Lapsen kaverin vanhemmat hoidattivat lapsensa luonamme...
Lapseni on ekalla ja syksyllä hän ystävystyi erään tytön kanssa, joka oli samalla luokalla. Lapsi alkoi viihtyä meillä päivittäin ja kotiuduttaan alkoivat ongelmat ja lapsen oikea luonne pääsi esille: henkistä- ja fyysistä väkivaltaa lapstamme kohtaan, erittäin huomiohakuista käytöstä ja takertuvaisuutta meitä vanhempia kohtaan yms. erilaisia ongelmia. Lapsen vanhemmat keskittyivät itse töihin, omiin harrastuksiinsa ja toisien lapsiensa harrastuksiin ja pitivät itsestään selvyytenä, että perheemme pitää huolta heidän kuopuksestaan päivittäin sekä koulun jälkeen että viikonloppuisin. Lopulta laitoimme pelin poikki, koska ei ole normaalia, että vastuu oman lapsen hyvinvoinnista ja huolehtimisesta jätetään lapsen kaverin vanhempien vastuulle... Onko teillä vastaavia kokemuksia ?
Kommentit (134)
ei edes tämän uuden ls-lain puitteissa
ja heti ajatellaan, että ison perheen äiti hoitaa naapurinkin muksut ja ruokkii...
teen sen, jos se on vastavuoroista ja itsekin pääsisin jonnekin naapuriavun avulla ilman kallista MLL hoitomaksua
--ps minäkin puhalsin pelin poikki kun vastavuoroisuutta ei löytynyt- jopa muutimme ( tosin ei ainoa muuton ollut syy tukiverkoston heikkous)
Lapset yrittävät selvitä kukin miten taitaa ja hylättyjen lapsien vanhemmat ovat ylpeitä sosiaalisista lapsistaan, jotka luuhaavat riippakivinä hakemassa tukea ja turvaa sekä tavallista turvallista perhe arkea- ja viikonloppuja kavereidensa nurkissa niin kauan kuin heitä jaksetaan "sijaisperheissä" kestää...
Ilmoitusoikeus ja ilmoitusvelvollisuus ovat kaksi eri asiaa. Ei todellakaan ole niin, että kaikilla olisi velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluun.
Jokainen ruokaa ruinaava riippakivi saa välittömästi lähteä kotiinsa eikä takaisin tarvi tulla. Ärsyttää nää yli-sosiaaliset lapset.
Me olemme näitä nössövanhempia miehen kanssa. Kun oma lapsi valitti, että olisi halunnut vain oman perheen kanssa pulkkamäkeen, niin mitä siinä voi tehdä? Siis jos lähtee pulkkamäkeen kävelyetäisyyden päähän, niin naapurista lähtee klapsi matkaan ja juttelee meille vanhemmille ja haluaa laskea meidän seurassa, vaikka olimme ajatelleet viettää perheaikaa.
Onko niin että on pakko lähteä autolla kauas, jos perheaikaa ulkona haluaa viettää?
Minä olen joskus keksimällä keksinyt meidän perheelle jotain tekemistä, jotta nämä muiden nurkissa kiertelijät menevät jonnekin muualle (parhaassa tapauksessa tietysti omaan kotiinsa). Välillä on kyllä hurja huomata, miten paljon lapset kaipaavat aikuisen seuraa ja huomiota. Ja jos sitä ei kotoa saa, sitä haetaan sitten kavereiden vanhemmilta.
joku lapsi tai nuori on lähes tulkoon heitteillä ja kulkee päivästä toiseen kylässä ja ruinaa ruokaa ja huomiota niin jokaisella vastuuntuntoisella ja järkevällä aikuisella pitäisivät kellot soida. Ensin soitto lapsen/nuoren vanhemmalle ja keskustelua heidän kanssaan. Mikäli ystävällinen keskustelu ei auta niin sitten TÄYTYY tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitus ei edellytä sitä, että tiedätte jo aivan varmasti jonkun huolen/ongelman olemassaolosta, vaan sekin riittää, että teillä on jokin tuntemus tai epäilys lapsen huonosta tilanteesta. Jättäkää viranomaisille asian selvittely.
On totta, että osa lapsista on kotona yksinäisiä ja vaikka ruokaa olisikin saattaa yksin kotona oleminen olla kurjaa. Mutta kyllä osan teistä kuvailujen perusteella on aika suurta huolta kyseisistä lapsista. Tehkää lastensuojeluilmoitus ja älkää jättäkö lasta oman onnensa nojaan. Ilmoituksen voi myös tehdä nimettömänä, tosin monesti ilmoituksen sisällöstä voi arvata kuka tehnyt ilmon.
Terv. lastensuojelun sossu
joku lapsi tai nuori on lähes tulkoon heitteillä ja kulkee päivästä toiseen kylässä ja ruinaa ruokaa ja huomiota niin jokaisella vastuuntuntoisella ja järkevällä aikuisella pitäisivät kellot soida. Ensin soitto lapsen/nuoren vanhemmalle ja keskustelua heidän kanssaan. Mikäli ystävällinen keskustelu ei auta niin sitten TÄYTYY tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitus ei edellytä sitä, että tiedätte jo aivan varmasti jonkun huolen/ongelman olemassaolosta, vaan sekin riittää, että teillä on jokin tuntemus tai epäilys lapsen huonosta tilanteesta. Jättäkää viranomaisille asian selvittely. On totta, että osa lapsista on kotona yksinäisiä ja vaikka ruokaa olisikin saattaa yksin kotona oleminen olla kurjaa. Mutta kyllä osan teistä kuvailujen perusteella on aika suurta huolta kyseisistä lapsista. Tehkää lastensuojeluilmoitus ja älkää jättäkö lasta oman onnensa nojaan. Ilmoituksen voi myös tehdä nimettömänä, tosin monesti ilmoituksen sisällöstä voi arvata kuka tehnyt ilmon. Terv. lastensuojelun sossu
Aamulla kun mentiin pihalle, tyttö tuupattiin meidän hoteisiin. Oli niin kauan kun oltiin pihalla, sen jälkeen suuntasi muihin naapureihin. Oli käytännössä aamusta iltaan pitkin korttelia milloin kenenkin nurkissa.
Kiusasi aina jotain lapsistamme, syrji ja ajoi seurasta pois. Sotki paikkoja kielloista huolimatta jne. Kielsin tulemasta ja vanhin lapsistamme talutti hänet kadulle takaisin aika monta kertaa.
Nyt on pari vuotta saatu olla rauhassa tältä maanvaivalta. Loputkin välit niihin vanhempiin kyllä meni, mutta eipä ole väliä. En mä jaksa olla mikään ilmainen päivähoitolaitos. Nyt niillä on toinen kylillä kulkuikäinen tenava kiertämässä naapurustoa. Onnea vaan naapureille, jotka vielä on väleissä.
paitsi että hoidettavia oli kaksi - isosisko ja pikkusisko. Olettivat varmaan että kotiäidillä ei ole muuta tekemistä ja mielellään pitää päiväkotia kotonaan. Tytöt olivat niin dominoivia ja keksivät niin monta älyvaapata juttua että pistin pelin poikki. Nyt he pyörivät kaksin pitkin naapurustoa ja menevät sinne minne heidät huolitaan ja vanhempia se ei tunnu kiinnostavan.
No sehän tässä on, että se porttikielto ei ole mikään ratkaisu, vaan pitää olla järeämmät keinot käytössä. Jos lapset on heitteillä, niin sitten tosiaan lastensuojeluilmoitus ja jos vanhemmat ovat kykenemättömiä huolehtimaan lapsista, niin poliisi mukaan.
Mä en kyllä toivoisi mitään vastavuoroisuutta perheeltä, joka ei kykene omista lapsistaan huolehtimaan. Kuka hullu sellaiseen perheeseen päästää omat lapsensa kyläilemään?
Lapset on koulun jälkeen 12-13 eteenpäin iltaviiteen tai kuuteen liikenteessä. Vanhemmilla ei usein ole hajuakaan missä ovat ja kenen kanssa. Illalla soitellaan kylää ympäri että onko meidän Nikoa näkynyt, kun ei ole koulusta kotiin tullut. Ja kello on 18:00 illalla. Näitä ei juuri kotiin kaivata.
joku lapsi tai nuori on lähes tulkoon heitteillä ja kulkee päivästä toiseen kylässä ja ruinaa ruokaa ja huomiota niin jokaisella vastuuntuntoisella ja järkevällä aikuisella pitäisivät kellot soida. Ensin soitto lapsen/nuoren vanhemmalle ja keskustelua heidän kanssaan. Mikäli ystävällinen keskustelu ei auta niin sitten TÄYTYY tehdä lastensuojeluilmoitus. lastensuojelun
tapahtuu vapaa-ajalla. Kouluun voi toki ilmoittaa, mutta vaikeampaa sieltä koulusta on olla yhteydessä lastensuojeluun, jos se ei varsinaisesti ole koulun henkilökunnan asia. Esim. opettaja tai kuraattori soittaisi lastensuojeluun, niin ne joutuisivat antamaan "toisen käden" tietoa tapahtuneesta. Koulu ilmoittaa lastensuojeluun yleensä vain, jos koulussa on jotain ongelmaa lapsen kanssa tai esim. opettaja havaitsee lapsella mustelmia, hoitamattomuutta tai muuta huolta.
Porttikiellolla ei tosiaan ratkaista mitään, se vain pahimmassa tapauksessa johtaa lapsen vielä huonompaan asemaan, kun ei ole enää mitään paikkaa minne mennä. Jokaisen vanhemman tulee kantaa vastuu lapsestaan tai sitten tulee erikseen sopia, jos lapsi kyläilee tai on toisen perheen luona esim. syömässä tai yökylässä. Kenelläkään ei ole velvollisuutta vastata muiden lapsista. Mutta ajattelisin, että jonkinlainen moraalinen velvollisuus olisi ilmoittaa huolista viranomisille, jos sellaista ilmenee vaikka naapurin lapsen kohdalla. Pakollinen ilmoitusvelvollisuus on vain tietyillä viranomaisilla ja muilla yksityisillä henkilöillä on vain oikeus (siis ilman pakkoa) tehdä ilmoitus. Ilmoituksen tekemistä ei kannata pantata tai pelätä.
terv sossu taas
Aloin tarjoilemaan yhdelle 8-vuotiaalle kyläluudalle ”vieraskeittoa”, koska se söi aivan järkyttävät määrät ruokaa ja viimeisetkin leikkeleet ruokapöydässä (huuteli myös jälkiruoan perään). Vieraskeitto oli pakastevihanneksia ja vähän kermaa, mausteita ja sauvasekoittimella sekaisin. Sanoin sille, että sulla onkin tätä ”vieraskeittoa” tarjolla. Muutaman kerran se söi ihan kiltisti sitä ja siinä kohti kun alkoi pään aukominen siitä miksi muut saa esim. lihapullia, loppui myös vieraskeiton tarjoaminen. Meillä ei ole mitään velvollisuutta elättää vierasta ala-asteikäistä, ja jos tarjoamamme keitto ei kelpaa niin olkoon ilman.
Tuon jälkeen alkoi mankuminen siitä miten on ”kauhean kova nälkä” ja että ”oikein vatsaan sattuu kun nälättää”. Lapselle puhuin aina asiallisesti ja ystävällisesti ja tuossa kohti sanoin, että sitten sinun täytyy mennä kotiin syömään, koska meidän tarjoamat ruoat eivät sinulle kelpaa.
Huomasin, että oma lapseni alkoi kokea tilanteet ahdistavina (onneksi eivät olleet samalla luokalla), joten keskustelimme asiasta eikä tuota kyläluutaa enää kutsuttu meille. Jos kävi oven takana koputtelemassa, sanoin sille joka kerta että meille ei nyt tulla. Pikku hiljaa tajusi lopettaa oven takana ramppaamisen.