Akuutissa tänään: yliarvostetaanko sosiaalisuutta

todellakin.



Raivostuttaa, kaikkien ei tarvitse olla ylipälättäjiä, ja suuri osa ei jaksa kuunnellakaan, jos joku on aina äänessä.



Itse en meinannut päästä lähihoitajakouluun ujouteni takia.



Ja nyt olen vanhustyössä ja todella suosittu vanhusten keskuudessa.

määritelmä käsitetään väärin. Sosiaalisuus ei todellakaan ole jatkuvaa äänessä olemista, jota tuskin kukaan pohjimmiltaan arvostaa. Paitsi ehkä Usassa.

käsitystä siitä, millainen on hyvä ihminen

epäsosiaalisia ihmisiä. Sosiaalisuutta ei yliarvosteta.

Ja ei, Suomessa ei arvosteta sosiaalisia taitoja tarpeeksi. Ihmisten annetaan käyttäytyä törkeän epäkohteliaasti sillä varjolla, että he ovat ujoja.

epäkohteliaasti sillä varjolla, että he ovat ah niin sosiaalisia että tulee välillä vähän sanottua ensin ja sitten vasta ajateltua mitä tuli sanotuksi.

Itsellä kokemusta äärimmäisen rajattomasta ja käsittämättömän suulaasta ihmisestä, joka kykenisi ajamaan vaikka buddhan hermoromahduksen partaalle.

Ja ei, Suomessa ei arvosteta sosiaalisia taitoja tarpeeksi. Ihmisten annetaan käyttäytyä törkeän epäkohteliaasti sillä varjolla, että he ovat ujoja.

nöyryyttä kuin päällepäsmäröintiä.

Suomalaiset vaan on syntyjään niin sulkeutuneita, että sosiaalisuuden tärkeydestä puhuminen saa kauhean vastustuksen. Tosiasia on, että kun joutuu tekemisiin muiden ihmisten kanssa, sosiaalisuus on tärkeä ominaisuus ja siihen voi oppia, kun siihen tuetaan pienestä pitäen.



Suomalainen jurotus ei ole mikään loisto-ominaisuus ja iso osa ongelmista niin töissä kuin esim. sukulaisten kanssa olisi vältettävissä, kun olisi sosiaalista tajua.

Sosiaalisuuden määritelmä käsitetään väärin. Sosiaalisuus ei todellakaan ole jatkuvaa äänessä olemista, jota tuskin kukaan pohjimmiltaan arvostaa. Paitsi ehkä Usassa.

Sosiaalisuus USAssa EI ole jatkuvaa äänessä olemista.

Minä en ainakaan siedä yhtään epäsosiaalisia ihmisiä. Sosiaalisuutta ei yliarvosteta.

jos et osaa sietää monenlaisia ihmisiä. etkö siis siedä itseäsi?

Suomalaiset vaan on syntyjään niin sulkeutuneita, että sosiaalisuuden tärkeydestä puhuminen saa kauhean vastustuksen. Tosiasia on, että kun joutuu tekemisiin muiden ihmisten kanssa, sosiaalisuus on tärkeä ominaisuus ja siihen voi oppia, kun siihen tuetaan pienestä pitäen. Suomalainen jurotus ei ole mikään loisto-ominaisuus ja iso osa ongelmista niin töissä kuin esim. sukulaisten kanssa olisi vältettävissä, kun olisi sosiaalista tajua.

sosiaaliseksi ei voi oppia. Se on temperamenttipiirre. Vaikka ei olisi sosiaalinen, ihmisellä voi olla hyvät sosiaaliset taidot. Taidot ovat opittuja, temperamentti ei.

sekoitat sosiaalisuuden ulospäinsuuntautuneisuuteen. Introverttiys eli ulospäinsuuntautuneisuus on temperamenttipiirre. Sosiaalisuus on sama kuin ne sosiaaliset taidot ja niitä voi oppia.

Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot

Keltikangas-Järvinen, Liisa



Sosiaalisuuden merkitystä korostetaan ja arvostetaan nykyisin niin koulussa kuin työelämässä. Mitä ovat sosiaaliset taidot, ja miten ne eroavat sosiaalisuudesta? Miten käyttäytyy sosiaalinen lapsi, miten sosiaalinen aikuinen?



Professori Liisa Keltikangas-Järvinen syventää kirjassaan ymmärrystämme sosiaalisuudesta ja sosiaalisista taidoista ja selventää niiden eroja. Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka liittyy haluun olla ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Sosiaaliset taidot eivät vaadi pohjakseen mitään tiettyä temperamenttia. Ujolla ihmisellä voi olla erinomaiset sosiaaliset taidot, ja ujous liittyy empatiaan ja herkkyyteen ymmärtää toisia ihmisiä.



Sosiaalisten taitojen kääntöpuoli on aggressiivisuus. Kirjassa kerrotaan, miten aggressiivinen käytös kehittyy ja miten sen kehittyminen kasvatuksella estetään. Yksi kirjan sivujuonne on narsismin häiriö ja sen liittyminen aggressiivisuuteen. Ihmissuhteiden ja työelämän vaikeimpiin ongelmiin kuuluu narsismi, josta ei niinkään kärsi narsistinen ihminen itse vaan ympäristö. Päiväkodin merkitys alle 3-vuotiaan lapsen sosiaalisten taitojen kehityksessä on myös keskeinen tarkastelun kohde.



Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Hän on julkaissut tietokirjoja vuodesta 1979 lähtien ja käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, lasten aggressiivisuutta ja temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen on Helsingin yliopiston psykologian professori. Hänet valittiin Vuoden professoriksi 2008.



http://wsoy.fi/yk/products/show/81701

12 sekoitat sosiaalisuuden ulospäinsuuntautuneisuuteen. Introverttiys eli ulospäinsuuntautuneisuus on temperamenttipiirre. Sosiaalisuus on sama kuin ne sosiaaliset taidot ja niitä voi oppia.

sekoitat sosiaalisuuden ulospäinsuuntautuneisuuteen. Introverttiys eli ulospäinsuuntautuneisuus on temperamenttipiirre. Sosiaalisuus on sama kuin ne sosiaaliset taidot ja niitä voi oppia.

ekstroverttiys eli ulospäinsuuntautuneisuus.

bullshittiä

12 sekoitat sosiaalisuuden ulospäinsuuntautuneisuuteen. Introverttiys eli ulospäinsuuntautuneisuus on temperamenttipiirre. Sosiaalisuus on sama kuin ne sosiaaliset taidot ja niitä voi oppia.

On ihan totta, että ihmisten tavoille voi oppia vaikkei ihmisistä tykkäiskään.

bullshittiä

12 sekoitat sosiaalisuuden ulospäinsuuntautuneisuuteen. Introverttiys eli ulospäinsuuntautuneisuus on temperamenttipiirre. Sosiaalisuus on sama kuin ne sosiaaliset taidot ja niitä voi oppia.

Mutsis on On ihan totta, että ihmisten tavoille voi oppia vaikkei ihmisistä tykkäiskään.

Urpo. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot EI ole sama asia. Sosiaalisia taitoja voi opetella, oli mikä tahansa temperamentti.

"Sosiaalisuus temperamenttipiirteenä tarkoittaa, että nauttii muiden ihmisten seurasta, asettaa sen yksinolon edelle ja hakeutuu muiden seuraan. Sosiaaliselle ihmiselle huomion, kiitoksen sekä arvostuksen saaminen muilta on tärkeää, joten välillä hän on myös herkkä kritiikille ja ympäristön paineelle olla samanlainen kuin muut. Vähemmän sosiaalinen ihminen on mielellään yksin, itsenäisempi, eikä ole kiinnostunut jatkuvasta uusien ihmisten tapaamisesta.

Sosiaalisuutta ei pidä sekoittaa sosiaalisiin taitoihin. Sosiaaliset taidot eivät ole perinnöllisiä, kuten temperamenttipiirteet, vaan kehittyvät oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena läpi koko elämän. Sosiaalisuus ja hakeutuminen muiden seuraan usein auttaa sosiaalisten taitojen oppimista. Kiinnostus ihmisiä kohtaan ei kuitenkaan vielä takaa sosiaalisia taitoja, vaan ne täytyy opetella erikseen. "

se vaan käytännössä on niin, että suomalaiset ovat tyypillisesti epäsosiaalisia JA joko sen myötä tai siitä huolimatta - veikkaan edellistä - käyttäytyvät kuin mettäläiset, välttelevät muita ihmisiä, tuijottelevat varpaitaan, eivät tervehdi, eivät juttele, kulkevat seinänvieriä ja näyttävät vihaisilta. Tämä siitä huolimatta, vaikka koulussa on opeteltu teoriat sosiaalisuudesta ja sosiaalisista taidoista etuperin ja takaperin.



Lisäksi he suuttuvat, jos asiasta puhutaan vaikka nettipalstalla. Vittuako se kenellekään kuuluu saatana jos ei halua olla tyhjännauraja.

palsta on täynnä mammoja, jotka arvostelee kanssaihmisiään ja erityisesti "ystäviään" ihan jokaisesta pienimmästäkin asiasta, virheestä ja väärästä äänensävystä, niin onko se ihme, että on oppinut suhtautumaan ihmisiin varautuneesti, kun kouluaikoina nämä samat mammat ilmaisivat katalat ajatuksensa ihan ääneenkin? Nyt sen vain tietää, että vaikka se nyt tossa hymyilee, niin oikeasti se pitää mun hametta ihan kauheeeena ja ammattiani täysin dorkana ja taidan puhuakin väärällä murteella.

varmaan että ihan paska laukkukin eikä edes alligaattorinnahkaa. Vittu ahistaa, en tuu tänne eläintarhaan enää ikinä saatana.