Lapset päiväkotiin, äiti yksin kotona?

itse tiedän pari tapausta, joiden lapset ovat hoidossa 2-3 päivää viikossa, kun vanhempi (näissä tapauksissa äiti) on kotona. Vielä ymmärtäisin jos kyse olisi 5-vuotiasta, mutta tässä puhutaan 2-vuotiasta (jopa alle) lapsista. Toki nämä äidit hoitopäivinä siivoavat ja tekevät muuta hyödyllistä, jonka kuitenkin mielestäni voisi tehdä lasten kotona ollessakin. Sen joka tapauksessa tiedän aivan varmasti, että eivät opiskele, hae töitä tai ole sairaslomalla.

Tuolta se meilläkin ulospäin näyttää. 2-v. päiväkodissa, äiti kotona. Teen gradua, ja sitä en ole kertonut kellekään, kun se on roikkunut vuosikausia, enkä tiedä onnistuuko nytkään loppuun asti...

Meillä lapset ovat olleet 3-6-vuotiana 3-4 tuntia päivässä pk:ssa/eskarissa ja minä kotona.

Mitähän perkelettä se kenellekään kuuluu miksi ja miten paljon kenenkin lapsi on hoidossa? Itsehän perhe siitä maksaa. Eikö teillä MITÄÄN muuta tekemistä ole kuin kytätä ja moralisoida muitten elämää? Jeesus sentään. Ai niin, tosiaan - mullahan on ollut lapset eskarissa/tarhassa puoltapäivää ja itse olen ollut URHEILEMASSA. Mikä synti. Vaan sainpa sitten töitä liikunta-alalta. Nyt olen vauvan kanssa kotona - ihan sinne kolmivuotiaaksi ajattelin kotona pitää, hyi häpeä sentään, vastahan se kotihoidontuki teilattiin alas, lojua kotona ja suorittaa yliopistolle vinon pinon opintoviikkoja ja tehdä vähän omaa bisnestä....sekä opiskella pari uutta kieltä....ja vanhemmat lapset ovat jo koulussa. Kyllä vähintään puhelinmyyjänä pitäis olla mieluummin kuin mistään syystä kotona niin olis kaikenmaailman moralistit tyytyväisiä. Loppuis se verorahojenkin laskeminen ja kitinä siitä kuka saa mitäkin ja kenen kustannuksella. Ihme palsta. Elämäänsä tylsistyneitä kyyliä täynnä. Miksi toisekseen ei äiti saisi joskus levätä ja ottaa aikaa ihan vaan itselleen, hoitaa itseään? Pitääkö koko ajan todistaa olevansa joku supermutsi joka vähintään siivoaa jos sattuu vähääkään vapaata olemaan. Jos äiti ei jaksa niin sitten jää lapsetkin hoitamatta. Ja kyllä ne lapset tarvii sitä ikäseuraa ihan siinä missä aikuisetkin.

Mitäs se kenenkään muun persettä kaivelee että mitä sitä ajallaan tekee? sama se kai on että mistä syystä ne lapset sinne hoitoon viedään, turha on sädekehäänsä siellä kiilotella. Jos joku haluaa aikaa itselleen niin sitten ottaa sen. Kyynel sentään.



Ei se lapsen hankkiminen sitä tarkoita että pitää maatua kotona niiden kanssa kokoajan. Ei ne lapset hoidosta hajoa.

Vien lapset hoitoon ja itse käyn lenkillä/ostoksilla/luen/teen pihahommia/käyn kahvilla whatever. Itse valintani elämässäni teen, ja se, että vietän laadukasta aikaa perheen kesken oleilun lisäksi myös itsekseni, on yksi niistä valinnoista. Hajotkaa siihen :)

pätkätöitä olen tehnyt jo 4 v, ei niiden välillä kannata ottaa lapsia pois tarhasta. Toki ovat silloin vähemmän hoidossa (ei joka päivä ja/tai lyhyempiä päiviä).

kun olen kaiken päivää kotona ja "viuhotan vaan kaupungilla". Prkl, mä olen yksityisyrittäjä ja satun tekemään töitä kotona!!!

Onko tuollaista? Jollain tavalla vielä käsitän sen, että äiti vie vaikkapa esikouluikäisen puolipäivähoitoon ja on vauvan kanssa kotona, mutta kaikki lapset hoitoon ja itse kotiin makoilemaan..

kun vein lapsen aamulla kahdeksalta hoitoon lenkkivaatteissa =)

--ja sitten lähdin lenkille! Menin vasta iltavuoroon ja lapsi on erityislapsi jolle on vaikeaa jäädä hoitoon keskellä päivää. Ts. rutiinit tärkeitä. Siksi vein aamulla ja lapsen isä haki iltapäivällä töistä tullessaan. Olen oppinut ajan kanssa olemaan syyllistämättä itseäni siitä että teen niinkuin lapselle on parasta. Varmaankin osa päiväkosin henkilökunnasta luulee että pidän vain vapaa-aikaa lapsesta. Kuitenkin ainakin lapsen avustaja ryhmässä tietää oikean syyn ja on pyytänyt toimimaan näin että arki lapsella helpottuisi. Muut vanhemmat tietenkin ihmettelevät, mutta ihmetelkööt.

Ja juu tuo että hoidosta on maksanut on niin huono jopa nolo tekosyy....

päivä-pari viikossa menee KOTONA luentojen suunnitteluun yms. Varmaan naapurin ämmät ovat ihan solmussa, kun vaan kotona "makaan" ja 5v päiväkodissa!

- On väärin viedä lapsi yhdeksäksi tunniksi päivässä viitenä päivänä viikossa päiväkotiin, vuoden ympäri, jos itse on täysissä ruumiin ja sielun voimissa, ja viettää sen ajan kotona kuin lomalainen ilman lapsia.



- Se on sitä enemmän väärin, mitä pienempi lapsi on ja mitä huonompi/stressaavampi hoitopaikka hänellä on (isompi ryhmä, vaihtuvat hoitajat, hoitajapula...). Vaikka lapsi pärjäisikin hyvin hoitopaikassaan, tulee hoitopäivien pituuteen aina kiinnittää huomiota, ja pyrkiä pitämään ne lyhyinä.



- Oletuksena pitäisi kuitenkin olla, että lasta ei ikinä viedä hoitopaikkaan, jossa hän lähtökohtaisesti kärsii, joten muutamalla tunnilla hoitopaikassa pitäisi olla aika marginaalinen, lähinnä teoreettinen vaikutus lapsen mielenterveyteen ja kehitykseen. Kenenkään ei pitäisi mistään syystä viedä lasta hoitoon paikkaan, jossa lapsi voi huonosti. Voi myös olla, että lapsi ei stressaannu hoitopaikan takia, vaan vähäisen vanhempien läsnäolon takia. Näin voi käydä, vaikk alapsi olisi 24/7 kotona. Eikä kenenkään vanhemman tietenkään pitäisi antaa tilanteen mennä tähän asti, vaan pitäisi havaita lapsen stressaantumisen merkit ja toimia. Ja olla läsnä lapselle.



- Voi olla myös tilanteita, joissa lapsen hoitoonviemisaikatauluja ei kannata muuttaa vaikka vanhempi olisikin kotona esimerkiksi vuorotyön tai vapaapäivän takia. Esimerkiksi lapsi voi tarvita säännöllisen rytmin eikä ole hyväksi viedä häntä kesken päivän hoitoon, tai lapsen hoitoonvieminen iltapäivällä on kohtuuttoman vaikeaa, koska aamulla lähtevällä vanhemmalla on ainoa auto tai ainoa linja-auto kulkee silloin aamulla, tai hoitopaikassa on joku tietty rutiini johon halutaan lapsen osallistuvan.



- On ymmärrettävää, että lapsi viedään hoitoon vaikka vanhempi on kotona, jos vanhempi on sairas, on vahvalla lääkityksellä, on vaikka raskauden takia heikossa kunnossa, tekee töitä kotoa käsin, hakee töitä...



- On kuitenkin tapauksia, joissa ulkopuolisten (kaikki av:läiset mukaanlukien) silmiin tilanne näyttää siltä, että vanhempi vain vetää lonkkaa kotona, joten on typerää edes spekuloida sillä että onko joitakin tapauksia, joissa näin tehdään, koska niitä ei voi ulkopuoliset erottaa...



- Sitten on ns. harmaa alue, josta voidaan keskustella loputtomiin, mutta jossa ei oikeastaan päästä ikinä mihinkään konsensukseen johtuen siitä, ettei kukaan ulkopuolinen voi täysin tietää vieraan perheen tilannetta:



- Onko oikein viedä esikoinen hoitoon, kun pikkusisarus syntyy? On, jos esikoinen viihtyy hoidossa ja kaipaa esimerkiksi ikätovereiden seuraa kotona ollessaan (eikä vastasyntyneen sisaruksen/kipeän/väsyneen/tms. äidin kanssa sitä ole välttämättä mahdollista järjestää). Mikä sitten on kohtuullinen hoitotuntien määrä viikossa, jää jokaisen itse päätettäväksi.



- Onko oikein viedä lapset/lapsi hoitoon, koska haluaa saada rauhassa a) nukkua b) siivota c) käydä kaupassa e) harrastaa seksiä f) jokumuumikä? Tähänkään ei voida antaa absoluuttista vastausta, koska tilanteet on niin erilaisia. Jos siivoaminen ei onnistu silloin, kun lapset on kotona, niin eikö ole vain hyvä, jos se siivous on mahdollista hoitaa hyväksyttyjen hoitoaikojen aikana? Koska millä tavalla tällainen hoidossa oleva lapsi kärsisi hoidosta yhtään enempää kuin lapsi, joka on hoidossa koska vanhemmat on sillä hetkellä töissä? Myös unta tarvitaan, ja unenpuute on iso terveys- ja turvallisuusriski. Jos vanhempi saa unentarpeensa tyydytettyä vain viemällä lapset hoitoon, niin onhan se parempi tilanne, kuin että nukkuisi silloin kun pitäisi vahtia lapsia. Tai kaupassakäynti, siellä on pakko käydä, ja jos lapset saa siksi ajaksi jonnekin hoitoon, niin eikö se ole vain hyvä asia? Selviää kaupasta nopeammin ja lapsilla on mahdollisuus sillä aikaa syödä, juoda, leikkiä, liikkua, nukkua, ulkoilla...



- Ja taaskin palataan tuonne alussa mainittuun kohtaan: Jos lapsi ei stressaannu järjestelyistä, ja voi hyvin, niin mikä on ongelma? On erilaisia hoitopaikkoja, on erilaisia lapsia ja on erilaisia vanhempia erilaisissa elämäntilanteissa. Ei ole vaikeaa sanoa, että kaikilla terveillä lapsilla on yleensä parempi olla terveiden vanhempiensa kanssa kotona elämässä arkea kuin hoitopaikassa, mutta on paljon vaikeampi sitten oikeasti lähteä esittämään miten paljon huonompi vaihtoehto olisi olla X määrä tunteja hoitopaikassa. Jos sillä on vain marginaalinen heikentävä vaikutus lapsen hyvinvointiin, niin voi olla, että se aikuisen "vapaus" siksi aikaa menee kirkkaasti ohi hyötynä. Niin kauan, kun kokonaisuutena lapsi voi hyvin.

itse tiedän pari tapausta, joiden lapset ovat hoidossa 2-3 päivää viikossa, kun vanhempi (näissä tapauksissa äiti) on kotona. Vielä ymmärtäisin jos kyse olisi 5-vuotiasta, mutta tässä puhutaan 2-vuotiasta (jopa alle) lapsista. Toki nämä äidit hoitopäivinä siivoavat ja tekevät muuta hyödyllistä, jonka kuitenkin mielestäni voisi tehdä lasten kotona ollessakin. Sen joka tapauksessa tiedän aivan varmasti, että eivät opiskele, hae töitä tai ole sairaslomalla.

meillä 2v päivän tai kaks viikossa hoidossa ja kyllä makaan sohvalla vaikka koko 6h jos siltä tuntuu! kokeilin kyll töiden loppumisen jälkeen pitää tyttö kotona, mut 10kk asti ollu hoidossa ja ku ei nyt pariin viikkoon päässy oli kauhee ikävä lapsia.. tällä kylällä ku ei mitää kerhoja oo ni jossainhan pitää muksun muita nähä.. jos ei viihtys en pitäs hoidossa tietenkään!