Lue keskustelun säännöt.
Erilaisuuden tunne yliopistossa
27.06.2026 |
Kun itse olin yliopistossa 90-luvulla tunsin itseni erilaiseksi kuin muut. Tuntui, että kaikkien muiden vanhemmilla oli yliopistokoulutus ja rahaa. Itse olin sukuni ensimmäinen ylioppilas, eikä läheisilläni ollut yliopistosta mitään kokemusta tai tietoa. En peitellyt taustojani, mutta huomasin olevani tosi tietoinen, että tunsin häpeää esim. vanhempieni ammateista ja vertasin niitä opiskelukavereiden vanhempien ammatteihin.
Nyt sitten oma lapsi opiskelee yliopistossa. Hän on vastaavasti huomannut olevansa erilainenkuin muut ja piilottelee varakkuuttaan. Ennen opintoja hän ei koskaan ajatellut olevansa rikas, mutta nyt kuulemma ei kehtaa edes sanoa, että omistaa pesukoneen, kun kaikilla tutuilla niin tiukkaa rahasta.
Onko maailma muuttunut, onko kyse vain sattumasta vai jokaisen kokemasta erilaisuudesta? Minun aikanani kaikki muut vaikuttivat rikkaammilta ja paremmista suvuista tulleilta ja nyt sitten kaikki muut tulevat köyhistä suvuista.
Kommentit (10)
Kollektiivinen kusetus jota nykypäivän opiskelijat tekee, että ”ei ole rahaa”. Kuuluu esittää köyhää, kiitollista yliopistossa. Mutta rikkaita ovat yhä opiskelijat ja heidän vanhempansa. Käteistä opiskelijoilla varmasti vähemmän nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla omaisuus 1,20€ + kierrätyskeskuksesta haetut huonekalut. Opintotukea saan 400€/kk ja siitä maksan vuokran, ruoan, ym. kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Mulla omaisuus 1,20€ + kierrätyskeskuksesta haetut huonekalut. Opintotukea saan 400€/kk ja siitä maksan vuokran, ruoan, ym. kaiken.
Ovatko opiskelukaverisi samassa tilanteessa?
Sosiaaliluokka periytyy vahvasti. Aina jotkut kuitenkin ovat valmiita käyttämään kaiken aikansa raatamiseen noustakseen ylemmäs.
On myös korkeakouluja, jossa on ns sisäpiirit joihin vaikeaa päästä. Kummin kaimat ym. Tekee opinnot ja lähtee paperi kourassa valmistuneena. That's fine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla omaisuus 1,20€ + kierrätyskeskuksesta haetut huonekalut. Opintotukea saan 400€/kk ja siitä maksan vuokran, ruoan, ym. kaiken.
Ovatko opiskelukaverisi samassa tilanteessa?
En tiedä omaisuuttaan, mutta kaikilla muilla vähintään isä on akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
On myös korkeakouluja, jossa on ns sisäpiirit joihin vaikeaa päästä. Kummin kaimat ym. Tekee opinnot ja lähtee paperi kourassa valmistuneena. That's fine.
Jos on hyvät arvosanat paperissa aina parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt kyllä ihan ymmärrä tai allekirjoita AP:n juttuja, mutta siis kyllä varmaan monet meistä tuntee yliopistossa kaikenlaisia erilaisuuden tai riittämättömyyden tunteita. Kuten työelämässäkin. Itse kasvoin perheessä, jossa sekä yliopisto- että amk-koulutettuja, mutta ei meillä koskaan puhuttu kotona opinnoista ja oli kaikkea häikkää perhejutuissa, niin olin todella huonosti valmistautunut yliopistoelämään. Tosiaan tuntui, että kaikilla muilla oli muilla tavoin tukiverkostoa, vaikka itselläni rahan kanssa tukea olikin ihan riittävästi. Muut tuntuivat tajuavat heti alkuun miten kaikki eri vaiheet toimii, että maisteriopiskelija voi olla opettaja ja muita juttuja, harjoittelupaikat oli mietitty etukäteen ja muuta. No joo, eipä kaikkea helpoimman kautta saa elämässä. Mutta tosiaan nykyään todellakaan ei opiskelijoilla ole helppoa rahallisesti, te olette ihan sekaisin, jotka muuta väitätte, enkä ala väittelemään asiasta.
90-luvun yliopisto oli vasemlistolainen, tasa-arvoinen, feministinen, demokraattinen ja kannustava. Nykyinen yliopisto on fasistinen, masentava, sovinistinen, halventava, korruptoitunut ja militaristinen.
lol