Onko vielä Joululahjoja muille tiedossa? Eli la Joulukuussa 2011 :)

Toivottavasti kaikken tontut pysyy kyydissä vaikka joillain onkin epävarma olo.



Minulla ei ole niin paljon oireita kuin ensimmäisessä raskaudessa. Väsymystä on ja huonoa oloa hieman. Ulkoilu auttaa huonoon oloon, mutta mitä enemmän liikkuu niin sitä väsyneemmäksi tulee illalla.



Turvotusta alkaa olla iltaisin jo aika paljon. Saa nähdä miten pitkään raskaus pysyy piilossa. Esikoista odottaessa maha kasvoi niin, että äippähuosuihin oli pakko vaihtaa viikolla 7+. Nyt tosin tiedän että sokeri ja suola tekee mulla tota turvotusta, joten niitä välttelen. Kai raskaus näkyy viimeistään kun esikoinen täyttää vuoden, joten synttäreillä varmaan kerrotaan uutinen.



Moona 5+1

Meillä oli tänään varhaisultra. Minuu jännitti niin paljon, että jo ihan senkin takia oksetti koko aamun :) menkkojen mukaan viikkoja olisi ollut tänään 7+1 (jonkun laskun mukaan 6+5), mutta siellä köllikin pieni 4,1mm ihme, jonka pieni sydän väpätti! Koon mukaan viikkoja olisi 6+1, eli laskettuaika olisi 21.12.11. Ihan uskomatonta, me saadaan ehkä vihdoin vauva! Uusi ultra on yksityisellä kahden viikon päästä, pitää saada nähdä, että tämän voi uskoa todeksi :)

Hei!

Varovaisesti ilmoittaudun mukaan minäkin. Meille tulossa viides vipeltäjä laskureiden mukaan 22.12. Ensiviikolla neuvola jossa siten tarkastellaan raskautta ja synnytyskertomuksia suurennuslasilla sillä tiedossa olisi viides keisarinleikkaus... Jännittää aivan kamalasti! Tämä onnenkantamoinen on on herättänyt tunteita suurella skaalalla järkytyksestä kauhuun ja sitä kautta lämmön ja riemun tunteeseen sydämessä. Jännityksellä odotan myös pahoinvoinnin alkua sillä kaikki raskaudet olen halaillut pönttöä ympärivuorokautisesti tai muuten vain voinut pahoin, mutta mitä ei sitä tonttunsa eteen tekisi :D...

Tänään oli siis eka neuvola... Jotenkin kuvittelin,että siellä tehdään vielä jonkinlainen varmistustesti,että on varmasti raskaana... Olisko se sitten näkyny verikokeessa,joka oli tarkotus ottaa? Ei saatu verta tulemaan eikä th alkanut sitten enempää ronkkia... Seuraava neuvola sitten kesäkuussa vkolla 17 ja sinne haluavat sitten isänkin mukaan tentattavaks. :) Nyt pitäis jaksaa oottaa pari viikkoa sitä lääkärintarkastusta,jossa sitten on eka ultrakin. Mitenköhän tässä malttaa ootella...?



Väsymys on jatkunu melko voimakkaana ja sitä öklöttävää oloakin on ollu,mut ei onneks kovinkaan pahana. Iltasin on aika tarkalleen klo:20.00 jomotellu vatsaa. Ja jotkin hajut tuntuu vähän inhottavilta,eikä kahvi oo maistunu ollenkaan.



Voimia kaikille ja yritetään olla panikoimatta... :)



-TulevaÄippä- rv 8+0

Hirmu aikasin teillä pääsee neuvolaan verrattuna tähän kaupunkiin: meillä eka neuvola vasta rv 10 ja ultra rv 11-13 sekä rv 20+ ja ultraan pitääkin sitten matkustaa ihan toiselle puolelle kaupunkia kun sitä ei tuossa lähineuvolassa ole ollenkaan.. Onneksi ehdittiin aloittaa lapsettomuustutkimukset keväällä ja pääsen sitä kautta ultraan jo vajaan parin viikon päästä, en millään meinaa jaksaa odottaa edes siihen asti, saatika että vielä yli kk pitäisi odottaa jos tyytyisi noihin neuvolan ultriin. Miestä toivovat täällä mukaan jo ihan ensimmäiselle neuvolakäynnille, on kuulemma joku isät mukaan -kampanja menossa :)

Hei! Kertokaan nyt mitä tuolla ensimmäisellä käynnillä tapahtui, oliko vain keskustelua neuvolatädin kanssa? Itse olen aikeissa soittaa huomenna neuvolaan ja varata ensimmäistä aikaa. Mies on niin innoissaan, että varmasti haluaisi mukaan, pitääpä kysyä mitä mieltä neuvolassa tästä oltaisiin ;)



Itsellä raskauden suhteen vielä tosi epäuskoinen olo, johtuen varmasti viimekertaisesta pettymyksestä ja nykyisestä oireettomuudesta. Rinnat todella arat, juurikaan muita oireita en ole osannut havaita :)



Itse olen niin huono pitämään salaisuuksia, että mahdollisesta salamatkustajasta tietää paras ystäväni, äiti ja appivanhemmat :) Heille haluaisin kertoa jokatapauksessa myös huonot uutiset, sillä tykkään puhumalla purkaa mm. pahaa oloa. Onko muut pystynyt pitämää salaisuuden visusti vai oletteko kenelle kertoneet?



Samantha86 5+1

Tänään rv 6+6 käytiin ensimmäisessä ultrassa. Aivan mahtava fiilis oli nähdä ruudulla pieni möykky, jolla sydän läpätti vimmatusti. Tajuttiin, että miehen statuskin nyt vaihtui. Ennen vastaanotolla on puhuteltu mieheksi, nyt kutsuttiin isäksi :) Kuulemma aika "kolahtava" hetki. Masukki vastasi kokonsa puolesta viikkoja eli hyvältä näyttää. Meillä lapsettomuushoitojen vuoksi ultra oli ihan rutiinikäynti jo näin alussa. Mutta se tuli kyllä tosi tarpeeseen, koska nt-ultraan on vielä noin 5 viikkoa. Ultran hyvien uutisten innoittamana varasin ensimmäisen ajan neuvolaan.



Samantha kyseli neuvolan ensikäynnistä. Kai tavat hieman vaihtelee, mutta täälläpäin ainakin saa läjäpäin esitteitä, jutustellaan, otetaan veriryhmä määritykset, kysellään halukkuutta osallistua seuloihin, täytetään Audit kysely (päihteiden käytöstä), jossakin saatetaan kokeilla kuunnella jo sydänääniä ym. ym. Meidän käskettiin varata aikaa eka käyntiin 1,5 h. Mies toivotettiin oikein tervetulleeksi mukaan käynnille.



Meidän parhaat ystävät tietävät jo raskaudesta. Samoin vanhemmille kerroin, kun paha olo yllätti vierailulla, enkä viitsinyt sen kummemmin alkaa keksiä selityksiä. Muille kerrotaan vasta myöhemmin.



Kysymys niille, jotka eivät ole töissään vakituisina? Missä vaiheessa meinasitte kertoa raskaudesta? Minun työni tällä hetkellä kesän yli, mutta syksy sitten taas kysymysmerkki. Mietin vaan, että raskaus ei varmaan ainakaan edesauta töiden jatkumista, mutta olisi kiva olla töissä äippäloman alkuun saakka.



Hyvää Vappua kaikille! Kai sitä jotain selitystä kavereille "kuivaan" vappuun pitäisi keksiä :)



Mariliina ja papu 6+6

Neuvolakäyntien aikoja kun vertailee, niin on hyvä muistaa, että yksilöllisetkin asiat vaikuttavat (onko riskiraskaus tms.). Mutta totta kyllä, että tällaisella pikkupaikkakunnalla, jossa synnyttäjiä on aika vähän, neuvolaan pääsee varhainkin. Mutta kyllä siihen kymppiviikon tuntumaan aika sovittiin, kun sitten voi jo niitä sydänääniäkin tavoitella. Ei meiläkään omassa neuvolassa ole ultraa, vaan siihen mennään naapurikuntaan (14km). Niskaturvotus- ja rakenneultrat ovatkin sitten KYS:ssa Kuopiossa tunnin ajomatkan päässä. Täällä ei neuvolassa oteta mitään verikokeita, vaan niissä käydään labrassa. Esikoisen syntyessä Jyväskylässä taas kaikki labrat lukuunottamatta sokerirasitusta otettiin neuvolassa. Siitä tosin on jo yhdeksän vuotta aikaa, joten systeemit ovat hyvinkin muuttuneet.



Eilen oli tosi äklö olo. Minulla ei varsinaista aamupahoinvointia ole ollut, mutta iltaisin on jotenkin tosi kurja olo, turvottaa ja närästää. Pitäis varmaan ostaa Activiaa, niin kuin lapset sanoivat, kun niillä oli maha kipeä...



Ultraan on enää reilu viikko. Sitten selviää tarkemmin viikotkin, jossain 7 ja 8 kieppeissä ne kyllä varmaan ovat, mutta sitten tarkentuu.



Hauskaa vappua kaikille!

Mä en ajatellu soitella neuvolaan ollenkaan. Esikoisen neuvola on vajaan kuukaudne päästä ja samalla ajattelin jutella uudesta raskaudesta. Ensimmäinen käynti on kuitenkin vasta joskus 10+ viikolla. Sitten varmaan kuuluu jo sydänäänetkin. Kotonakin niitä sitten varmaan kuunnellaan kunhav saan takaisin lainasta sydänäänilaitteen ja viikkoja on tarpeeksi että kuuluu. Alkuraskauden ultaraa vielä harkitaan yksityisellä. Sataselle olis kyllä muutakin käyttöä, mutta kyllä se varmuuskin olisi mukava että siellä masussa joku on.



Hauskaa vappua!



Moona 5+2

Ajattelin illan ratoksi tässä vähän kirjoitella..Mitä teille kuuluu?



Mä varasin uuden ajan ultraan ensi torstaille niin saa nähdä onko pikkunen siellä mahassa kasvanut.. ? Tunteet heittäny vuoristorataa..eilen olin jo luovuttaa ja olin varma, et tästä ei mitään tullut, mut sitten tänä aamuna meinas oksennus lentää yht'äkkiä..paha olo tuli ihan puun takaa ja jäi kahvit juomatta ja kaikki hajut ällötti..tosin se olo meni kyllä sit myös nopeesti ohi.

Tuli siis tunne, että se oli vaan merkki, että siellä pieni ihmeen alku vaan kasvaa :)



Nyt siis menossa ultran mukaan viikkoja 5+jotain.



Ilmoitelkaanhan tuntemuksia

illan jatkoja :)



T. inkku

Mies toi töistä Amican tätien valmistamaa vanhanaikaista simaa ja olipa hyvää, tosin alkoi tehdä mieli munkkia, ilmapalloja ja vappuviuhkaa. Tosin en ole vielä siinä jamassa näiden cravingsieni - mikä lie suomeksi, mieliteot? - kanssa, että kahta jälkimmäistä olisin alkanut mupeltamaan ;)

Mieli tekee koko ajan jotakin, pääasiassa kaikkea hapanta ja raikasta, mutta kun saan ruokaa eteeni alkaa se ällöttää, paitsi hedelmä ja salaatti. Kahvi maistuu, mutta kun avasin kahvipurkin tänään, se jauho tuoksahti ällölle. Pissattaa tavallista enemmän ja rinnat arat. Muuten mitä mainioin olo. Tosin niin höppänähtänyt olen tästä pikkuylläristä, että olen jo alkanut paijata mahaa ja jutustella navalleni...

Ekan neuvolan sain 16.5., eli silloin viikkoja kasassa 7.

M

Hei!



Ihanaa vappuviikonloppua kaikille! Ja kiitos ihanista kuulumisista, suorastaan nautin niiden lukemisesta tässä samassa uudessa tilanteessa :)



Joku yhteenveto ryhmästä olisi kiva, niinkuin joku jo ennemmin taisi mainita. Paremmin pystyisi hahmottamaan :)



Neuvolaan soitin ja tuttu täti puhelimessa vaan tuumasi, että taidan arvata asiasi :D Viimeksi siis joulun alla asioitu (km vko 7?). No ajan sain vasta 30.5! Sinne on vielä kuukausi, enkä millään jaksaisi odotella, että onko siellä edes ketään! Soitin yksityiseltä varhaisultraajan, joka on 12.5. Sinne olen nyt luvannut odotella :D Olisi ultrannut jo ensi viikolla mutta suositteli tuota 7+ viikkoa ja samaa ajattelin myös. Tarvittaessa voi ajan peruuttaa jos toisiin aatoksiin tulen. (Tuskin ;))



Eilen saunassa miehen kanssa juteltiin tulevasta. Pitäisi vaan enemmän hänellekin muistaa puhua. Olisi se vaan helppoa jos toinen osaisi lukea ajatuksia :) Omat ajatukset kuitenkin koko ajan pyörii tämän ympärillä. Oireiluna tällä hetkellä vain rintojen herkkyys. Nyt aamulla ei olisi tehnyt mieli syödä mitään, mutta parani se olo kun pakotti itsensä hedelmäsalaatin syömään.



Nyt täytyy ryhtyä tekemän siivouksia.



Ihanaa viikonloppua kaikille!



Samantha86 5+3

Heippa!

Kylläpä on outoa.

Ajattelin tulla tänne jakamaan ihmetystä ja tunteita, kun ei oikein muiden kanssa uskalla jutella asiasta. Tänään siis aamupäivästä testiin tuli todella selkeä plussa, olo on outo. Tämä oli todellinen yllätys. Useampi viikko ollut huonoa oloa ja väsymystä, mutta olen pistänyt sen kauhean stressin ja kokoaikaisen sairastelun piikkiin. Nyt sitten kun kuukautiset oli kaksi viikkoa myöhässä (jotka siis muutenkin on todella epäsäännölliset, eli kaksi viikkoa yli aikaa ei ole mikään kummallinen juttu) oli pakko tehdä testi ja heti siihen tuli selkeä plussa, vaikkei edes ollut aamupiip. Meillä siis ennestään jo kaksi lasta nuorempi 4,5v ja vanhempi täyttää kohta 6v, kolmaskin toiveissa, mutta tähän hetkeen sitä ei oltu suunniteltu. Enkä nyt tarkoita etteikö lapsi olisi ihan lahja ja yllätys. Kaiken lisäksi pelottaa koska en ole osannut edes ajatella raskautta (jonka mahdollisuus oli siis lähinnä olematon) ja olen ollut nyt parin viimeviikon ajan muutamana päivänä töissä röntgenissä :( joka siis on sikiölle todella vaarallista :(. En missään nimessä halua että olen aiheuttanut pienelle jonkinlaisia vaurioita. Viimeisten kuukautisten perusteella la olisi joulupäivänä, joten juuri nämä viikot kriittisiä sikiön kehitykselle altistuttaessa säteilylle.

Tämän vuoksi olokin tosi kurja, vaikka uutinen onkin iloinen, ei siitä jollain lailla osaa iloita tuon pelottavan asian takia. Enkä oikein kenellekkään viitsi edes asiasta puhua, vaikka kaipaisikin keskusteluseuraa, kun ei yhtään osaa sanoa mitä tässä pitäisi tehdä :( vielä viikonloppukin, joten lääkäriin lähteminen hankalaa.



Onnea kuitenkin kaikille jouluvauvan odottajille! :) Ja hauskaa vappua!

No niin, onnittelut kaikille tosiaan. Voisin kopioida tuon Miirun viestin sanasta sanaan - niin äimistyneet on fiilikset. Epäsäännöllistä on ollut menkkarintamalla aina ja varsinkin nyt tänä vuonna. Meillä lapsiluku oli täynnä, mutta mitään sen ihmeempää ei asialle ole tehty.

Kaksi aijempaa on hoitojen tulosta, mitään ei ole tapahtunut itsekseen noin 20 vuoteen - no nyt sitten tapahtui. Ihan tarkalleen en muista koska viimeiset menkat oli, mutta pääsiäsenä yritti "aloitella" siitä ja vatsan tutvotuksesta kummastuneena tein testin joka kaikessa kiireessä jäi ensin katsomatta .... ja kun katsoin oli tulos kyllä vähän shokki.

Vanhemmat lapset on 8 ja 1v10kk enkä ikinä kuuna päivänä kuvitellut että tähän perheeeseen enempää tulee, aloitin syksyllä opiskelut enkä ole enää ihan nuori. Elämä oli jotenkin suuntautunut ihan toisin. Raskaudet on menneet aijemmin hyvin, mutta oma olo on vaan ollut ihan karmea.

Totta puhuen en oikein tiedä miten koko asiaan suhtautua, olo on lähinnä epäuskoinen ja pöllämystynyt!

Tuolla vähän ylempänä jutusteltiin siitä ekasta neuvolakäynnistä. Kyllä täälläkin isää kannustetaan ihan alusta lähtien mukaan,mutta meillä ei tuo isukki päässyt tulemaan ekaan neuvolaan. Siinä ekassa tapaamisessa tosiaan jutusteltiin laidasta laitaan kaikenlaista raskauteen liittyvää esim. suvun perinnölliset sairaudet, ruokavalio, raskausoireet, alkoholin käyttö ennen raskautta jne. Pissanäytettä varten piti olla 4 tuntia pissaamatta,meinas tehä vähän tiukkaa... Ja ens kerralla olis sitten se "isätutkimus" eli isukin vuoro olla tentattavana.



Me asutaan about 100 000 asukkaan kaupungissa ja täällä on siis tuo neuvola ja sitten neuvolalääkäri eri paikoissa,mutta suht lähellä toisiaan kuitenkin. Neuvolalääkärillä on sitten myös se ultralaite ja sen lisäksi tietysti keskussairaalassa myös. Neuvolan täti sanoi ettei heidän dopplerilla välttämättä saa sydänääniä kuulumaan,niin ei edes yritetty ettei tule mitään turhia paniikkeja. Tosiaan vielä pitäis siis pari viikkoa jaksaa ootella sitä neuvolalääkärin vastaanottoa ja ultraa... Oon yrittäny olla miettimättä tuota pientä ihmisen alkua koko ajan,mutta niinkun tiiätte niin helpommin sanottu kun tehty! :)



On kyllä hyvä kun on näitä keskustelupalstoja olemassa,niin saa jutustella näistä asioista ihan niin paljon kun haluaa. Ihan koko ajan ei viitti miehelle höpötellä,kun näitä höpöttelypäiviä riittää vielä jokunen :D Ja tosiaan mekään ei olla kerrottu vielä kovinkaan monelle,ihan parille ystävälle vasta.



Mariliina: mulla on määräaikanen työsopimus ja kyseltiin haluanko jatkaa syksyllä. Ajattelin kertoa raskaudesta sitten,kun on 12 vkoa takana. En oikein tiedä mitä syksy tuo tullessaan työkuvioiden suhteen. Kesäloman jälkeen en ehtis olla töissä,kun vaan nelisen kuukautta,mikäli olisi mahdollista jatkaa... Todennäkösesti työsopimus olis taas vuodeks eteenpäin. Ja sitten on sekin pointti,että työ jota teen,on aika rankkaa ajoittain sekä fyysisesti että henkisesti. Vaikeita päätöksiä edessä...



Toivottavasti kaikki te pohdiskelijat saatte mielen rauhalliseks ja voitte rentoutua. :) Elämä tosiaan on ihmeellistä...



Hauskaa vappua kaikille tontun odottajille!



TulevaÄippä

rv 8+2

Juu Mirella, minullakin on opinnot vielä vaiheessa ja koska olen jo poissaolovuoteni käyttänyt ja ammattikorkeassa on aika tiukat nuo aikataulut opiskelujen suhteen, niin jää minulta valmistuminen väliin mikäli tämä pikkuinen on tullakseen, jouluun mennessä ei ole mitään mahdollisuuksia valmistua :(

Ja edelleen taas koska olen opiskellut, ei ole minkäänlaisia tuloja joiden perusteella saisi äippärahaa.. Lisäksi asumme nyt jo neljälle hengelle äärimmilleen mitoitetussa asunnossa, sitten vielä pieni, joten uuden asunnon hankintakin edessä, varmaan myös auton.

Juuri on alkanut elämä jollain lailla asettua lasten kanssa, kun ovat jo aika isoja, eivätkä vaadi enää äidin kokoaikaista läsnäoloa, on itsekin tottunut vapauteen että voi silloin tälöin mennä ja tulla, kun puoliso pärjää lasten kanssa. Puhumattakaan siitä että kolmen lapsen perhe on jo aika iso :D tai siis eipä sitä kolmen lapsen kanssa mennäkkään niin helposti, nyt koko kevään käytyämme läpi kaikki mahdolliset tartuntataudit ja vietettyämme ehkä muutaman terveen päivän välissä, en edes uskalla ajatella millaista se on sitten kolmen kanssa.. Niin ja miten sitä sitten on aikaa kaikille lapsille.Oi.Ja mahdollisuus jonkin asteisesta kehityshäiriöstä.Voi.



Enkä edelleenkään tarkoita etteikö lapsi olisi syntyessään rakastettu. Ajatuksia vaan ei pääse pakoon. No kai tällä pienellä on erityinen tarkoitus kun nyt päätti ilmoitella itsestään, vaikka tosiaan mahdollisuus raskautumiselle olemattoman pieni, ehkäisystä huolimatta ja ottaen huomioon että tämän vaatimaa läheisyyttä ehkä yhden ainoan kerran viimeisen kuukauden aikana..



Anteeksi ja kiitos.



Edelleen ymmyrkäisenä: miiru

Ja huomenta! En päässyt vähään aikaan kirjoittelemaan kun en saanut itseni sängystä pois.

Eli pahoinvoinnit ovat pahentuneet. Plus väsymys.

Nonii perjantaina oli ensimmäinen neuvola, tuttuja juttuja sinne tuli tosin piti jotenki aloittaa alusta kaikki kun oli eri neuvolatäti kun viime raskaudessa. Ihan hyvin meni ja sydänääniä yritettiin kuunnella mutta ei kuulunut...eli varmaan on aika pikkuinen ja arvioitiin että raskausviikot ovat noin 6 viikolla. Eka ultra on todennäköisesti ensi kuussa. Sitä odotellessa sitten:) Tosin ajattelin tuttavalta hankkia

kun sillä on toi sydänääni laite joskus sitten myöhemmin.

Niin ja sain lähetteen pelkopolille, viime synnytys oli hyvin pitkä ja raskas. Mulla on aika korkea kipukynnys en pienestä hätkähdä mutta synnytys oli jotai ihan muuta. Katsotaan onko nyt siitä mitään apua. Ainakin nyt tiedän seuraavaksi jos kaikki menee hyvin miten edetä.

Niin asiasta toiseen, teille keille raskaus tuli yllätyksenä, tiedän helposti sanottu kuin tehty, mutta kyllä te tulette pärjäämään. Tietenkin alku pelottaa ja mietityttää, mutta kun saat käärön syliin tiedätte varmasti että hän kuului juuri teille.:) Iloista vappua ja kertokaa kuulumiset

Kyllä on ajatukset sekaisin vieläkin, jotenkin tekisi mieli kieltää koko asian olemassa olo. Miiru ymmärrän hyvin ajatuksiasi ja en olisi a. ikinä uskonut että näin käy ja b. että sitä olisi näin vaikea sulattaa.



Meillä kuopuksen vauva aika on ottanut koville, sitä on turha kieltää, kaiken alusta aloittaminen taas ... huh! Ikää meillä on molemmilla jo reilusti minä 38 ja mies 50!



Uskon, että osaa voi ärsyttää tälläinen, koska kokemuksesta tiedän että kaikille raskaaksi tuleminen ei ole helppoa.



Mietin omaa jaksamistani, miehen jaksamista, opiskelua, matkustelua, joka on ollut perheemme rakas harrastus. Miten kaikki sujuu kolmen kanssa ... varsinkin kun jo meidänkin ikä määrittelee sen että "elämää lasten jälkeen" ei ole.



Iso asunto meillä on ;-)) jokaiselle riittää huoneita omaksi asti ja piha temmeltää! Mutta siinä se sitten olikin ... kauhulla jo ajattelen syksyn pimeitä viikkoja, loppuun asti kestävää pahoinvointia, väsymystä ja turvotusta ... edellisestä kerrasta kun ei ole niin kovin kauan.



Mukavaa toukokuuta kuitenkin kaikille ja Onnea odotukseen.



Mirella

ilmottaudun mukaan la. 13.12 neuvolan mukaan :) edellinen tyttö nyt 8kk :)

Meillä plussattiin viikko sitten :) Eli nyt menossa rv 5+6. Ollaan molemmat kakskymppisiä ja ensimmäinen tulossa..



Melkein vuosi ollaan lasta yritetty ja epäilin jo, että jotain häikkää on tuolla kun ei tärppää. Varasin sitten ajan yksityiselle gynelle joskus maaliskuussa. Ja päätin et unohdan sen raskauden nyt vähäksi aikaa kokonaan ja keskityn muihin juttuihin. Välillä tietysti kävi mielessä ett tulispa ja voi tärppäispä.



Ois pitäny viikko ennen gynee alkaa menkat ja mietin jo et perunko koko lääkäriajan kun en viiti kuukautisten aikana mennä sinne. Eipä kuulunu menkkoja ja vielä puol tuntia ennen lääkäriaikaa ravasin vessassa et nyt ne kuitenkin alkaa.

Onneks kaik oli kunnossa ja Lopuks vielä lupas ultrata, ja KAS VAIN, siellähän näkyi pienen pieni papumme n. 3mm! En uskonu ensin ollenkaa ja lääkärikään ei varmasti luvannu että se ois raskaus. Ryntäsin apteekin kautta kotiin ja kaks vahvaa viivaa tuli. Tippa linssissä soitin miehelle töihin ja nyt ollaan onnesta soikeana!



Mua koko ajan paleltaa ja öisin pitää käydä pissalla ihan koko ajan. mitään makeeta ei tee enää ollenkaan mieli, suolasta ja rasvasta sitäkin enemmän :) Koko ajan nälkä! Välillä kuvottaa mut onneks ei vielä oo tarvinnu vessan lattialla kyykkiä..



Neuvola kolmen viikon päästä ja välillä mielessä käy km, mutta eipä se murehtimalla muuksi muutu (oon kyllä varsinainen hermoheikko :S)



Onnellista odotusta kaikille!