Olipas lääkärikäynti :(

yhteyttä mielenterveystoimistoon ja varata keskusteluaika. Heillä on konkreettisempiä tapoja ratkaista ongelmat kuin lääkkeet.



Tsemppiä kovasti!

Ihan yleislääkärikin voi laittaa lähetteen Mtt:lle, ei tarvitse olla psykiatrin lähete.

Eikö olisi hienoa, jos se olisi suurin ongelmasi? Kokeile jakson ajan unilääkkeitä ja järjestä elämäntilanteesi riittävälle unelle otolliseksi. Katso jakson jälkeen, mikä on tilanne ja hae sitten lisää apua.

Minä tekisin niin (ja kokemuksella puhun), että kokeilisin muutaman viikon ajan unilääkkeiden vaikutusta. Riittävä uni on nyt ensisijaista. Kun olet saanut nukuttua, voi moni asia tuntua paremmalta. Ja ainakin sen jälkeen kirkastuu ne asiat, jotka oikeasti ahdistaa ja niihin voit hakea apua esim. mielenterveystoimistosta.



Kun univelkaa kertyy paljon, tuntuu pienimmätkin asiat mahdottomilta. Usko pois, kun saat nukuttua pari viikkoa kunnolla, näet asiat selkeämmin.



Tsemppiä täältäkin!

useampi eri lääkäri, varaa aika toiselle ja ei siis kannata kuukautta odottaa vaan nyt heti. ja tosiaan terveyskeskuslääkäri yksi vaihtoehto, joskus sinne on vaan vaikea saada aikoja. Mielenterveystoimisto (useimmissa kunnissa nykyään psykiatrian poliklinikka)vaatii yleensä lähetteen työterv. tai terveyskeskuslääkäriltä. Ja jos on varaa, niin yksityislääkärille - yleislääkäri tai psykiatri- saa nopeiten ajan.

Olette ihania! Teidän vastaukset ovat ihan kullanarvoisia, tuntuu, että itse en nyt kykene ajattelemaan yhtään järkevästi enkä loogisesti.



Kokeilen kyllä tuota unilääkettä ja toivon sydämestäni että se auttaa, vaikka nyt on todella heikko olo. Jotenkin toiveet olivat vaan niin korkealla tämän käynnin suhteen, mutta eipä siinä sitten auta kuin varata uusi aika ensi viikolle, jos nuo lääkkeet eivät auta.



Ap

Voisit nyt kuitenkin kokeilla lääkärin neuvoa. Kirjaimellisesti.

Ongelma on tullut ajan kanssa, ei se ratkea hetkessä.

Olin todella lopussa työssäni, kävin useita kertoja työpaikkalääkärillä itkemässä. Ylempää oli kuitenkin tullut käsky siitä että sairaslomia ei kirjoiteta, joten ei sitten kirjoitettu. Kun lopulta tilanteeni oli niin paha että sain öisin paniikkikohtauksia ja kärsin voimakkaista itsetuhoajatuksista, kirjoitti työpaikkalääkäri pari viikkoa sairaslomaa. Siitä lähtikin pyörä pyörimään ja olin lopulta useamman vuoden pois työelämästä.



Eli ota oireesi vakavasti, kova uupumus ei ole pikkujuttu. Tarpeeksi pahaksi kun se pääsee, voi seurauksena olla vuosien masennus ja täysi loppuunpalaminen.

että kannattaa ensimmäisen kerran kokeilla viikonloppuna/vapaapäivää edeltävänä yönä. Niistä jää joskus tokkura päälle aamuksikin, joten voi olla parempi, että tietää, mitä odottaa.

mutta aloita ne unilääkkeet ja toivon muiden mukana että ne auttavat! Jos olet jo pidempään kärsinyt unettomuudesta, ei hyviä tuloksia ehkä ihan lyhyessä ajassa tule. Kärsivällisyyttä, siis!

Saatko järjestettyä itsellesi ulkoiluaikaa? Että ehtisit kävellä jonkun hetken säännöllisesti joka päivä? Vähennä kahvia, alkoholia ja tupakkaa (jos niitä nautit). Nämä tuntuvat kauhean hölmöiltä neuvoilta mutta itse pahan paniikkihäiriön ja masennuksen sairastaneena (ja niistä parantuneena!) tiedän että ne auttavat. Kun saat päivääsi järjestettyä ulkoilua ja voit vähentää "tautiisi" pahentavasti vaikuttavia nautintoaineita, näet, että pystyt itse vaikuttamaan elämääsi. Sitten voit hyvän lääkärin kanssa jatkaa työskentelyä paranemisen eteen.

Olette ihania! Teidän vastaukset ovat ihan kullanarvoisia, tuntuu, että itse en nyt kykene ajattelemaan yhtään järkevästi enkä loogisesti.

Kokeilen kyllä tuota unilääkettä ja toivon sydämestäni että se auttaa, vaikka nyt on todella heikko olo. Jotenkin toiveet olivat vaan niin korkealla tämän käynnin suhteen, mutta eipä siinä sitten auta kuin varata uusi aika ensi viikolle, jos nuo lääkkeet eivät auta.

Ap

oli ihan oikea neuvo. Olen ollut unettomuustutkimuksissa "gurun" luona ja sielläkin suositellaan päiväkirjan pitämistä. Kirjoittaessa asiat järjestyvät erilailla päässä.



Tärkeintä on nyt, että nukut! Enkä tarkoita vain paria yötä vaan ainakin kuukauden kunnolla. Käytä lääkkeitä, jos et muuten pysty. Uni on niin tärkeää, jos sitä ei ole, aivot eivät lepää ja silloin on vaarana masennus ja ihan tapaturmatkin, koska väsyneenä ihminen on kuin humalassa. Nukkuneena asiat eivät niinkään paina. Voit ehkä saada työpaikaltasi työterveyshuollosta lähetteen yksityiselle psykologille. Monissa firmoissa, joilla on esim. Diacor, pääsee kriisitilanteissa psykologille setvimään huoliaan. Puhiminen auttaa!



Tsemppiä!

Minulla vähän samanlaiset fiilikset, teen henkisesti hyvin vaativaa työtä ja nyt tuntuu että voimat ei tahdo riittää. Ahdistaa, väsyttää ja fyysisiä oireita on alkanut ilmaantumaan. Ikävää, mutta ihminen ei ole kone, joten ei auta muu kuin levätä jos on tarve! Ja yrittää tehdä sellasia asioita joista nauttii ja jotka rentouttaa.



Jaksamista!

Kokemusta vähän samanlaisista asioista. Sanon kuten muutkin, että kunnon uni auttaa ensihätään. Se ehdottomasti ensiavuksi, sen jälkeen meitit uudelleen, mitä teet. Ainakin paniikkikohtaukset helpottavat tod näk, kun saat vaan nukutuksi kunnolla. Ja jo se tietoisuus, että jos uni ei tule, on sinulla lääke, joka ottaa, ja se uni tulee varmasti, auttaa ahdistukseen. Ei siis tarvitse ainakaan sitä miettiä, tuleeko uni, ja meneekö yö miettimiseen ja vatvomiseen. Se poistaa jo vähän ahdistusta.

Pikkuhiljaa se siitä sitten helpottaa, ole armollinen itsellesi, ja ime itseesi aurinkoa.

tekstin puoli vuotta sitten!



Sain samassa tilanteessa unilääkettä ja tilanne ei muuttunut mihinkään. Yöllinen ahdistus vaan lisääntyi kun en lääkkeistä huolimatta saanut nukuttua (heräilin joka yö n. klo 3)... Lopulta töissä nieleskelin kyyneleitä kun pomo lisäsi vaan työkuormaa, vaikka ennestään tein jo kahden ihmisen työt. Sanoin jo suoraan, että tilanne on kammottava, mutta kukaan ei tarttunut siihen. Puhuin esimieheni esimiehelle ja tilanne jatkui samana. "Koita nyt saada nukuttua!"



Lopulta juttelin työterveyshoitajan kanssa ja hän pisti pelin poikki: soitti lääkärille ja keskusteli hänen kanssaan uudestaan. Parin päivän päästä pääsin taas lääkärille ja hämmästykseni oli suuri kun työterveyshoitajan mielestä erittäin kiireellinen sairasloma kääntyi mielialalääkereseptiksi. Lopulta sanoin, että en jaksa käydä töissä, koska tilanne on töissä täysin kaoottinen. Silloin lääkäri kirjoitti ensimmäisen kahden viikon sairasloman. Siitä lähtien pyysin jokaisen sairasloman jatkon suoraan itse, 7 viikon kuluttua palasin töihin ja nyt tilanne on oikein hyvä.



Työterveyslääkäriltä sain siis unilääkettä ja mielialalääkettä, mutta hän ei tarjonnut mulle sairaslomaa, psykologinkäyntejä, työterveyden ja esimiehen palaveria jne. Oikeasti tässä hommassa ammattilainen oli työterveyshoitaja!



Vinkkinä siis, että pidä puolesi. Pyydä sairaslomaa ajoissa, muuten olet kohta poissa vuoden!

up

ikävä sanoa, mutta tuosta lähdetään työterveydessä. Seuraavaksi tarjotaan mielialalääkitystä ja jo sekään ei tehoa saat pienissä pätkissä saikkua.



Kannattaa alkaa vollottamaan oikein kunnolla siellä vastaanotolla ja puhua katolta hyppäämisestä, sitten alkaa saada apua.

luen kyyneleet silmissä teidän vastauksianne, kiitos paljon, ette voi arvata kuinka paljon ne auttavat tällä hetkellä! Ja hyviä vinkkejä myös paljon, kiitos niistäkin!



Ehkä tähän reaktioon vaikuttaa, että panttasin tuota lääkärin varaamista aika pitkään ja sitten tuloksena vain pilleriresepti, joten pettymys saatuun apuun oli niin suuri. Loppupäivä menikin sitten töissä istuessa ja itseään kooten.



Tiedän kyllä, että mitään pikakonstia tähän tilanteeseen ei ole -toisaalta tuntuu, että jotta saisin nyt suunnan kääntymään, tarvittaisiin jotain radikaalimpaa... No, taidan seurata tilannetta ja jos siltä näyttää, niin käydä sitten vaikka muualla yksityisellä pyytämässä sairaslomaa. Kaikkein pahin painajainen olisi tuo pitkittyminen ja nyt on yritettävä tsempata tämä loppuun vaikkei voimia olisikaan.

tämä toiminta taitaa olla. Olin kyllä kuullut erittäin tiukasta sairaslomakäytännöstä ja siitä, että lääkärit eivät saa sairaslomia juurikaan määrätä, mutta koska en ole viiteen vuoteen tarvinnut kyseisiä palveluita, niin tulihan tuo suhtautuminen kyllä aikamoisena yllätyksenä.



Sitä mietin, että jos saisin sitä saikkua muualta (siis yksityiseltä), niin eihän työnantaja voi siihen jotenkin puuttua? Tämäkin tietysti ihan typerä kysymys, mutta ei nyt todellakaan ajatus kulje :(



Ap

Periaatteessa työnantaja saa päättää kenen lääkärin myöntämät lomat hyväksyy, mutta en tiedä kuinka usein tätä oikeutta käytetään. Jos ongelma on työyhteisössä tai työn laadussa niin eikö asiaa kannattaisi yrittää purkaa sieltä käsin?

Kirjoita ennen nukkumaanmenoa kakki mieltäpainavat asiat ja ota sitten unilääke ja nuku. Huomenna samoin. Ota aikaa ulkoiluun joka päivä 15 min. Mieluummin liiku silloin hieman hengästyen. Kun olet viikon nukkunut niin kokeile unta ilman unilääkettä. Laita pilleri kuitenkin viereen pöydälle. Jos ajatukset kiertää kehää, niin ota pilleri... Näin pikkuhiljaa nukut omin voimin. Järjestä samalla työsi. Priorisoi elintärkeät, tärkeät ja ei tärkeät. Delegoi ei tärkeät pois sinulta tai jätä tekemättä. Tee elintärkeät...