Olen epäonnistunut naisena, vaimona, äitinä
Työntekijänä.
Mieheni on menevä ja komea, ja ihana ihminen. Itse olen saamaton paska, joka on lapsen myötä paisunut noin 15 kiloa liikaa.
Vaimona en jaksa (enää) kannustaa ja ihailla mieheni taitoja, vaan olen ihan vitun kateellinen, että pääsee pois tästä hullujen huoneesta toteuttamaan itseään työssä. Kateuden myötä ei puhettakaan mistään seksistä. Evvk.
En jaksa innostua ja leikkiä lapseni kanssa jatkuvasti, kun kaikki vapaa-aika menee pyykinpesuun, siivoamiseen, ruoanlaittoon ja muuhun paskaan. Innostu siinä sitten ja sisutele ja mieti että mitä kivaa uutta kotiin.
Työurani oli juuri lähtenyt vihdoin nousuun ku piti jäädä kotiin makaamaan ja hoitaamaan lasta. Nyt assarit ajaneet ohitse ja kukaan edes muista minua töissä.
Onko elämässä mitään järkeä?
Kommentit (12)
Lapsen kanssa ei voi koko aika mennä vaan kodinhoitoon. mulla jää ainakin aikaa itselle aina kun lapsi nukkuu päikkäreitä..
Mun lapseni on ainakin niin kiinni minussa (hereillä ollessa täytyy koko ajan olla sylissä ja huomion keskipisteenä) että kotityöt täytyy tehdä kun hän nukkuu.
lasten kanssa tarvitse koko ajan leikkiä... vin vink
Syy on sinussa itsessäsi, ei lapsessa eikä raskaudessa. Minulla on neljä lasta ja olen edelleen hoikka. Lihoin raskausaikana vain jos mässäsin menemään holtitttomasti. Raskauden jälkeen kun lapsen kanssa lenkkeilee paljon eikä juo paljon alkoholia niin paino pysyy hyvin kurissa. Minulla on myös vaituinen työpaikka. Toki eteneminen uralla jää hetkeksi tauolle jos jää pois töistä mutta se on minulle ollut yhdentekevää. Lasten jälkeen kerkesin hyvin! Vaihdoin työpaikkaa neljännen lapsen jälkeen ja toimin nyt esimiehenä. Ensimmäinen lapsemme syntyi kun olin 19v, toinen pari vuotta myöhemmin. Näiden kahden välissä olin töissä ja sitten sain kaksi lasta lisää. Opiskelin hoitovapaan aikana korkeakoulututkinnon. Ja nyt siis kaikki lapset jo koulussa. Turha se on mitään lasta syyttää! Sinulla on vain yksi :D Ehkä sinulla on masennus ettet näe asioiden todellista tilaa? Kannattaisi mennä ehkä lääkäriin.
- mullakin 2 lasta ja + 30 kg tuli painoa raskauksista-
olen bmi 29 eli lievän ylipainon ja normaalin rajalla- olin nuorena lähes anoreksinen
ps perheterapia tai yksilöterapia ja mielialalääke ja mars matkaan ap/ voimia!!!
onko sulla liian vähän aikaa itsellesi..? Kuinka vanha lapsesi on? Kaikille kotiäitiys ja miehen tukeminen ei riitä uraksi. Sen voi myöntää rehellisesti itselleen, jos näin on. Tsemppiä, mieti mitä elämältäsi haluat ja keneltä voit pyytää apua saavuttaaksesi sen. Myös sinulla on oikeus saada ihailua ja kannustusta mieheltäsi. Voisit rehellisesti kertoa hänelle tunteistasi.
Kotiavusta saa verovähennyksen. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.
Onko ketään sukulaislikkaa tai vaikka opiskelijatyttöä jonka voisit palkata pienellä rahalla jelppaamaan?
Työsopistani ei jatkettu raskauden takia. Lapsen ollessa kahden viikon ikäinen työhöni haettiin VAKITUISTA työntekijää ja tiedän, että olisin yhdellä puhelinsoitolla saanut paikan itselleni. Luonto ei kuitenkaan antanut periksi edes miettiä työtä kun lapsi oli niin pieni eikä tukiverkostoa ole.
Mies ylenee työssään jatkuvasti, tosin se tarkoittaa myös sitä, että kotona käy vain nukkumassa ja syömässä.
Mies on komea ja lihaksikas. Minulle jäi synnytyksen jälkeen painoa vielä 14 kiloa ylimääräistä, olen muodoton pallo.
Vaikka mies tekee töitä yötäpäivää, ei ole silti varaa laittaa kotia upeaan kuntoon, koska mies osti kalliin auton.
Oma vapaa-aika menee täysin kotiin ja lapseen. Itsestään ei aina edes jaksa pitää huolta.
Ehkä tämä joskus helpottaa, vai?
15 kg ei ole edes paljon, lapsen kanssa ei pidäkään leikkiä jatkuvasti, ota hänet mukaan kotitöihin, ei ketään töissä kaivata jne. Ei, elämässä ei ole järkeä.
Lapsen kanssa ei voi koko aika mennä vaan kodinhoitoon. mulla jää ainakin aikaa itselle aina kun lapsi nukkuu päikkäreitä..silloin luen hyvää kirjaa, pyörin netissä, lakkaan kynsiä...
lapsen kanssakin voit liikkua, laita hänet rattaisiin ja vauhikasta kävelya tunti, niin johan piristyt!
Tärkeintä että saat jotain mistä saat hyvän olon, siis muu kuin syöminen.
ei koti tartte olla koko ajan tiptop ja voit helpottaa ruanlaittoa ostamalla välillä eineksiä tai tekemällä parin päivän ruoat kerralla.
äitiysvapaa onnniinnlyhyt aika, että nauti siitä ja lapsen kanssa olosta. töitä ehdit kyllä vielä kymmeniä vuosia!
Jos tuntuu että voisit olla oikeasti masentunut, niin hae apua, ennenkuin tilenne menee pahaksi.
Nainen ehtii tehdä työtä noin 40 vuotta elämästään, jos siitä otetaan pois vaikka kaksi lasta 'a 2 vuotta kotona, jäljelle jää 36 vuotta.
Mä lähdin uraputkesta, olin kotona 6 vuotta, 3 lasta ja palasin tyhjyyteen. Nyt nuorin on 7 vuotta ja uraputki on vähintäänkin nousujohteinen. Tekisi vielä vähän mieli tehdä iltatähti, jotta saisi olla pari vuotta kotona, mutta taidan passata...
Kyllä töitä ehtii elämänsä aikana tekemään!!! Kotona oleminen on marginaalisen lyhyt aika pitkässä juoksussa.
Mun lapseni on ainakin niin kiinni minussa (hereillä ollessa täytyy koko ajan olla sylissä ja huomion keskipisteenä) että kotityöt täytyy tehdä kun hän nukkuu.