Lue keskustelun säännöt.
Viimeisillä raskausviikoilla olevat! Valitetaan vähän yhdessä, juukos?
16.03.2011 |
Mulla 36+3 ja mahaa kiristää koko ajan niin, että on vaikea kävellä ja olla. Tekisi mieli kävellä, kun ei oo jaloissa mitään vikaa, mutta ulos on tosi hankala lähteä 1) koska tuo maha on niin tuskallinen 2) koska siellä on pelkkää jäätä joka paikassa :( Milloin tää vauva tulee... mä haluan päästä liikkumaan, mä haluan syödä normaalisti, ilman että tulee tukala olo jostain herneen puolikkaasta, mä haluan et tää loppuu... byääh, byääh, byääh..
Kommentit (25)
Mua kyllä kiinnostaisi vielä enemmän, miten saisin tän synnytyksen käyntiin. Mulla ihan oikeasti on LA lähellä. En jaksa enää!!! Muutamia juttuja pitäis kyllä vielä tehdä, mutta en jaksa niitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
seksiä ja erityisesti nännihierontaa. :) Ja sitten teet pari sataa kyykkyä putkeen, niin avot!
että haluan-haluan ja haluan raskaaksi!!!
poikkeus? Nautin tilastani, vaikkakin tää on mennyt 17 pitkäksi. Huomenna ois sairaalassa näyttöaika saas nähdä pakottaako ne käynistykseen.
Sulla on joka tapauksessa jo hetikohta vauva sylissä. Onneksi olkoon!
poikkeus? Nautin tilastani, vaikkakin tää on mennyt 17 pitkäksi. Huomenna ois sairaalassa näyttöaika saas nähdä pakottaako ne käynistykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vatsa on nätti ja lasten mielestä se on kiva tyyny, ja mulla on haikea mieli, kun kohta se tyyny lässähtää.
Mutta oikeesti ei oo kovin miellyttävää, kun liitoskivut on kanssa upeat. Joka askeleella tuntuu kuin puukkoa iskettäis nivusiin. Ei se osuus tästä loppuraskaudesta musta mitenkään nautinnollista ole.
Viikkoja on 37 + x ja kiitos ap tästä aloituksesta, kun tekis mieli valittaa kivuista kaikille, mutta enpä viitsi, kun ei ihmisiä yks tavallinen raskaus ihan niin kauheesti kiinnosta. Eikä se oma olo siitä parane. Mutta vertaistuki tekee aina hyvää!
En ole vielä yhtään valittanut,mutta jos nyt varovasti:).....kokoajan pissattaa,liitoskipuja paljon,selkä ,kipeä,närästää,kiukuttaa.Kyllä helpotti:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ahdistaa jo etukäteen se hirveä löllömaha, joka raskauden jälkeen jää jäljelle! Nyt maha on pinkeä, ja vaikka se on aika rasittavaa, on se kuitenkin kivampi kuin se järkyttävä löllö, mikä siitä synnytyksen jälkeen (ainakin joksikin aikaa) tulee. Hyi oksennus jo etukäteen.
viikkoja 36 ja fyysisesti olo on ihan ok, mut henkisesti en meinaa oikein jaksaa. Aina väsyttää..nyt pitäis lähteä lapsen ja koiran kanssa ulos, kun ensin on syöty päivällinen, ja mä haluaisin vain olla ihan yksin omien ajatusten kanssa tai edes sisällä - lapsi on pahimmassa uhmassa ja ulkoilu sen kanssa on yhtä tuskaa, aamulla koiran lenkitykseen meni käsittämättömän kauan, ja sekin päättyi siihen että minun piti poimia lapsi lumihangesta ja pistää valjaisiin rattaisiin kun homma meni ihan mahdottomaksi.Suoraan sanottuna, jos esikoinen ois ollut näin hankala vielä loppukesästä, niin meille ei ois toista tulossa. ;) Välistä jopa mietin, että miten ihmeessä mä pärjään tän konkkaronkan kanssa (mies voi jonkin verran auttaa muttei paljoa) ja miksi ihmeessä piti toinenkin lapsi mennä tekemään. Nyt myöhäistä katua. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaa ja valvottaa yöt ja nukuttaa päivät!!!
Haluan vauvan jo ulos! Mutta en uskalla synnyttää. Onko pakko jos ei halua?
Hirveä ahdistus synnytyksestä mulla päällä. Mitä jos vauva ei voi hyvin? Tukehtuu? Vammautuu? Tai mitä jos en vaan pysty synnyttämään? Voiko vauva jäädä jumiin?? Tai voinko vaan repeytyä kahtia? Paskannanko pöydälle? Hävettääkö sitten???
En kestä tätä pelon tunnetta!!!!!!!!
nuo samat jutut jännittää. Toisaalta ajattelen, että se kestää minkä kestää ja mun on paras vaan antautua tilanteen vietäväksi. Mihinkään noista asioista ei oikeastaan voi vaikuttaa. Sairaalassa henkilökunta pitää huolen sinusta ja vauvasta. Ja siitä paskantamisesta... Olin mukana ystäväni synnytyksessä, jossa näin kävi, mutta se oli kyllä niin pikku juttu kaiken sen muun hössäkän keskellä, että eipä siinä kukaan paljon asiaa ehtinyt pohtia. Kakat pyyhittiin vaan nopsasti pois ja keskityttiin siihen, että kohta sieltä tulee jotain hienompaa :)
Ahdistaa ja valvottaa yöt ja nukuttaa päivät!!! Haluan vauvan jo ulos! Mutta en uskalla synnyttää. Onko pakko jos ei halua? Hirveä ahdistus synnytyksestä mulla päällä. Mitä jos vauva ei voi hyvin? Tukehtuu? Vammautuu? Tai mitä jos en vaan pysty synnyttämään? Voiko vauva jäädä jumiin?? Tai voinko vaan repeytyä kahtia? Paskannanko pöydälle? Hävettääkö sitten??? En kestä tätä pelon tunnetta!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olo on niiiiin kypsä. :(
Esikoinen on juuri aivan kävelemään lähtemisen partaalla, eikä muuta teekään kuin kaatuilee pitkin lattioita ja sitten saa kamalia raivareita kun ei asiat mene ihan niinkuin suunnitteli. Luojan kiitos Pikku Kakkosesta jonka ääreen sai muksun hetkeksi rauhoittumaan..
Ihan hirveä olo; turvotus, närästys, ummetus, liitoskivut ja supistukset vaivaavat eikä nukkumiseen löydy sopivaa asentoa etsimälläkään.
Mielenterveys järkkyy, johtuen raskaudesta ja ihmissuhdeongelmista. Onneksi miehen kanssa asiat ovat edes hyvin.
Pientä valoa sain onneksi neuvolassa, jossa funduksen mitattiin laskeneen kolme senttiä, joten ehkä se vauva olisi laskeutunut edes vähän. Illasta taas hikilenkille, pakko saada tämä lapsi pihalle!!
Kylläpäs purkautuminen helpotti.
Jaksamista samassa tilanteessa oleville, kyllä me tästä vielä noustaan!
Ja olisin sekä henkisesti että fyysisesti kypsä jakautumiselle. Toisaalta kun olen pitänyt uimalla ja hiihtämällä fyysistä kuntoa yllä niin liitoskivut ovat pienemmät kuin ekassa raskaudessa.
Mutta välillä vauvan potkut sattuvat.
Kävelemään en kykene pitkiä aikoja sillä rustojen pehmeneminen on edennyt niin pitkälle että kivut ovat jälkikäteen sietämättömät, olen kuin lonkkarikkoinen mummo ja ilman 3 gr panadolia on turha edes haavailla liikkumisesta.
Pissittää koko ajan.
Selkäkin väsyy esikoista nostellessa ja harmittaa kun ei voi enää telmiä ja painia tytön kanssa :(
Mutta muuten menee ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on ihan samat pelot! Ootko käynyt tutustumassa siihen sairaalaan missä synnytät? Tai onko sun mahdollista päästä pelkopolille? Mä pääsin noihin kumpaankin ja oli ihan tosi paljon apua! Ei enää jännitä läheskään niin paljoa kun ennen.
mutta en onneks ihan ehtiny noin tukalaan tilaan syksyllä, kun vielä oikeestaan vitsailin 36+4, että en synnytä vielä ikuisuuksiin (enkä todellakaan ollu laittanu edes lapsen vaatteita valmiiks!), kun yhtäkkiä yllättäen vedet menikin seuraavana yönä ja sieltä se tytön tyllerö tuli ihmetellen tähän maailmaan.
Toivon kovasti, että myös jollekin teistä sattuis tämä onni ja tuo lopun tuskailu pääsis päättymään pian!
Voimia!
Eikä oikeestaan muuta valitettavaa kun että miten ihmeessä mä ehdin saada tän kämpän kuntoon ennen vauvan tuloa!?
Muuten olo on hyvä, pieni flunssa vaan iski... :/
mutta viikkoja tänään 40+0 ja olo on ihan hyvä. Pientä juilimista nivusissa ja yöt vähän katkonaisia, mut muuten ei mitään koko raskausaikana, ei ummetusta, ei pahoinvointia, ei närästystä. Ehkä tuleva lapsi on sitten joku horrortapaus, kun raskaus on ollut näin helppo...
En jaksa odottaa enää! Pitäkää peukkuja, että ensi yönä tapahtuu!!!
mutta viikkoja tänään 40+0 ja olo on ihan hyvä. Pientä juilimista nivusissa ja yöt vähän katkonaisia, mut muuten ei mitään koko raskausaikana, ei ummetusta, ei pahoinvointia, ei närästystä. Ehkä tuleva lapsi on sitten joku horrortapaus, kun raskaus on ollut näin helppo...
Nyt tulee varmaan huutia mutta sama juttu täällä! "Sukkapuikko-kivut" on kyllä tulleet tutuiksi nyt muutaman viime viikon aikana,mut muuten ei mitään :)
-18-
Nimittäin nämä liitoskivut on niin hirveitä. Ja vielä kuitenkin laskettuun aikaa liian pitkästi. Äääh.