Lue keskustelun säännöt.
Äsken teatterikurssilla kuulin Kellokosken prinsessasta! Kertokaa!
28.03.2011 |
En siis ole ikinä kuullut yhtään mitään ja kaikki palstat ovat kuulema kirjoittaneet siitä!
Kommentit (17)
(mitä nyt äitinsä hylkäämäksi voi elää) parikymppiseksi, sekosi (paranoidinen skitsofrenia) ja luuli itseään prinsessaksi. Eli suurimman osan elämästään Kellokosken mielisairaalassa. Kuolinvuoteellaan kertoi olevansa Anna, eikä mikään prinsessa :)
Olen lukenut kirjan ja nähnyt leffan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(mitä nyt äitinsä hylkäämäksi voi elää) parikymppiseksi, sekosi (paranoidinen skitsofrenia) ja luuli itseään prinsessaksi. Eli suurimman osan elämästään Kellokosken mielisairaalassa. Kuolinvuoteellaan kertoi olevansa Anna, eikä mikään prinsessa :) Olen lukenut kirjan ja nähnyt leffan.
ei kai se mihinkään tositapahtumiin perustu?
ohis
(mitä nyt äitinsä hylkäämäksi voi elää) parikymppiseksi, sekosi (paranoidinen skitsofrenia) ja luuli itseään prinsessaksi. Eli suurimman osan elämästään Kellokosken mielisairaalassa. Kuolinvuoteellaan kertoi olevansa Anna, eikä mikään prinsessa :) Olen lukenut kirjan ja nähnyt leffan.
ei kai se mihinkään tositapahtumiin perustu? ohis
Kurssilla ne kertoivat, että henkilökunta oli mennyt niiden harhoihin mukaan. Kävivät esim. pankissa nostamassa rahaa - että muka tekaistuja shekkejä...entäs jos se olikin joku ja toiset teki businestä sen nimikirjoituksella????
Mihin kuoli, minkä ikäisenä?
Kyllä Anna Lappalainen oli ihan oikeasti olemassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurssilla ne kertoivat, että henkilökunta oli mennyt niiden harhoihin mukaan. Kävivät esim. pankissa nostamassa rahaa - että muka tekaistuja shekkejä...entäs jos se olikin joku ja toiset teki businestä sen nimikirjoituksella????
Monet kyläläiset ymmärsivät prinsessaa, myös pankinjohtaja. Toki Anna tienasikin, oli ammatiltaan hieroja.
ihan tunnettu henkilö mäntsälässäkin, tai kyllä kaikki ties kelliksen prinsessan. Siellä se mennä viipotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se henkilö on ihan todellinen. Lyhyesti siis.. Äiti hylkäsi, kun tyttö oli ihan pieni. Joutui useisiin sijaisperheisiin. Palasi lopulta äidilleen, mutta eivät koskaan tuleet toimeen keskenään. Meni naimisiin, mutta erosi parin vuoden kuluttua. Toimi kuplettilaulajana joissain "räkälöissä" ja kouluttautui hierojaksi. Linnottautui asuntoonsa, josta vietiin väkisin poliisilaitoksen kautta mielisairaalaan. Pääsi sairaalasta muutaman kerran pois, kunnes sijoitettiin lopulta pysyvästi Kellokoskelle.
Asui Kellokoskella melkein koko aikuiselämänsä. Hoitoina käytettiin mm. sähköshokkeja, eristystä, lääkitystä jne. Hoidot tehosivat huonosti. Alkoi elää yhä enemmän omassa haavemaailmassa, jossa siis piti itseään kuninkaallisena. Keksi kaikille läheisille (potilastoverit, lääkärit, hoitajat, kylän asukkaat jne) erilaisia arvonimiä ja kuvitteli siis asuvansa hovissa, jossa voi päättää kaikista asioista. Sai kulkea melko vapaasti lähialueilla (lukuunottamatta eristysjaksoja) ja poikkesi siis kylään ihan normi-ihmisten luo. Kävi hieromassa ihmisiä ja tienasi sillä hieman omaa rahaa.
Eli siis harhojen vallassa ja kuvitteli olevansa prinsessa. Hoitohenkilökunta ja kyläläiset antoivat hänen elää omassa maailmassa, sillä mitkään hoitomuodot eivät tuottaneet hänen kohdallaan tulosta. Prinsessa pukeutui hyvin koristeellisesti ja kirjoitteli lahjoitusshekkejä tuttavilleen (tietenkään shekit ei olleet aitoja). Muutama vuosi ennen kuolemaansa siirrettiin Nikkilän mielisairaalaan, jossa sitten kuoli yhdeksänkymppisenä ihan vanhuuden mukanaan tuomiin sydänvaivoihin. On ainoa suomalainen, jolle on pystytetty patsas vain sen perusteella, miten toimi ja vaikutti muihin ihmisiin sairaana (eli ei ole tehnyt esim. ennen sairastumistaan jotain merkittäviä asioita).
Kirja oli helppolukuinen ja mielestäni mielenkiintoinen (tosin se hieman liippasi läheltä myös omaa ammattiani, joten se saattoi vaikuttaa asiaan)! Suosittelen!
missä on patsas? en oo kuullutkaan siitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauni Liukon tekemä veistos löytyy Kellokosken sairaalan puistosta. Patsas on jo vuodesta 1995 on ollut puistossa. Prinsessalla on ollut suuri merkitys pienelle kylälle ja nykyään tosiaan jo matkakohdekin tuo puisto :)
Veljeni aikanaan sai kunnian palvella sairaalassa Prinsessaa ja muistelee häntä lämpimästi. Vaikka olikin kovia kokenut eikä kuten me muut, sai muut tuntemaan olonsa lämpimäksi ja omasi suuren sydämen, jopa kun joutui siirretyksi Kellikseltä Nikkilään, käski lopettaa suremisen, "täytyyhän minun välillä asua talvipalatsissakin". Hän omasi myös kohtuullisen hyvän lauluäänen, jolla sulostutti välillä muita ihmisiä laulellen.
Mulle tuli siinä lopussa mieleen, et oliko sittenkään sairas ja harhainen. Jos halusi tuoda valoa muiden elämään ja olikin itseasiassa täysissä tolkuissaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että piti yllä hovinäytelmäänsä ihan pilke silmäkulmassa.
Oli kyllä hyvä leffa, sai nauraa ja itkeä..
Lienekköhän nuo on oikeastikin viinapirulaista poistattaneet juottamalla niin humalaan että oksentaa. "Pari kuuria näitä niin kyllä se viinapiru lähtee." =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän hän ollut ihan oikeasti sairas. Ihanaa, että sai elää onnellisena sairaudesa huolimatta. Onnistuisikohan moinen prinsessaleikki nykypäivänä sairaalassa? Vai taitaisi Anna olla avohoidossa nykyään.
Mulle tuli siinä lopussa mieleen, et oliko sittenkään sairas ja harhainen. Jos halusi tuoda valoa muiden elämään ja olikin itseasiassa täysissä tolkuissaan?
ja elämän sulostuttamisen kutsumuksenaan, koki olevansa auttaja? Kumpi itse olisit mielummin, erikoiskohdeltu hoitajaprinsessa vai räkälöiden kabareelaulaja?
Siis eihän se enään ole mielisairaala, vaan koulu, Jokipuiston koulu. Hyvä koulu, mutta välillä sitä mietti sitä, että siellä on ollut tyyppekä jos jonkinlaisia...
Kyllä se henkilö on ihan todellinen. Lyhyesti siis.. Äiti hylkäsi, kun tyttö oli ihan pieni. Joutui useisiin sijaisperheisiin. Palasi lopulta äidilleen, mutta eivät koskaan tuleet toimeen keskenään. Meni naimisiin, mutta erosi parin vuoden kuluttua. Toimi kuplettilaulajana joissain "räkälöissä" ja kouluttautui hierojaksi. Linnottautui asuntoonsa, josta vietiin väkisin poliisilaitoksen kautta mielisairaalaan. Pääsi sairaalasta muutaman kerran pois, kunnes sijoitettiin lopulta pysyvästi Kellokoskelle.
Asui Kellokoskella melkein koko aikuiselämänsä. Hoitoina käytettiin mm. sähköshokkeja, eristystä, lääkitystä jne. Hoidot tehosivat huonosti. Alkoi elää yhä enemmän omassa haavemaailmassa, jossa siis piti itseään kuninkaallisena. Keksi kaikille läheisille (potilastoverit, lääkärit, hoitajat, kylän asukkaat jne) erilaisia arvonimiä ja kuvitteli siis asuvansa hovissa, jossa voi päättää kaikista asioista. Sai kulkea melko vapaasti lähialueilla (lukuunottamatta eristysjaksoja) ja poikkesi siis kylään ihan normi-ihmisten luo. Kävi hieromassa ihmisiä ja tienasi sillä hieman omaa rahaa.
Eli siis harhojen vallassa ja kuvitteli olevansa prinsessa. Hoitohenkilökunta ja kyläläiset antoivat hänen elää omassa maailmassa, sillä mitkään hoitomuodot eivät tuottaneet hänen kohdallaan tulosta. Prinsessa pukeutui hyvin koristeellisesti ja kirjoitteli lahjoitusshekkejä tuttavilleen (tietenkään shekit ei olleet aitoja). Muutama vuosi ennen kuolemaansa siirrettiin Nikkilän mielisairaalaan, jossa sitten kuoli yhdeksänkymppisenä ihan vanhuuden mukanaan tuomiin sydänvaivoihin. On ainoa suomalainen, jolle on pystytetty patsas vain sen perusteella, miten toimi ja vaikutti muihin ihmisiin sairaana (eli ei ole tehnyt esim. ennen sairastumistaan jotain merkittäviä asioita).
Kirja oli helppolukuinen ja mielestäni mielenkiintoinen (tosin se hieman liippasi läheltä myös omaa ammattiani, joten se saattoi vaikuttaa asiaan)! Suosittelen!
tai lue kirja jos on aikaa.
Ihana tarina, lämmin.