Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

onko tämä masennusta?

Vierailija
15.03.2011 |

mulla on ollut stressiä jo kauan. On raksaprojektia ja as-lapsi, jolla toistuvia vaikeuksia koulussa. TYössäkään ei ole ihan helppoa, vaikka mielenkiintoista onkin. Myöskään rakentamisessa ei sinänsä ole mitään vaikeaa, mutta aikaahan se vie. Lapsikin on rakas, tosin rakkaus vain pahentaa sitä, miltä ne vaikeudet tuntuvat.



Mä en ole nukkunut kunnolla useampiin vuosiin. Herään joka yö noin klo 3-4 enkä saa enää unta. Viimeaikoina olen alkanut herätä painajaisiin. TÄmän takia koko ajan väsyttää. Olen yhdeksältä illalla aivan valmis nukumnaan. Itse asiassa olisin valmis nukkumaan heti töiden jälkeen, jos vain se olisi mahdollista. VÄlillä tuntuu, että pyörryttää. Tiedän, että pitäisi harrastaa liikuntaa ja mennä kävelylle, mutten vaan saa aikaiseksi.



Töissä en enää saa aikaan sillä tahdilla kuin aikaisemmin. Ei niin että hommat olis liian vaikeita, en vaan saa aikaan. En saa aloitettua.



Unohtelen sanoja. Unohtelen asioita.



Itken tosi pienestä, kyynelet tulee silmiin helposti kun esim puhun lapseni tilanteesta jonkun kanssa. Se on välillä tosi noloa esim töissä. En vaaan voi sille mitään. Viimeksi itkin kouluterveydenhoitajalle puhelimessa kun tilasin lapselle lääkäriaikaa.



Kuitenkin nousen joka päivä ylös, laitan ruokaa, siivoan, pyykkään, laitan lapsen kouluun, menen töihin jne. Ihan normaalisti. En jää sänkyyn makaamaan. Viikonloppuisin ollaan raksalla ja tehdään hommia.



Tiedän, että netti on pullollaan masennustestikyselyitä, mutta minä tiedän, mitä niihin kuuluu vastata, enkä osaa olla huijaamatta itseäni. Voin ihan yhtä tosissani saada niistä vakavasti masentuneen ja ihan terveen pistemäärät.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
15.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä jonkunasteiselta uupumiselta tai masennukselta, eikä ihme.



Nyt haet apua ennen kun olet sairaalakunnossa! Kannattaa aloittaa hoito ajoissa. Varaa aika lääkäriin vaikka heti.

Vierailija
2/6 |
15.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

en halua sairaslomaa.



Kannattaako menä arvauskeskukseen vai työterveyteen vai yksityiselle - ja jos niin mille lekurille siellä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
15.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni sama tilanne. Unohtelen sanoja, lähimuisti pätkii pahasti. Pitkittynyt stressi ehkä aiheuttanut tämän. Kävin tk-lääkärillä, mutta hän ei muuta voinut tehdä kuin määrätä verikokeisiin. En saanut mielestäni apua siis häneltä. Varasin ajan yksityiselle psykiatrille, jonne pääsen perj.

Eli suosittelen sinua varaamaan ajan YKSITYISELTÄ psykiatrilta suoraan, jos halaut pikaisesti päästä asian ytimeen!

Tsemppiä, ja voimia!

Vierailija
4/6 |
15.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lääkkeitä, keskusteluapua?



Mä en jaksa, jos mulle sanotaan, kuten isäni aina, etä "järjestä elämäsi niin että on vähemmän stressiä". En minä voi. Lapsi on mikä on, en minä sitä voi mihinkään hävittää, enkä haluaisikaan. En myöskään voi "lakata välittämästä" hänen ongelmistaan, niin kuin moni suosittelee. Rakentaminen on mun mieheni unelma, en voi sitäkään kieltää. Ja itsekin minä HALUAN tehdä töitä. Siitä neuvosta ei ole hyötyä, enkä halua sitä enää kuulla.



Mut mä en myöskään näe, miten tähän joku lääke tai keskustelu vaikuttaisi.



Mut joo, te otte oikeassa, jotain mun täytyisi tehdä. Mulla on nimittäin ykkösviestissä kuvatun lisäksi satunnaisia itsetuhoisia ajatuksia.

Vierailija
5/6 |
15.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olin juuri tuollainen muutama vuosi sitten. Plus vielä lisäksi tosi lyhytpinnainen ja pahantuulinen. Myöhemmin olen tajunnut, että olin stressaantunut ja varmasti loppuunpalaminen lähellä. Syynä oli työpaikan erittäin huono ilmapiiri sekä perhehuolet. Ammattiapua en hakenut, mutta ehkä olisi kannattanut. Hae apua, mutta tilanne helpottaa varmasti ajan kanssa, kun raksa valmistuu. Mutta jostain sinun tulisi saada lisää voimavaroja kuluttavaan elämääsi! Jos et itse sitä löydä niin suosittelisin keskustelua jonkun kanssa. Ei ole kiva elää puoliteholla koko elämää!

Vierailija
6/6 |
15.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen jo jonkin aikaa miettinyt, että podenko jonkinasteista masennusta Ite en vain jaksa enää kaiken keskellä nähdä sitä vaivaa, että hakisin jostain apua En jaksa edes miehelleni kertoa. Koitan vain selvitä päivästä kerrallaan, iltaa ja nukkumaanmenoa odottellessa

Nukkuessa saa hetkeksi unohtaa työt, lastenhoito-ongelmat, kotityöt, parisuhdeongelmat, raskauden -kaikki.

Zemppiä sinulle, toivottavasti jaksat hoitaa asiasi paremmin kuin minä..:)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kaksi