Oon 38v ja raskaana, apua! Oon ihan shokissa!
Meillä on elämä mukavassa mallissa, lapset jo alakoululaisia, aikaa taas itselle ja parisuhteellekin.
Kävin gynellä, kun mensut jäänyt tulematta muutaman kuukauden. Olin huolissani, et joko vaihdevuodet on alkamassa. Mä olenkin raskaana vaikka on kierukka.
On viikonloppu mennyt nyt aika synkeissä merkeissä. Teetänkö keskeytyksen enkä edes hiisku miehelle vai onko näin vanhasta vielä vauvarumbaan?
Kommentit (25)
Minusta on, sain 6 kk sitten vauvan, ja ikää 38 :) Esikoinen 2-vuotias. Ja voisin tehdä kolmannenkin. Jos Luoja suo, ja ehdin ennen neljääkymppiä :)
Ja ihana poika meillä onkin sisaruksiaankin piristämässä.
Jos vastaus ei niin miksi kohdussasi oleva olisi huonommassa asemassa?
Odotan vauvaaa ja ihan tarkotuksella, ei vahinko. 2 aiempaa lasta jo isoja mutta me haluttiin tätä. Ainoa asia mikä mua on tökkinyt tässä raskaudessa on jaksaminen. Tuntuu että tää raskaus on helvetistä. Ensimmäiset kuukaudet oksensin ja sitten todettiin raskausdiabetes. Nyt menossa vikat viikot, kova turvotus käsissä ja jaloissa. Yöt suunnilleen valvon kun ei ole hyvä nukkua ja närästää.
Mä en tiedä johtuuko tää iästä, aikaisemmin ei tälläistä ole ollut kun oon odottanut. Mutta kyllä mä vaan olen iloinen sitten kun saan tän vauvan ulos masusta, välillä tuntuu että mä en jaksa enää yhtään, tänään aamullakin oikein itketti kun nousin sängystä ylös.
ps. mutta en mä mielestäni vanha ole.
äitini oli jo mummu kuopuksen saadessaan :) ja 42-vuotias.. Iski vanahuksille vielä vauvakuume :D
Tiedän monta 47-48 - vuotiastakin jotka ovat raskaana / saanneet tuossa iässä lapsen..
Tosin monet kokevat sitten sen lapsen rasitteeksi myöhemmin.. Kun haluaisi 50-vuotiaana vähän hellittää, niin toinen o sitte niin murkku..
Varmasti vaikea päätös, mutta toivottavsti teet itsellesi sopivimman ratkaisun.. Itse kyllä kertosin miehelleni.
minä aina uskon että tapahtumilla on merkitys
Mä sain ekani 39v, enkä kokenut itseäni vanhaksi. Mutta jokainen tyylillään.
niin totta kai on... Oma 39-vuotiaana saamani lapsi nukkuu tuossa vieressa, isompia sisaruksia on 2 kpl. Ei mitaan ongelmaa.
No et todellakaan ole vanha. Eri asia jaksatko muuten. Mutta et tietenkään voi tehdä aborttia keskustelematta miehesi kanssa (olettaen että hän on lapsesi isä).
kun äitini oli jo 40 ja 3 lasta jo tehty :) Mä nyt vaan halusin tulla tänne pyörimään hehe.
Meillä on elämä mukavassa mallissa, lapset jo alakoululaisia, aikaa taas itselle ja parisuhteellekin.
Kävin gynellä, kun mensut jäänyt tulematta muutaman kuukauden. Olin huolissani, et joko vaihdevuodet on alkamassa. Mä olenkin raskaana vaikka on kierukka.
On viikonloppu mennyt nyt aika synkeissä merkeissä. Teetänkö keskeytyksen enkä edes hiisku miehelle vai onko näin vanhasta vielä vauvarumbaan?
Mieti vähän jos tekisit sen keskeytyksen ja joskus miehesi saisi tietää siitä. Moni pitäisi sitä aikamoisena petoksena, tehdä tuollainen päätös edes keskustelematta toisen osapuolen kanssa. Vaikka loppukädessä päätös tietysti on sinun.
hyvin voit tehdä keskeutyksen, jos siltä tuntuu, mutta se päätös pitää olla sinun ja miehesi yhteinen.
Mutta en toki shokissa, kun tää on ihan toivottu juttu. En kylläkään aikonut olla liian vanha lapsentekoon.
Ymmärrän kyllä sun shokin, sillä odotan itsekin sitä aikaa, ettei ole enää ihan pikkulapsia. Mutta meidän lapsiluku ei ollutkaan vielä täynnä, ja kun kerran tulin raskaaksi, niin iloisia ollaan.
Että on meitä muitakin samanikäisiä. Itse en pystyisi aborttiin. Mutta teidän perhe on teidän perhe. Anna nyt kuitenkin miehenkin osallistua päätöksentekoon. Yhdessä se päättäminen on paljon helpompaakin, joten älä nyt turhaan yksin shokissa elele, kun mieskin on kuitenkin olemassa.
Lapsi on tänne tulossa jotain tarkoitusta ja tehtävää varten.
Haluatko sinä torpedoida Jumalan suunnitelman? Pystytkö tappamaan oman lapsesi ja vielä valehtelemaan siitä miehellesi?
Mutta mihin tahansa ratkaisuun päädyttekin, niin älä jätä kertomatta miehellesi.:/ Se olisi todella epäreilua!
Mun lapset olisivat 18 v. ja 15 v.
Ja mä kuvittelen että meillä miehen kanssa olisi vihdoinkin aikaa olla kaksin ainakin muutaman vuoden kuluttua. Me kun ollaan tavattu, kun vanhempi lapsi on ollut vauva. Ja aika paljon tän ylistressaavan elämän keskellä ollaan saatu lohdutusta siitä tulevaisuudesta, kun voidaan ekaa kertaa tehdä jotain kaksin.
Vauvat on ihania, vaikka yllätyksenä tulisivatkin. Jos jokainen vauva olisi suunniteltu, olisi tässä maailmassa aika vähän väkeä.
Itse olin 41, kun sain kuopuksemme. Ihanaisen rakkaamme.
Isommat olivat silloin kaikki koulussa, isoin jo yläkoulun puolella.
Mitään ihanampaa ei voisi olla, kuin tuo ihanainen rakas nelosemme.
Hänestä on ollut paljon iloa monessa, mutta suurin on ollut se, kun murrosikää poteva nuoremme välillä kiukkuaa, niin ihania pienen juttuja on kuitenkin talossa. Auttaa kummasti!
Laittaisin kunnolla plussat (ja miinukset) peliin, vaikka ihan paperille asit:
iso plusssa on mielestäni tilanteessasi, että teillä on ehjä perhe.
Vanha et suinkaan pienen äidiksi ole!
Eikö vois jättää ne johonkin hengellisiin aloituksiin tai vaikka omalle palstalleen. Tässä nyt jumalat auta, hittolainen.
t. ap:n kohtalotoveri
murkun vanhempi?