Tajuukohan mummo?
Vanhempi lapseni saa olla mummolassa mielin määrin, ja sitä oikein pyydetään sinne koulun jälkeen, vaikka oliskin tulossa kotiin.
Nuorempi lapsi, 5-vuotias, nököttää tarhassa 9 tuntia päivässä, eikä mummo koskaan pyydä sitä hoitoon/kylään, mitä se nyt olis. (Pystyisivät hakemaan lapsen välillä tarhasta)
Esikoista oli pyydetty huomennakin koulun jälkeen (klo 13 ->) mummolaan. Kysyin mummolta, voisiko nuorempikin lapsi tulla. Kiertelyn ja kaartelun jälkeen mummo sanoi, että iltapäivästä voi tulla, klo 2-3 aikaan. Mies lupasi kuljettaa.
Samalla saatiin koko perhe kutsu ruokailemaan, mikä sinänsä äärettömän kiva, mutta ehtiipä tää nuorempi lapsi tsägällä saada mummon huomiota ilman paikalla olevia vanhempia jopa tunnin verran.
Täällä pienemmän lapsen silmät vilkkuu ilosta, kun hän kerrankin pääsee hetkeksi mummolaan. Tosin sen verran fiksu se on, että tajusi veljen menevän mummolaan jo vähän aiemmin, ja päätteli siitä, että kivaa, voin mennä yhdeltä mummolaan, kun isovelikin menee yhdeltä... Jaapa, mummolle nyt sopii vasta vähän myöhemmin.
Eikä mun nuorempi lapsi ole mitenkään ikävä tai ärsyttävä, minkä takia mummo (50+ v.) ei sitä jaksais. En tajua, miksi on niin vaikeaa.
Kommentit (38)
että alkaisin rajoittaa esikoisenkin mummolareissuja.
Onneksi meillä mummo on ihan yhtä tasaisen vähän kaikkkien lastemme kanssa :) Toisen perheen lapsenlasta rakastaa yli kaiken ja he viettävät paljon aikaa yhdessä ja sen ilon hänelle suomme. Hän tajuaa olla omien lastemme kuullen hiljaa asiasta, itse asiassa nolostuu, kun välillä vahingossa "jää kiinni". Ihmettelen siis, miten ap:n tapauksessa mummo kehtaa noin avoimesti suosia esikoista.
Korostan nyt vielä, että oikeasti ymmärrän, että joku sukulaislapsi voi olla muita paljon läheisempi, mutta ihan inhimillisyyden ja kohteliaisuuden vuoksi pitäisi yrittää vähän tasoittaa huomiotaan. Itselläni on esim. useampikin kummilapsi, joista jokaisesta pidän, mutta parin kanssa suhde vain on syvempi. Näitä läheisempiä kummilapsia tulee kutsuttua enemmän kylään, mutta yritän aina muistaa myös niitä muita. Olisi jotenkin tosi noloa, jos esim. jossain sukujuhlissa osalle kummilapsista selviäisi, että vien toisia usein elokuviin, hiihtämään ym ja toisia en ollenkaan. Ja noloa nimenomaan siksi, että se varmasti pahoittaisi niiden toisten lapsen mielen.
vaikka miten selität täällä asiaa, niin aina se käännetään jotenkin sun syyksi... AV RULES!
Kurja tilanne pikkuisen kannalta. Kehottaisin puhumaan mummolle, että pikkuinen alkaa jo ymmärtää että isompi on siellä usein ja on pahoillaan, kun hän ei kelpaa.
Mummo ei ehkä vaan ymmärrä. On ehkä enempi huolissaan koululaisen yksin olemisesta (vaikkei siihen niin olisikaan oikeasti aihetta).
että alkaisin rajoittaa esikoisenkin mummolareissuja. Onneksi meillä mummo on ihan yhtä tasaisen vähän kaikkkien lastemme kanssa :) Toisen perheen lapsenlasta rakastaa yli kaiken ja he viettävät paljon aikaa yhdessä ja sen ilon hänelle suomme. Hän tajuaa olla omien lastemme kuullen hiljaa asiasta, itse asiassa nolostuu, kun välillä vahingossa "jää kiinni". Ihmettelen siis, miten ap:n tapauksessa mummo kehtaa noin avoimesti suosia esikoista. Korostan nyt vielä, että oikeasti ymmärrän, että joku sukulaislapsi voi olla muita paljon läheisempi, mutta ihan inhimillisyyden ja kohteliaisuuden vuoksi pitäisi yrittää vähän tasoittaa huomiotaan. Itselläni on esim. useampikin kummilapsi, joista jokaisesta pidän, mutta parin kanssa suhde vain on syvempi. Näitä läheisempiä kummilapsia tulee kutsuttua enemmän kylään, mutta yritän aina muistaa myös niitä muita. Olisi jotenkin tosi noloa, jos esim. jossain sukujuhlissa osalle kummilapsista selviäisi, että vien toisia usein elokuviin, hiihtämään ym ja toisia en ollenkaan. Ja noloa nimenomaan siksi, että se varmasti pahoittaisi niiden toisten lapsen mielen.
Pienempi on vanhempien tahdosta hoidossa tarhassa, isompi iltapäivät yksin. Eikö ole normaalia, että mummo haluaa antaa tälle yksinäiselle aikaansa? Se pienempi on joka tapauksessa hoidossa, jossa on hoivaavia aikuisia.
Minä luulen, että ap pelkää ainoana lapsena, että esikoinen sivuuttaa hänet (eikä suinkaan kuopusta). Ap on siis mustasukkainen lapselleen, koska tällä on isoäiti, joka välittää (toisin kuin ap, joka näyttää vihaavan lastaan sanavalinnoista päätellen)
että kiitos ei sitten kumpaakaan hänen vaivoikseen. Seuraavaksi varmaan valitset äitisi ystävätkin.
Ei ole kyse siitä, että ap ei haluaisi esikoisensa olevan mummon luona vaan siitä, että edes joskus se kuopuskin saisi olla siellä. Ei siis edes täyttä tasapuolisuutta vaan samankaltaista tilaisuutta.
Tosi tylsä juttu, että äitisi on noin epäreilu. Meilläkin mummi hakee paljon esikoista yökylään, mutta pienempi on tosiaan niin nuori, että ei voi vielä yökyläilyjä harrastaa. Mummi yrittää kuitenkin antaa aikaansa myös pienemmälle, ja sitä todella arvostan. Meidänkin mummilla on toisessa perheessä ne kaikista rakkaimmat lapsenlapset, mutta alun takkuilun jälkeen on kyllä tosi hienosti osannut peitellä sitä meidän lapsiltamme.
En osaa suositella muuta kuin suoraan sanomista. Siis sillä tavalla suoraan, että kysyt äidiltäsi, olisiko hänen mahdollista joskus olla pari tuntia myös kuopuksen kanssa, kun lapsi kokee epäreiluksi sen, että isompi saa niin paljon mummon aikaa. Voisiko syy olla sukupuolisidonnainen (jos lapsenne ovat eri sukupuolta)? Tai luonnekysymys? Joka tapauksessa sinun on parasta saada suusi auki, ennen kuin lapsi itse tajuaa koko kuvion. Toki jo nyt tajuaa varmasti aika paljon. :(
että kiitos ei sitten kumpaakaan hänen vaivoikseen. Seuraavaksi varmaan valitset äitisi ystävätkin.
Vai oletko sinä niitä äitejä, jotka kohtelevat eriarvoisesti omiakin lapsiaan? Suosii toista ja toista aina vain arvostelee?
Kummallisia vastauksia ap on saanut. Toivoisin, että kaikki vanhemmat yrittäisivät pitää lastensa puolia ja vaatia tasapuolisuutta, mutta ilmeisesti osan mielestä on ihan ok valita suosikkeja, joita hemmotella.
että kiitos ei sitten kumpaakaan hänen vaivoikseen. Seuraavaksi varmaan valitset äitisi ystävätkin.
Vai oletko sinä niitä äitejä, jotka kohtelevat eriarvoisesti omiakin lapsiaan? Suosii toista ja toista aina vain arvostelee? Kummallisia vastauksia ap on saanut. Toivoisin, että kaikki vanhemmat yrittäisivät pitää lastensa puolia ja vaatia tasapuolisuutta, mutta ilmeisesti osan mielestä on ihan ok valita suosikkeja, joita hemmotella.
Ap:n kuopus viettää kavereiden kanssa hoitopaikassa iltapäivät, esikoinen yksin. Silloin on tasapuolista tarjota sille esikoiselle turvallinen paikka ja seuraa.
Mitä epätasapuolista on siinä, että molemmilla lapsilla on turvallinen iltapäivä, kiitos isoäidin?
Mitä epätasapuolista on siinä, että molemmilla lapsilla on turvallinen iltapäivä, kiitos isoäidin?
kun pienempi kokee, että mummo ei tykkää hänestä niin kuin isommasta. Kun mummo haluaa vain sen isomman, eikä häntä. Eikö ole sinun mielestä yhtään riipaisevaa, kun pieni ihminen pähkäilee tälläisiä asioita? Ja kokee itsensä arvottomammaksi kuin toinen.
Vanha ihminen ei välttämättä oikeesti jaksa edes kuunnella jotain viisvuotiasta.11 vuotias on itsenäisempi jonka kanssa voi keskustella mut viisveethän on just sellaisia "mullonasiaa" "mullonasiaa"mullonasiaa" "katomua katomua katomua" jne.Ei se varmasti ole henkilökohtaista tai sit on.Yksilöitähän lapsetkin on ja mummo saataa koke avanhemman lapsen jollain tapaa läheisemmäksi.Jos niillä vaan kemiat pelittää paremmin,
Mitä epätasapuolista on siinä, että molemmilla lapsilla on turvallinen iltapäivä, kiitos isoäidin?
kun pienempi kokee, että mummo ei tykkää hänestä niin kuin isommasta. Kun mummo haluaa vain sen isomman, eikä häntä. Eikö ole sinun mielestä yhtään riipaisevaa, kun pieni ihminen pähkäilee tälläisiä asioita? Ja kokee itsensä arvottomammaksi kuin toinen.
vanhemmat ovat huolehtineet pienemmälle hoitopaikan, mutta eivät suostu siihen, että isompi saisi olla turvallisesti mummolassa iltapäivän? Voisikohan tuo 11v pähkäillä, miksi ihmeessä äiti niin kiivaasti haluaa pienemmän mummolaan, vaikka äiti on jo hankkinut tälle yhden hoitopaikan?
Voisiko se pienempi tasapuolisuuden vuoksi olla yksin iltapäivisin? Jos tässä kerran mietitään, kuka tykkää kenestä niin ap ei isommin näytä välittävän esikoisestaan. Sama kohtelu pienemmälle, kiitos, niin sitten voitaisiin vaatia mummoa hoitamaan molempia.
Mitä epätasapuolista on siinä, että molemmilla lapsilla on turvallinen iltapäivä, kiitos isoäidin?
kun pienempi kokee, että mummo ei tykkää hänestä niin kuin isommasta. Kun mummo haluaa vain sen isomman, eikä häntä. Eikö ole sinun mielestä yhtään riipaisevaa, kun pieni ihminen pähkäilee tälläisiä asioita? Ja kokee itsensä arvottomammaksi kuin toinen.
ap ei tajua, että hänellä on 2 lasta, joista toinen on 11v ja toinen 5v. Isoäiti haluaa tarjota sille isommalle lohtua ja turvaa, mutta äiti haluaa, että isompi on yksin. Minusta aika outo äiti.
Jos nuorempi on tyttö jolla eri isä niin mummo tykkää esikoispojasta.Tollastakin tapahtuu.Sit tosiaan temperamentti.Onko nuorempi ujo,kiehnäävä,kitisevä,huomionhakuinen,villi,agressiivinen,näsäviisas,diiva,prinsessa....Joku äidin silmässä pikku ominaisuus voi olla iso ja ärsyttävä ominaisuus toisen silmässä.Oletko ajatellut,mitä jos kuopus käyttäytyy huonosti mummolassa.?
Mitä epätasapuolista on siinä, että molemmilla lapsilla on turvallinen iltapäivä, kiitos isoäidin?
kun pienempi kokee, että mummo ei tykkää hänestä niin kuin isommasta. Kun mummo haluaa vain sen isomman, eikä häntä. Eikö ole sinun mielestä yhtään riipaisevaa, kun pieni ihminen pähkäilee tälläisiä asioita? Ja kokee itsensä arvottomammaksi kuin toinen.
ap ei tajua, että hänellä on 2 lasta, joista toinen on 11v ja toinen 5v. Isoäiti haluaa tarjota sille isommalle lohtua ja turvaa, mutta äiti haluaa, että isompi on yksin. Minusta aika outo äiti.
Ap haluaa että myös nuoremmalla on jonkinlainen suhde mummoonsa.
Vanha ihminen ei välttämättä oikeesti jaksa edes kuunnella jotain viisvuotiasta.11 vuotias on itsenäisempi jonka kanssa voi keskustella mut viisveethän on just sellaisia "mullonasiaa" "mullonasiaa"mullonasiaa" "katomua katomua katomua" jne.Ei se varmasti ole henkilökohtaista tai sit on.Yksilöitähän lapsetkin on ja mummo saataa koke avanhemman lapsen jollain tapaa läheisemmäksi.Jos niillä vaan kemiat pelittää paremmin,
Mummo on reilusti alle 60-vuotias, kotona kaiket päivät KOTIROUVANA, ei ole eläkkeellä, ei sairas, ei kipee.
Voi tosiaan olla, että 5-vuotiaalla on paljon asiaa mummolle, johtuen ehkä siitä että sitä huomioo saa niin äärettömän harvoin. En tosin ole huomannut lapsessa tuollaisia jankkauspiirteitä.
Parin tunnin seurustelu 5-vuotiaan kanssa kerran kuussa tai kahdessa ei voi olla ylitsepääsemättömän raskasta.
Ehkä mummo ei vaan tajua, että kun kysyn 5-vuotiaan pääsemisestä kylään, se ei tunnu todellakaan tervetulleelta, jos vastaus on että "no ehkä nyt tämän kerran", "kai mä nyt sitten jaksan" tai "no joo, mut ihan hetki sitten vaan".
-ap-
Jos nuorempi on tyttö jolla eri isä niin mummo tykkää esikoispojasta.Tollastakin tapahtuu.Sit tosiaan temperamentti.Onko nuorempi ujo,kiehnäävä,kitisevä,huomionhakuinen,villi,agressiivinen,näsäviisas,diiva,prinsessa....Joku äidin silmässä pikku ominaisuus voi olla iso ja ärsyttävä ominaisuus toisen silmässä.Oletko ajatellut,mitä jos kuopus käyttäytyy huonosti mummolassa.?
Ja niillä on sama isä. Ja nuoremman käytös on ihan normaalia.
-ap-
Pientä. Meillä kolme poikaa ja samankaltaisia tilanteita ollut. Olen aina puuttunut tilanteisiin ja sanonut asioista, jotka olen kokenut epäoikeudenmukaisiksi. Jälkeenpäin kuitenkin katunut voimakasta puuttumista, sillä asiat ovat menneet enemmään solmuun. Jos saan neuvoa ja saisin tehdä omat tilanteeni uusiksi, niin kertoisin mummille iloisin mielin miten pienempi ikävöi ,kaipaa ja haaveilee päästä mummille, kun on huomannut isoveljenkin kovasti viihtyvän. Laita hänet askastelemaan jokin kortti tai piirrustus mummille.
Olen itsekkin esikoinen kolmenkoplasta ja se suosittu lapsi, jotenkin aina tiesin että tässä on epäkohta, se ei tuntunut mukavalta, vaan säälin omia pikkusisaruksia, lapsena en tietenkään voinut aikuisten typeryydelle mitään, nyttemmin olen aikuisena ruvennut "puolustamaan" sisaruksiani esim. arvostelulta.
Sanaton viesti on riipaseva, toivottavasti saatte asiat parhain päin.
Meillä kävi sellainen tilanne tässä joulunaikaan, että keskimmäinen ei päässyt setänsä luokse, vaikka esikoinen ja kuopus olivat olleet ja tämä täysin käytännön syistä. Yhtenä iltana keskimmäinen 5v. näytti murheelliselta ja juttelelun seurauksena purskahti itkuun, lohdutin häntä ja lupasin, että hän saa soittaa sedälle ja kertoa toiveestaan päästä kylään. Ei uskaltanut soittaa, tein sen hänen puolestaan ja saimme asian järjestymään, setäkin oli ihan mielissään, saamastaan lasten suosiosta. Poika pääsi pelaamaan lego ostoksille ja kokikselle, niinkuin veljensäkkin. Minä olin onnellinen sedästä.
Minni
Pitäisikö meidän mummojen vaihtaa paikkoja ? Minulla on aikaa, en ole juoppo, hullu enkä dementoitunut, mutta niin vain on, että lapsenlasta (1,5 v) ei haluta tuoda tänne, ei vanhempien kanssa eikä ilman. Kotini ei ole sikala, täällä on leluja ja kirjoja. En syötä lapselle mitään, mitä vanhemmat ei salli. Että miksen mene heille: kun se nyt varsinkaan ei käy.
Minun kai pitää vain hyväksyä se, että he elävät omaa elämäänsä, jossa minulle ei ole paikkaa. Toistuvaa pyytelyä saada nähdä lapsi, johon vastaus on ei ja ei ja ei, ei jaksa.
Hei, moni yläasteikäinenkään ei ole mielellään yksin. Miksi kirjoitat noin ikävästi? Jos oma lapsesi saa hoivaa iltapäivällä ja välipalaa mummolasssa, niin muistatko kiittää? Jos mummon 50-v ja kotona, hän on ilmeisesti sairas/sairaseläkkeellä eikä varmaan jaksa niin paljon nuoremman kanssa. Hän ajattelee ehkä että lapsella on hoitopaikka ja siellä ystäviä.