11v pikkusiskon hoitajana

itse en ainakaan uskaltaisi.

mutta siltikään en jättäisi, ja takuuvarmasti kun se muuttuu säännölliseksi, ei se ehkä sitten toimikaan...

Jos olet itse edes harkinnut asiaa niin eiköhän se 11-vuotiaasi ole sen verran asiallinen kaveri, että uskaltaisi jättää.



Noissa on sen verran ikäeroakin että tuskin tappelevatkaan keskenään. ;-)

Et voi kipata lapselle vastuuta lapsesta. Edesvastuutonta!!!

tehtävä on huolehtia lapsesta, ei laittaa lasta toista vahtimaan. Ei ole 11.v tehtävä olla edes sisaruksensa lapsenvahti. Törkeetä edes ajatella noin.

jos pikkusisarukselle sattuisi jotain hänen hoidossaan. Just eilen Hesarissa luki, että Saksassa alle 12-vuotiaan yksin jättäminen on heittejättö, mutta Suomessa näköjään alle 12-vuotias on ihan pätevä lastenhoitaja. Veisitkö ap sen kolmivuotiaasi esim. päiväkotiin, jos siellä ei olisi yhtään aikuista ja vain 11-vuotias lapsi ottamassa lastasi vastaan? Tuskin.

11vuotiasta vielä noin pienen säännölliseksi lapsenlikaksi. Meillä tyttö katsoi parikk vaille 13 vuotiaana 7v veljensä perään parituntia satunnaisesti jos esim lähdettiin miehen kanssa treenaamaan samaan aikaan mutta ei missään tapauksessa töiden takia, josta ei voi noin vain lähteä pois jos jotain sattuu. Nykyään 14 vuotiaana myös tosi satunnaisesti (ehkä 2-3krt/kk), mutta 5-6h kerralla ja saa siitä palkkaa.

Hoitovastuu on kuitenkin aika iso juttu - vaikka isosisarus olisi fiksu ja taitava ja vaikka kaikki menisi hyvin, tuo on hänelle vielä liian iso vastuu. Ja usein toistuvana se voi aiheuttaa isommalle stressiä ja vääristää sitä, että hänkin on vielä lapsi.



Satunnaisesti voisin kyllä jättää tuon ikäiset lapset esim. tunniksi keskenään katsomaan telkkaria. Varsinaista hoitovastuuta (ruokailut, pukemiset ym) antaisin vasta isommalle, lähemmäs 15-vuotiaalle.

MUTTA

1) Satunnaisesti eikä pakkona, koska 11-vuotias on itsekin lapsi eikä hänelle saa antaa liian suurta vastuuta tuollaisissa asioissa.

2) 3-vuotias on vielä tosi pieni, ja vastuu siis aina sitä suurempi, mitä pienempi sisarus. Jos hoidettavakin olisi jo isompi, ei olisi ongelmaa

3) Säännöllisyys merkitsee, että lapsella on työ, josta ei voi päästä irti. Vaikka 11-vuotias olisi kuinka vastuullinen, ei hänellä voi olla velvollisuuksia, joiden vastuu on mielettömän suuri. 11-vuotias voi päästää kotiin kavereita ja unohtaa sen pikkusisaruksensa, vaikka olisi kuinka vastuullinen. Hän on itsekin vielä pieni lapsi.

palstamammat epäilevät ja kritisoivat anopin tai muiden _aikuisten_ hoitotaitoja, mutta uskaltaisivat antaa 3vuotiaan hoitovastuun 11vuotiaalle lapselle...joo moro :D

Minulla ei vielä ole 11-vuotiasta lasta enkä tiedä, millaisia sen ikäiset ovat. En myöskään tiedä, millainen kuopuksemme tulee olemaan 3-vuotiaana. Mietin etukäteen parin vuoden päästä edessä olevaa tilannetta.



Pari tuntia päivittäin ei siis tunnu olevan hyvä vaihtoehto. Yksi vaihtoehto on, että ajan saisi lyhennettyä yhteen tuntiin. Muita vaihtoehtoja pitääkin sitten alkaa keksimään.



ap

Olisiko lähellä jotain isompaa koululaista, josta voisit saada hoitajan. Tai sitten hankit osapäiväisen hoitopaikan ihan päiväkodista. Meillä on nyt 11 v ja lähes 5 v, ja ei todellakaan olisi mahdollista, että vanhempi hoitaisi useita kertoja viikossa pari tuntia kerrallaan. Tunnin voin jättää pojat keskenään ehkä kerran max 2 viikossa. Isommalla on omat kaverit paljon tärkeämpiä, ja jos noita kavereita on niin heidän keskittyminen kyllä herpaantuisi lasten hoidosta ihan tyystin. Entä jos isompi on sairas? Sinä et voi jäädä töistä pois, mutta eihän se sairas lapsi voi todellakaan hoitaa pienempää.

Minusta 15- kesänen on valmis hoitamaan lapsia muutaman tunnin, se että lapsi jota 15 kesänen vahtii olisi 3- vuotias on sekin sitten harkittava asia.



Esim. osaako lapsi elvyttää? Sitoa haavan?

Jaksaako vaihtaa kakkavaippaa?

Onko tehtävä ruokaa?

Jaksaako kantaa n. 25 kiloa hätätilassa ulos kotoa?



Minä harkitsisin hoitajan hankkimista. Enkä kasaisi vastuuta leikki-ikäsen vahtimisesta lapselle joka ei ole riparia käynyt.

ehkä sitten 13 vuotiaana voisi hoitaa 5 vuotiasta.

Minusta 15- kesänen on valmis hoitamaan lapsia muutaman tunnin, se että lapsi jota 15 kesänen vahtii olisi 3- vuotias on sekin sitten harkittava asia.

Minä olen kyllä hoitanut 11vuotiaana useampaakin pikkusisarusta enkä ole saanut traumoja eikä mitään tapahtunut.

15-vuotiaana hoidin omia sisaruksia sekä muidenkin perheiden lapsia yönkin yli.

Nuorin hoidettava oli pieni vauva.

Ei voi olla kun kiitollinen vanhemmilleni jotka ovat antaneet mun oppia hoitamaan ja ottamaan vastuuta, on yllättävän helppoa nyt oman vauvan kanssa kun "osaa" homman. Eikä kyllä muutenkaan ole peukalo keskellä kämmentä ollut missään asiassa aikuisena. :-)

Kyllä mä sanoisin, että lapsi ennemminkin kiittää myöhemmin jos annetaan vastuuta ja kotitöitä hoidettavaksi. Vaikka palstalla näyttääkin olevan malli, että lapsi ei missään tapauksessa saa rasittaa itseään muuten kuin leikkimällä. :-D

että päivittäinen 1-2 h "pakkoaresti" kotona pikkusiskoa hoitamassa ei tosiaankaan olisi mieluista. Pisin koulupäivä pojalla on 8.45-15.00 ja siihen vielä lastenhoitokeikka päälle - joo ei todellakaan. Lisäksi on parikin harrastusta, joista yksi alkoi syksyllä kavereiden mukana. Voisi lievä mekkala tulla, jos ilmoittaisin että tuo harrastus (matkat + harrastus noin 2 h) jää pois siskon hoitamisen vuoksi.



Lisäksi meillä tuolla lapsella on ollut todella rankka alkuvuosi, on sairastanut influenssan, kolme korvatulehdusta ja oksennustaudin. Kouluikäisillä on edelleen sama tautiruljanssi kuin päiväkoti-ikäisillä, joten joutuisitte joka tapauksessa miettimään hoitokuviot tarkkaan.



Miksi ihmeessä ison sisaruksen pitäisi kärsiä siitä, että vanhemmat eivät viitsi/halua säätä työaikojaan sopiviksi. Alle kouluikäisen vanhemmalla on oikeus lyhennettyyn työpäivään. Jos teillä olisi vain se 3-vuotias lapsi, niin mitä te hänelle tekisitte vastaavassa tilanteessa? Jättäisitte kotiin yksi? Vai lyhentäisitte sittenkin työpäiväänne?

Minä olen kyllä hoitanut 11vuotiaana useampaakin pikkusisarusta enkä ole saanut traumoja eikä mitään tapahtunut.

15-vuotiaana hoidin omia sisaruksia sekä muidenkin perheiden lapsia yönkin yli.

Varmasti 11-vuotias selviää 3-vuotiaan kanssa satunnaisesti ja mikä tärkeintä: pysyy skarppina. Mutta jos 11-vuotiaan pitää joka arkipäivä laittaa oma elämänsä jäihin ja hoitaa pikkusisarusta, ei välttämättä aina jaksa eikä osaa. Kerrankos sitä 11-vuotias jumahtaa nurkkaan lukemaan sarjakuvaa ja pikkusisko menee ja kuristuu kaihtimennaruun tai menee räpeltämään hellan päälle. Ei voi olettaa, että 11-vuotias olisi sopiva päivittäiseen lastenhoitajahommaan.

15-vuotias on jo ihan eri maata kuin 11-vuotias, siitä on ihan turha puhua samassa lausesssa.

Minä olen kyllä hoitanut 11vuotiaana useampaakin pikkusisarusta enkä ole saanut traumoja eikä mitään tapahtunut.

15-vuotiaana hoidin omia sisaruksia sekä muidenkin perheiden lapsia yönkin yli.

Varmasti 11-vuotias selviää 3-vuotiaan kanssa satunnaisesti ja mikä tärkeintä: pysyy skarppina. Mutta jos 11-vuotiaan pitää joka arkipäivä laittaa oma elämänsä jäihin ja hoitaa pikkusisarusta, ei välttämättä aina jaksa eikä osaa. Kerrankos sitä 11-vuotias jumahtaa nurkkaan lukemaan sarjakuvaa ja pikkusisko menee ja kuristuu kaihtimennaruun tai menee räpeltämään hellan päälle. Ei voi olettaa, että 11-vuotias olisi sopiva päivittäiseen lastenhoitajahommaan.

15-vuotias on jo ihan eri maata kuin 11-vuotias, siitä on ihan turha puhua samassa lausesssa.

Enkä kyllä 15-vuotiaanakaan olisi suostunut monena päivänä viikossa hoitaan.

Niin ja jos isosisarus hoitaa pienempiään, pitää mielestäni jotain vaivanpalkkaa isomman siitä saada. Esim.rahaa,lupa tehdä jotain kivaa tms.

Mutta siis jos ap on päivittäin jättämässä 11vuotiasta hoitamaan niin ei tietenkään!

Luetun ymmärtäminen taas hieman tökkii

Minusta 15- kesänen on valmis hoitamaan lapsia muutaman tunnin, se että lapsi jota 15 kesänen vahtii olisi 3- vuotias on sekin sitten harkittava asia.

Minä olen kyllä hoitanut 11vuotiaana useampaakin pikkusisarusta enkä ole saanut traumoja eikä mitään tapahtunut.

15-vuotiaana hoidin omia sisaruksia sekä muidenkin perheiden lapsia yönkin yli.

Nuorin hoidettava oli pieni vauva.

Ei voi olla kun kiitollinen vanhemmilleni jotka ovat antaneet mun oppia hoitamaan ja ottamaan vastuuta, on yllättävän helppoa nyt oman vauvan kanssa kun "osaa" homman. Eikä kyllä muutenkaan ole peukalo keskellä kämmentä ollut missään asiassa aikuisena. :-)

Kyllä mä sanoisin, että lapsi ennemminkin kiittää myöhemmin jos annetaan vastuuta ja kotitöitä hoidettavaksi. Vaikka palstalla näyttääkin olevan malli, että lapsi ei missään tapauksessa saa rasittaa itseään muuten kuin leikkimällä. :-D

että muiden pitäis tehdä samoin. On vanhempien tehtävä hoitaa lapsensa ja järjestää heille hoitopaikka/hoitaja työpäivän ajaksi. Satunnaisen hoidon vielä tajuan, mutten sitä että lapselle sysätään vastuu toisesta lapsesta.

Minä muuten hoidin pikkusisaruksiani 10v:sta alkaen ja voin kertoa että se jokapäiväinen hoitovastuu vitutti. Aina kun oli päässyt leikin alkuun tuli äiti huutelemaan että tule hoitamaan X:ää. Ja tuhahteli vihaisesti kun näki minun leikkivän, se kun ei enää niin isolle tytölle ollut tarpeellista. Omieni kohdalla olen päättänyt, etteivät he ole mitään lapsenpiikoja, heillä on oikeus olla lapsia. Joskus voivat katsoa pienempien perään hetken, muttei joka päivä.