kaksikielisyydestä kysymys! opetanko vai en?
mä en osaa nyt päättää.. puhun venäjää, mutta en teidä haluanko opettaa lapselleni sitä... Suomessa kuitenkin asutaan, käyn Venäjällä ehkä kerran kahdessa vuodessa, Suomessa ei niinkään tarvitse venäjää..
Ystäväni tätä ihmettelevät, heidän mielestään kaksi kieltä olisi aivan mahtava juttu...
Muutenkin suomea osaan paljon paremmin.. eli mielipiteitä vaan tänne, opettaisitko jos osaisit hyvin, mutta et riittävän hyvin ja tarvitseeko suomeessa osata vanäjää? (Mies on suomelainen)
Äitini osaa myös venäjää, mutta eipä hänkään lapselle puhu kun suomea..
Ehkä enemmän tämä johtuu siitä, että olen kokenut niiiin paljon rasismia elämässäni, että en todellakaan halua samaa lapselleni.. pelkään jo, että jos tarhassa saavat tietää, että olen venäläinen niin poikaani syrjitään..
Kommentit (16)
kiitos vastauksistanne! päätös taitaa pitää, puhun suomea kun onnistuu paremmin, puhun vielä äidilleni jos hän puhuisi venäjää, koska mummia poika näkee aika usein, niin ja poika on kohta 2 v, joten mielestäni nyt olisi hyvä aika opettaa...
Äidilläni kuitenkin on täydellinen venäjä ja silloin kun äitini on kylässä puhun hänen kanssa venäjää, jospa poika nappaisi siitä pari sanaa..
Jos on, niin puhu ehdottomasti Venäjää. Ikävää, jos ei saa kunnon yhteyttä omiin sukulaisiinsa.
-mieti mikä etu kielitaidosta on aikuisena työtä hakiessa. Kaksikielisyydestä ei ole mitään haittaa.
oli se sitten saam tai urdu, siitä nimitys
ÄIDINkieli
esim joitain venäjänkielisiä kirjoja, ohjelmia tms, niin että lapselle tuo venäjäkin kuitenkin tulee luonnostaan tutuksi äänteineen yms.
Olisihan se suuri rikkaus se kaksikielisyys.
Meillä vähän sama tilanne englannin kanssa. Koko perhe puhuu äidinkielenään suomea, mutta yritämme rohkaista myös englantia kun lapsella on kaksoiskansalaisuus (olimme ulkomailla miehen kanssa 12 vuotta ja lapsi syntyi siellä). Nyt siis asumme suomessa eikä lapsi (5v) puhu enää englantia ollenkaan.
Suomessa 2 kertaa vuodessa, hän puhuu vain venäjää...
no eipä ole mullekaan ollut hyötyä työelämässä, että osaan vanäjää, kaikki sanovat, että ajattele mikä hyöty... ei ole ei...
ja sitten se kiusaaminen... saako lapseni samanlaista kohtelua... en kestä sitä jos haukutaan koulussa! se on liian raskasta pienelle ihmiselle ja varsinkin silloin kun muuttuu teiniksi..
ap
Jos venaja on aidinkielesi, opeta ehdottomasti venajaa lapselle! Siita on tulevaisuudessa pelkastaan hyotya. eiko myos ole tarkeaa, etta lapsi oppii ja tuntee Venajan kulttuuria paremmin.
Kurjaa ja surullista jos olet joutunut rasismin kohteeksi, ala anna taman pelon kuitenkaan vaikuttaa.
jos molempia kieliä puhuu lapselle kieltä täydellisesti osaava.Huonolla kielitaidolla voi olla huonot seuraukset.Esim.Jani Sievisen pojat oppi suomenkin hitaasti koska Sieviset päätti puhua niille englantia!!!Jani ja Susanna siis yrittivät tehdä pojistaan englantia puhuvia huonolla peruskouluenglannillaan.Neuvolassa taisivat puuttua siihen.Älä sekoita lasta jos et omastakaan mielestä osaa täysin.Kyllä se kerkee kielen oppimaan myöhemminkin,vai oliko täss kyse edes vauvasta?
vaikkei se hyöty aina ole välitön. Jos kieleen liittyy myös venäläisen kulttuurin ymmärrys ja sinulla sitä selvästi on, on toisesta kielestä lapselle aivan varmasti hyötyä viisautena vaikkei se rahakukkaron paksuuteen vaikuttaisikaan. Eikä kiusaamista kannata liikaa miettiä - jos lapsi kerran puhuu suomea kuin suomalainen, miksi häntä kielen takia kiusattaisiin?
Kielen valintaan sinänsä en osaa ottaa kantaa muutoin, kuin että "ylimääräisen" kielen osaaminen on etu, jota toisilla ei ole.
Venäjäähän kyllä tarvittaneen Suomessa yhä enemmän.
Mutta: puhu sitä kieltä, joka tuntuu luonnolliselta ja hyvältä, jossa ei tarvitse miettiä, miten jonkun asian sanoisi.
Itse puhuin lapsilleni ensimmäiset 5v toista kieltäni, koska se tuntui oikealle, koska sillä löytyi heti oikeat sanat ja tunteet. Lisäksi suomi oli niin ruosteessa, etten olisi pystynyt puhumaan kuin tankerosuomea joka toisen sanan ollessa "ööö" tai "hmmm" ja lisäksi minulla oli voimakas korostus.
kyllä lapselle on siitä hyötyä. Suomessa yhä enemmän tarvitaan suomea puhuvia henkilöitä, jotka osaavat myös venäjää.
Jos lapsesi suomen kielestä ei erotu venäläinen korostus, tuskin joutuu rasismin kohteeksi siksi, että osaa myös venäjää.
tulee AINA puhua omaa äidinkieltään. Vaikka käyttäisit itse suomea sosiaalisessa kanssakäymisessä ja miehesi kanssa, niin lapsen kanssa tulee puhua venäjää. Lapsi oppii kyllä suomen sitten.
lapsellesi venäjä. Mieheni isän puoleinen suku on ruotsinkielinen, mutta miehelleni ei lapsena opetettu ruotsin kieltä ja häntä harmittaa se todella, ihan jo sen vuoksi, ettei voi olla tekemisissä ummikko ruotsalaisten sukulaistensa kanssa. Eli ihan jo sen vuoksi, että hän voi kommunikoida siskosi kanssa, kieli kannattaa hänelle opettaa. Ja nykymaailmassa on kouluissa ja päiväkodeissa niin paljon eri kansallisuuksia, että tuskin sen vuoksi kiusatuksi joutuu. Ja jos tarhassa/ koulussa muut puhuvat suomea, luulen että lapsesi myös puhuu siellä suomea, ei venäjää.
älä puhu sitä lapsellesikaan.
Voittehan te kuitenkin opetella venäläisiälastenlaulujaja loruja, jotta lapselle syntyy positiivinen asenne kieltä kohtaan.
Jos äidinkielesi on venäjä, puhu lapselle sitä. Jos äidinkielesi on suomi, puhu sitä. Mutta silloin esim. mummon olisi tärkeää puhua lapselle venäjää. Jos asutte esim. Helsingissä, voisi lapsi mennä venäläiseen päiväkotiin ja kouluun.
Ennen kaikkea koita olla ylpeä venäläisyydestäsi, niin lapsella on paremman madollisuudet kasvaa tasapainoiseksi suomalaiseksi, jolla on osa juurista Venäjällä.