Lue keskustelun säännöt.
Millainen shokki voi olla lapselle/teinille todeta
16.03.2011 |
joskus ettei se kenen kanssa on kasvanut olekaan oikea isä?
Kokemuksia?
Kommentit (11)
mutta näin aikuisena ainakin se oli asia, joka tavallaan tuhosi koko elämän perustan. Järkyttävää tajuta, että minulle on valehdeltu koko elämäni ajan.
Minulle ainakin asia olisi ollut paljon helpompi, jos olisin saanut lapsesta asti tietää asiasta eikä sitä olisi yritetty salata vaan pidetty osana elämää. Kuvittelisin, että murrosikäisenä on pahin mahdollinen aika saada tietää, asia pitäisi selvittää ehdottomasti ennen sitä.En kykene millään tasolla ymmärtämään ihmistä, joka salaa toiselta tällaisen tiedon. Tällaisessa ihmisessä on jotain pahasti vialla, ilmeisesti hän kuvittelee voivansa ohittaa toisten tarpeet oman etunsa nimissä. Tämän takia olen alkanut vastustamaan myös hedelmöityshoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla. Toisten elämällä leikkiminen on väärin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole nykyään isäpuolensa kanssa missään tekemisissä eikä juuri äidinkään kanssa. Sisaruksiaan tapaa joskus mutta harvoin.
On kokenut, että hänelle on valehdeltu ja hänet on petetty. Koki kamalana myös sen, että ei saanut kertoa pienemmille sisaruksilleen moniin vuosiin ja siis joutui itsekin osallistumaan salailuun. Aika yksin on jäänyt asian kanssa. Nyt hänellä on oma perhe.
Tämän takia olen alkanut vastustamaan myös hedelmöityshoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla. Toisten elämällä leikkiminen on väärin!
Koeta tajuta että sun kokemus ei ole kaikkien kokemus.
Minulle se ei ollut shokki, koska minulle on asian oikea laita kerrottu jo niin varhain, että olen "aina" tiennyt asiasta. Tämä ei ole härinnyt minua lainkaan. Äitini kertoo kuulumisiani biosiälleni vieläkin. Itse en ole kokenut tarpeelliseski olla yhteydessä bioisään, minullahan on se oikea isä. Oikea isä on minulle se joka minut on kasvattanut ja joka on minusta huolta pitänyt.
Teininä en halunnut ottaa yhteyttä bioisääni, koska angsteissa ajattelin, etten kaipaa ihmistä joka ei itse minuun halua olla yhteydessä. Nyt aikuisena ymmärrän ettei asiat ole aina niin mustavalkoisia. Ajoittain mietin pitäisikö ottaa yhteyttä, onhan hän minusta edelleen kiinnostunut.
ja lisäksi miettiä miten sen sanoo. Esim. joku kertoi miten oli sanottu että kun äiti ja isä eivät voineet saada lasta, tuli ihana ihminen joka lahjoitti jne. Ei nin että voi voi kun toi sun isä ei ole OIKEA isäsi ja tämä on nyt hävettävä ja salailtava asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän takia olen alkanut vastustamaan myös hedelmöityshoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla. Toisten elämällä leikkiminen on väärin!
Uskoisin aika harvan valehtelevan lapselle tällaisesta asiasta, päinvastoin jo ihan omilla sukusoluissa tehdyissä hedelmöityshoidoissa korostetaan sitä, että lapselle on syytä kertoa alkuperästänsä.
Jo mm. neuvolakorttiin tulee merkintä koeputkihedelmöityksestä.
Muuten samaa mieltä: tuollaisen tiedon vastaanottaminen on varmasti järkyttävää eikä sen kertomista ole syytä pitkittää. Mitä pitempään valhe jatkuu, sen pahemmalta se tuntuu.
ei kykene huolehtimaan lapsesta, toinen mies tekee sen.tarjoaa kodin maksaa kaiken jne.
Vaikka sydämessään tietää että lapsi ei ole biologisesti hänen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim hollywoodissa Jack Nicholsonille valehdeltiin äidin olevan toinen eli äiti oli hänen mukama siskonsa joka olikin oikeasti se äiti.
Voihan se olla että äidillä on ollut monta miestä samaan aikaan.ja totuus lapsesta ja isästä selviää vasta pikkuhiljaa kun alkaa fyysisesti muistuttaa miestä.Että ei se ole valehtelua,siinä vaiheessa voi alkaa puhua miehestä eri tavalla lapselle.
Toiseksi onhan outoa jos tämä mies joka on biologinen isä,ei myöskään ole KIINNOSTUNUT lapsestaan,kovin ristiriitaista syyllistää vain naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sain vasta teininä, n. 19-vuotiaana tietää, että vanhempani eivät ole biologiset vanhempani. Kyllähän se hetken mietitytti, mutta ei kyllä ollut missään nimessä mikään shokki tai trauma, koska minut kasvattaneet ihmiset olivat minulle tuolloin ja ovat edelleen (molemmat kyllä nyt jo kuolleet) ne oikeat äiti ja isä.
mutta näin aikuisena ainakin se oli asia, joka tavallaan tuhosi koko elämän perustan. Järkyttävää tajuta, että minulle on valehdeltu koko elämäni ajan.
Minulle ainakin asia olisi ollut paljon helpompi, jos olisin saanut lapsesta asti tietää asiasta eikä sitä olisi yritetty salata vaan pidetty osana elämää. Kuvittelisin, että murrosikäisenä on pahin mahdollinen aika saada tietää, asia pitäisi selvittää ehdottomasti ennen sitä.
En kykene millään tasolla ymmärtämään ihmistä, joka salaa toiselta tällaisen tiedon. Tällaisessa ihmisessä on jotain pahasti vialla, ilmeisesti hän kuvittelee voivansa ohittaa toisten tarpeet oman etunsa nimissä. Tämän takia olen alkanut vastustamaan myös hedelmöityshoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla. Toisten elämällä leikkiminen on väärin!