TV1. nyt menossa pakomatka anoreksiasta!
Kommentit (36)
millaista on kun lapsi sairastuu anoreksiaan.
pohjimmiltaan hirveän itsekäs. Pyörittää koko perhettä itsensä ympärillä.
Näyttää kauhealta; tyhjä katse, pelkkää nahkaa koko nainen.
Mikähän aiheuttaa tuollaisen sisäisen onttouden ihmiselle.
lopu koskaan. Pahaa kyllä tekee, kun äidin elämään ei mahdu mitään muuta kuin lapsen sairaus.
Teillä ei kyllä ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaista on kun lapsi sairastuu anoreksiaan.
mutta tiedän, että anoreksia on todella vaarallinen, jopa tappava sairaus, enkä voi kuin kuvitella, miten raskasta se on vanhemmille. On varmaan ihan hirveän turhauttavaa katsoa sivusta, kun se lapsi ei vaan syö ja yrittää tappaa itsensä, jotta voisi olla laiha.
Tuollainen anorektikkohan on pohjimmiltaan hirveän itsekäs. Pyörittää koko perhettä itsensä ympärillä.
Näyttää kauhealta; tyhjä katse, pelkkää nahkaa koko nainen.
Mikähän aiheuttaa tuollaisen sisäisen onttouden ihmiselle.
Se sairaus aiheuttaa sen onttouden. Ihmisen persoona voi muuttua aivan täysin, kun hän sairastuu anoreksiaan. Anorektikolla se sairaus täyttää sen koko maailman.
lihaa on tullut luiden ympärille!!
järjestellä niin voisi vituttaa.
Aikuiselle jotain nallekortteja, huhhei.
typeriä ajatuksia maailmalle...
KUKAAN EI sairastu tahallaan! Voiko syöpää sairastavaa syyttää syövästään?!
Itselläni on lähellä anorektikko...
Tauti on itsekäs, ei se joka siihen sairastuu.
Kuka äiti jättää auttamatta lastansa suosiolla - oli sairaus mikä tahansa???
Totta on, että anoreksia vie koko perhettä - eikä se ole leikkiä...Kaiken tuon ruokasodan keskellä näillä äideillä on elämä, työ ja harrastuksiakin... joissa kukaan tuttu, kaverit tai muu kykenee harvemmin ajattelemaan mitä tämän anorektikon kanssa elävän läheisen elämä oikeasti on... Se on helvettiä...Ja kaiken lisäksi vielä, ne jotka eivät taudista mitään tiedä, kehtaavat helvetin usein syyllistävät läheisiä - milloin on oltu ylihuolehtivia, milloin syötetty liikaa, milloin liian vähän...Ja niinkuin tuossa ohjelmassakin tuli esiin - Vastuu jätetään usein liikaa läheisille. Haluankin kysyä - Mitä sitten kun äitikin väsyy...???
typeriä ajatuksia maailmalle...
KUKAAN EI sairastu tahallaan! Voiko syöpää sairastavaa syyttää syövästään?!
Itselläni on lähellä anorektikko...
Tauti on itsekäs, ei se joka siihen sairastuu.
Kuka äiti jättää auttamatta lastansa suosiolla - oli sairaus mikä tahansa???
Totta on, että anoreksia vie koko perhettä - eikä se ole leikkiä...Kaiken tuon ruokasodan keskellä näillä äideillä on elämä, työ ja harrastuksiakin... joissa kukaan tuttu, kaverit tai muu kykenee harvemmin ajattelemaan mitä tämän anorektikon kanssa elävän läheisen elämä oikeasti on... Se on helvettiä...Ja kaiken lisäksi vielä, ne jotka eivät taudista mitään tiedä, kehtaavat helvetin usein syyllistävät läheisiä - milloin on oltu ylihuolehtivia, milloin syötetty liikaa, milloin liian vähän...Ja niinkuin tuossa ohjelmassakin tuli esiin - Vastuu jätetään usein liikaa läheisille. Haluankin kysyä - Mitä sitten kun äitikin väsyy...???
piti hieraista silmiä, että näinkö oikein...
Kortit on varmaankin oikeasti tarkoitettu lapsille, jotka eivät vielä osaa ilmaista esim. surullista oloa. :D
että tytön/naisen pitäisi saada muuta ajateltavaa. Jos keskittyisi töihin tai opiskeluun tai johonkin muuhun harrastukseen, niin tuo "harrastus" pikkuhiljaa unohtuisi. Sääliksi käy äitiä. Ei voi syyllistää. Varmaan tytöllä on joku ulkonäkökompleksi, jota yrittänyt kompensoida laihduttamalla itsensä, niin että ainakin kroppa olisi täydellinen. Sitten täydellisyyden tavoittelu on lipsahtanut käsistä. Vaarallista. Ei saisi ruoka- ja laihdutusinnostusta päästää noin pitkälle. Pitäisi muistaa kohtuus kaikessa. Jossain vaiheessa mieli järkkyy eikä enää pääse kierteestä ulos.
että tytön/naisen pitäisi saada muuta ajateltavaa. Jos keskittyisi töihin tai opiskeluun tai johonkin muuhun harrastukseen, niin tuo "harrastus" pikkuhiljaa unohtuisi. Sääliksi käy äitiä. Ei voi syyllistää. Varmaan tytöllä on joku ulkonäkökompleksi, jota yrittänyt kompensoida laihduttamalla itsensä, niin että ainakin kroppa olisi täydellinen. Sitten täydellisyyden tavoittelu on lipsahtanut käsistä. Vaarallista. Ei saisi ruoka- ja laihdutusinnostusta päästää noin pitkälle. Pitäisi muistaa kohtuus kaikessa. Jossain vaiheessa mieli järkkyy eikä enää pääse kierteestä ulos.
"ruoka- ja laihdutusinnostus", vaan mielisairaus.
Anoreksialla ei välttämättä ole mitään tekemistä ulkonäon kanssa.
Anoreksia ei parane sillä, että hankkii harrastuksen tai opiskelupaikan, sillä tavalla eivät parane myöskään esim. flunssa, murtunut käsivarsi, syöpä tai masennus.
Anoreksia on pahimmillaan kuolemaan johtava sairaus.
Jos et oikeasti tiedä syömishäiriöistä mitään, kannattaa jättää kommentoiminen väliin tai vaikka kysyä ensin.
että tytön/naisen pitäisi saada muuta ajateltavaa. Jos keskittyisi töihin tai opiskeluun tai johonkin muuhun harrastukseen, niin tuo "harrastus" pikkuhiljaa unohtuisi. Sääliksi käy äitiä. Ei voi syyllistää. Varmaan tytöllä on joku ulkonäkökompleksi, jota yrittänyt kompensoida laihduttamalla itsensä, niin että ainakin kroppa olisi täydellinen. Sitten täydellisyyden tavoittelu on lipsahtanut käsistä. Vaarallista. Ei saisi ruoka- ja laihdutusinnostusta päästää noin pitkälle. Pitäisi muistaa kohtuus kaikessa. Jossain vaiheessa mieli järkkyy eikä enää pääse kierteestä ulos.
täällä on mielestään viisaita ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan tiedä asiasta mitään.
Tiedän että on helppo sanoa kun asia ei ole osunut omalle kohdalle ainakaan vielä, mutta mulla tuli mieleen kun hetken katsoin että äidin pitäisi hankkia elämä ja lähteä vaikka rodokselle kavereiden kanssa.
Jokin aika sitten katsoin telkusta dokkarin jossa teinin anoreksia saatiin pystähtymään kun vanhempien liika kontrollointi loppui. Ja kyse oli siis perheestä jossa isä ja tytär olivat liian läheisiä. Se ei siis ollut mitään ikävää kyttäämistä ja molemmat todella rakasti toisiaan, mutta isä sekaantui liikaa tytön elämään.
Ja lisäyksenä siis että on helppo sanoa. Varmasti tuokin äiti on yrittänyt kaikkensa. Mutta silti pani ajattelemaan.