Onko täällä kukaan imettänyt lastaan kaksivuotiaaksi?

lapsen imetykset alkaa jo olla vastenmielistä... Hyi. Oikeesti aika kuvottavaa...

joku neropatti tätäkin ketjua kommentoimaan. Onko imetys sulle seksuualista touhua vai mistä kiikastaa?

kuopus on nyt 1 v 3 kk ja imetän yhä.



1,5 vanhoja en ole enää imettänyt julkisesti ensinnäkin, koska imetys tapahtuu siinä vaiheessa yleensä enää aamuisin ja iltaisin eikä enää päivisin ja toiseksi, meidän perheet tavat eivät muille kuulu enkä jaksa "puolustella" taaperoimetystä.



Ekan kohdalla neuvolatäti hiukan ihmetteli, kun imetys jatkui, mutta toisten kohdalla on jo tóttunut.



Kaksi ekaa ovat vierottuneet itsestään noin 2-vuotiaana ja näin epäilen käyvän tämän kolmannenkin kohdalla, vaikka hän tällä hetkellä onkin kyllä aika "takiainen" ja tykkäisi kovasti syödä pelkkää rintamaitoa. Tämä kolmas imee vielä monta kertaa päivässä, esikoinen meni tässä iässä jo hoitoon joten imetys tapahtui enää vain aamuisin ja iltaisin.

lapsen imetykset alkaa jo olla vastenmielistä... Hyi. Oikeesti aika kuvottavaa...

joku neropatti tätäkin ketjua kommentoimaan. Onko imetys sulle seksuualista touhua vai mistä kiikastaa?

mutta kyllä sen ikäinen lapsi jo oikeesti kuuluu juoda maitonsa mukista! Edelleen : vastenmielistä. Ja mikäs neropatti musta tulee, kun mielipiteeni kerron? :)

vuorokaudessa. Hän on kuopus kolmesta lapsesta. Hänen suhtautumisensa imetykseen on aina ollut hyvin keskittynyttä. Mikään ympärillä ei ole häirinnyt häntä. En nimetä julkisesti, mutta kotona hän on edelleen kuin pieni vauva, kun saa imeä.



Napittaa katsoa silmiini ja nyplää toisella kädellä paidanhelmaani. Ainoa ero on, että hän puhuu, toisinkuin vauvat. Kysyn aina, että "joko riittäisi?" ja hän sanoo "Ei vielä" tai "Joo". Joskus sanon itse, että "Nyt saisi kyllä riittää" Hän siihen, että "Joo". Ja aina sanoo "Kiitos!" ihan niinkuin ruuastakin.



Imetin vanhempia lapsiani noin 2 vuotiaiksi. Tarkoitus on vähitellen lopettaa myös kuopuksen imut, mutta koska imetys on ollut hänelle erityisen tärkeää, hän on saanut jatkaa sitä kauemmin.

Minusta ei ole normaalia imettää yli yksivuotiasta. Etenkin kaksi vuotiaan pitäisi jo syödä itse lautaselta ja juoda itse mukista, eikä heräillä öisin rinnalle tai ottaa rintaa lohdutukseen, siihen riittää syli! Lapseni eivät ole saaneet rintaa yli vuoden ikäisenä eivätkä ole silti sairastelleet paria nuhaa lukuunottamatta!

viestiin jossa todettiin että suomessa ollaan imetysvastaisia...

Minulla on rinnassa patti joka vaatii poiston. POistoa suunniteltaessa juttelin kirurgin kanssa siitä, milloin tuo olisi ajankohtaista. Sovittiin että vasta kun imetys on loppunut.

Kirurgi sitten vielä varmisti, että

- Niin siis sitten kun lapsi on ½-vuotias? johon minä että

- No tuota joo... paitsi että esikoista kyllä imetin 1½ vuotta... Kirurgi (nainen) oli aivan pöyristynyt. Sanoi että moinen ei kyllä ole millään mittakaavalla tarpeellista.

Neuvolassa keskustelin sitten tästä lääkärille jälkitarkastuksessa, että kovasti jo surettaa kun jää imetys kuuteen kuukauteen... Lääkäri katsoi minua aivan äimänä ja tokaisi, että eihän sitä sen pidempään tarvitsekaan imettää. Että se on juuri hyvä mitta. Hänkin oli ihmeissään kun sanoin imettäneeni esikoista 1½ vuotta. Ja kyseessä siis NEUVOLALÄÄKÄRI 0_o Luulisi hänen tavanneen paljon naisia joilla pitkiä imetyksiä....

Eikös tämäkin jo kerro jotain siitä että ei ole ihan normaalia imettää noin isoja lapsia! Ei noin iso lapsi tarvitse rintamaitoa enään!

Tai jopa kauemmin?

WHO:n suositus on imettää lasta kaksivuotiaaksi. Köyhissä maissa lapsia imetetään usein nelivuotiaaksi asti. Suomessa suositellaan yhden vuoden ikää ja tuntuu, että ihmiset pitää täällä outona, jos imettää kovin paljon tuota pidempään. Olisi mukava kuulla kokemuksia lapsen imettämisestä selvästi yhtä vuotta vanhemmaksi. Miten ihmiset on suhtautuneet? Mitä neuvolassa on sanottu? Onko tullut jotain muita ongelmia? Kuinka monta kertaa päivässä imetätte? Onko imetyksestä ollut jotain selkeästi havaittavia etuja?

Neuvolassa ei sanottu asiasta mitään. Ihmisten suhtautuminen vaihteli. Tuttavapiiri on täynnä pidempään imettäviä/imettäneitä, he suhtautuivat luontevasti. Muutama negatiivinen kommentti on tullut, onneksi ei lapsen kuullen.

Parivuotiasta imetin vielä useamman kerran päivässä, aamulla, päivällä pari kertaa ja illasta sekä kerran -pari yöllä.

Selkeästi havaittavia etuja en nyt heti keksi :-). Välipala oli alle parivuotiaalla ainakin mukana näppärästi.

Mitään ongelmia ei pidemmästä imetyksestä tullut matkan varrella. Lapsi itse muistaa vieroittumisensa ja muistelee imetystä aina silloin tällöin.

Minun pitkään imetettyni joi itse mukista puolivuotiaasta lähtien (vettä) ja söi ihan itse siitä lähtien kun ryhtyi kiinteitä saamaan (vajaa viisikuisena).



Mukavaa kun nämä "ällöttävää ja outoa" kommentit ovat täällä aina. On asioita, joihin voi luottaa.

lapseni vieroittui vajaa viisivuotiaana. Siinä kohtaa oli jo pitkään menty vain yhdellä imetyksellä per päivä.



Vielä lapsellisemmin lisään ketjun "hyi, yök" kommentoijalle, että revipä siitä. Hyi yök, siis ihan oikeasti hei halooo vajaa viisivuotiaaksi. Vähänks pervoo.

viestiin jossa todettiin että suomessa ollaan imetysvastaisia...

Minulla on rinnassa patti joka vaatii poiston. POistoa suunniteltaessa juttelin kirurgin kanssa siitä, milloin tuo olisi ajankohtaista. Sovittiin että vasta kun imetys on loppunut.

Kirurgi sitten vielä varmisti, että

- Niin siis sitten kun lapsi on ½-vuotias? johon minä että

- No tuota joo... paitsi että esikoista kyllä imetin 1½ vuotta... Kirurgi (nainen) oli aivan pöyristynyt. Sanoi että moinen ei kyllä ole millään mittakaavalla tarpeellista.

Neuvolassa keskustelin sitten tästä lääkärille jälkitarkastuksessa, että kovasti jo surettaa kun jää imetys kuuteen kuukauteen... Lääkäri katsoi minua aivan äimänä ja tokaisi, että eihän sitä sen pidempään tarvitsekaan imettää. Että se on juuri hyvä mitta. Hänkin oli ihmeissään kun sanoin imettäneeni esikoista 1½ vuotta. Ja kyseessä siis NEUVOLALÄÄKÄRI 0_o Luulisi hänen tavanneen paljon naisia joilla pitkiä imetyksiä....

Eikös tämäkin jo kerro jotain siitä että ei ole ihan normaalia imettää noin isoja lapsia! Ei noin iso lapsi tarvitse rintamaitoa enään!

Jos lapsen hammaskaluston kehittymistä ja muutakin fysiologista kehittymistä vertaa nisäkkäisiin, niin lapsen todellakin pitäisi saada rintamaitoa kahden kolmen vuoden ikään asti ainakin. Tämä ihan siis biologiselta kannalta katsottuna.

Se minkä takia jotkut pitävät imettämistä isommalla vauvalla tai taaperolla ällöttävänä ei oikein voi johtua muusta kuin siitä, että imettäminen tulkitaan jonain muuna tapahtumana kuin se todellisuudessa on eli lapsen ravinnon saantina ja turvallisuuden tankkauksena.

Itse imetin vähän yli vuoden vanhaksi ja kyllä ihmetystä tuli hammashoitajalta ja neuvolalääkärikin väitti lapsen imevän vielä armeijassakin, jos imetystä jatkaa yli vuoden ikään. Käsittämättömiä sutkautuksia sitä saikin kuulla. Kommentit oli noloja lähinnä sanojalle itselleen. En voi käsittää moista sivistymättömyyden puutetta ja moukkamaista käytöstä.

Ensimmäistäni imetin 2 vuotta ja 6 kuukautta, imetyksen lopetin 3 kk ennen toisen syntymää. Kuopuksen imettäminen loppui 23kk ikäisenä. Mitään haittoja tästä en osaa keksiä, läheisyydestä nautimme sekä minä että lapset. Lasten välillä ei koskaan ole ollut mustasukkaisuutta, terveitä, reippaita vahvoja poikia molemmat. Imetin aina lapsentahtisesti, vaikka täällä meillä päin (en asu Suomessa) varoiteltiinkin ja sanottiin että edelleen pitäisi neljän tunnin sääntöä noudattaa. Maitoa oli aina paljon, liikaakin... Ongelmia en todella osaa keksiä, tuosta ihanasta ajasta on vaan nautittava :)

Eikös tämäkin jo kerro jotain siitä että ei ole ihan normaalia imettää noin isoja lapsia! Ei noin iso lapsi tarvitse rintamaitoa enään!

Pitkään imettävät ovat tutkimuksen mukaan hyvinkoulutettuja. Fiksuja ja sivistyneitä äitejä siis. Tiedonjano saa selvittelemään myös imetysasioita enemmänkin ja usein myös valitsemaan näitä pehmeitä, lapsen kannalta hyviä ratkaisuja.

Imetän siis itse hyvällä omallatunnolla yli 1-vuotiasta. Tiedän, että imetys on lapselle tärkeä asia erityisesti henkisesti, mutta myös fyysisesti. Esim silloin, kun syystä tai toisesta syö huonosti, hän saa äitinsä rintamaidosta parempaa ravintoa kuin esim. vasikoille tarkoitetusta lehmänmaidosta. Imetän niin kauan kuin hyvältä tuntuu, mitään haittaa tästä ei ainakaan ole. Menköön sitten vaikka lellimisen puolelle, aivan sama, mutta kyllä noin pieni on vielä tissittelynsä ansainnut.

Esikoista imetin pitkälle leikki-ikään. Kuopus on vata vauva mutta varmasti mennään yli kahden vuoden.



Ja kuulkaa niitä lääkäreitä on moneen junaan! Niitäkin, jotka ylistävät pitkää imetystä.



Oma kokemus taitaa usein puhua taustalla, kun todistelevat ettei imetyksestä ole tietyn iän jälkeen mitään hyötyä. Tosiasiat eivät tätä näkemystä ainakaan tue.

Esikoisen kohdalla imetys meni alusta asti pieleen, ja sekin vaikutti siihen, että toista halusin imettää niin pitkään kuin se onnistuu. No, lopulta kyllä päätin lopettaa imetyksen, kun tiesin lähteväni työmatkalle pariksi päiväksi. Selitin lapselle jo parin päivän ajan ennen matkaa, että kohta äiti lähtee matkalle, ja sinä aikana maitoa ei tule eikä ole, eikä sen jälkeenkään enää. Kyllä lapsi siitä sitten vähän loukkaantui, kotiin palattuani hän ei suostunut vuorokauteen edes katsomaan minua, mutta sittemmin hän on hyväksynyt asian ja nykyään saattaa vain joskus ihmetellä, että miten on mahdollista, että äidin tissistä voi tulla maitoa. Hän siis muistaa, että on rintaa syönyt, mutta se alkaa olla hänelle vaikea käsittää. Tällä hetkellä tämä lapsi on lähes 3-vuotias.



Meilläkin yli 1:vtä ei enää imetetty perhekerhoa julkisemmassa paikassa, paitsi kerran junassa päiväuniajan lähestyessä. Kotona hän kyllä saattoi syödä rintaa useaankin otteeseen, ja se oli joskus jopa lohdun lähde varsinkin loppuaikoina. Tämä olikin yksi syy, miksi ryhdyin vierottamista ajattelemaan. Mulla on onneksi lähipiirin äidit suhteellisen imetysmyönteisiä, kaikkein lähimmät ovat itsekin imettäneet 2-vuotiaaksi, eli ne jotka heittelivät typerää kommenttia eivät olleet edes siinä asemassa, että heidän mielipiteensä olisi kiinnostanut tippaakaan. Neuvolassa lakkasin pitämästä asiaa aktiivisesti esillä siinä vaiheessa, kun terveydenhoitaja ensimmäisen kerran totesi, että siihen astinen imetykseni on ollut jo hieno suoritus ja voin lopettaa koska tahansa tuntematta siitä mitään huonoa omatuntoa. Lapsi oli tuolloin 3-kuinen, ja itse olin sitä mieltä, että imetän niin kauan kuin se onnistuu, ja sen olin neuvolan tätillekin kertonut. Asia oli esillä vain, jos tuli puhetta lapsen syömästä ruuasta tai jostakin asiasta, johon se oleellisena kuului. Samainen terveydenhoitaja kysyi kerran, joudunko heräilemään usein lasten takia, ja kerroin, että 3-5 kertaa yössä on aika vakio, ja että oikeastaan on vaikea jopa nukkua ilman että herää (heräsin usein turhaankin, kun olin tottunut heräämään), ja tämän kuultuaan terkka alkoi puuhata lähetettä lääkärille, joka voisi kirjoittaa unilääkereseptin. Minä tokaisin, että ei kiitos, imetän vielä enkä halua lopettaa. Silloin lapsi oli vähän reilu vuoden iässä, ja terkka yllättyi siitä, että "vieläkin" imetän.



Tulevaa kolmatta lasta olen myös ajatellut imettää pitkään, mutta vähintään siihen yli vuosikkaaksi. Tämä taas perustuu ihan siihen, etten aio antaa lapselle lehmänmaitopohjaisia korvikkeita, enkä lehmänmaitoa ylipäänsä, ja imetys nyt on helpoin tapa välttyä siltä alle vuosikkaisiin kohdistuvalta pakkosyötöltä. Kaksi ensimmäistä lasta on todettu maitoallergisiksi, toinen 4-vuotiaana ja toinen 2,5-vuotiaana, joten lehmänmaito ei kuulu enää perheen ruokavalioon. Ja tuntuisi hölmöltä antaa vasikoille kuuluvaa maitoa lapselle, jonka oma äitikin vielä kykenee maitoa tuottamaan.

ja annan "tittiä" vielä aamuisin pari kertaa kahden tunnin välein..Eikä ole sairastellut enempiä tauteja,kuin pari korvatulehdusta joskus viime kevättalvena;) Katotaan,koska loppuu!

lapsen imetykset alkaa jo olla vastenmielistä... Hyi. Oikeesti aika kuvottavaa...

joku neropatti tätäkin ketjua kommentoimaan. Onko imetys sulle seksuualista touhua vai mistä kiikastaa?

mutta kyllä sen ikäinen lapsi jo oikeesti kuuluu juoda maitonsa mukista! Edelleen : vastenmielistä. Ja mikäs neropatti musta tulee, kun mielipiteeni kerron? :)

ja sana "neropatti" kohdallasi on luonnollisesti sarkasmia... Miten niin "oikeesti kuuluu juoda mukista"? Sinäkö olet tämän asian auktoriteetti tuntemuksinesi?

lapsen imetykset alkaa jo olla vastenmielistä... Hyi. Oikeesti aika kuvottavaa...

joku neropatti tätäkin ketjua kommentoimaan. Onko imetys sulle seksuualista touhua vai mistä kiikastaa?

mutta kyllä sen ikäinen lapsi jo oikeesti kuuluu juoda maitonsa mukista! Edelleen : vastenmielistä. Ja mikäs neropatti musta tulee, kun mielipiteeni kerron? :)

ja sana "neropatti" kohdallasi on luonnollisesti sarkasmia... Miten niin "oikeesti kuuluu juoda mukista"? Sinäkö olet tämän asian auktoriteetti tuntemuksinesi?

Sinullahan tuossa lukemisen ymmärtämisessä tuntuu olevan vaikeuksia. Joten taidat olla itse neropatti sarkastisesti sanottuna :D Ja ei tässä ketjussa myöskään kysytty, että kuka on imettäny hamaan hautaan asti. Eli enköhän mäkin saa vastata omalta osaltani, mitä haluan.

Lapsi on nyt 1v 9 kk ja hänen tahtiinsa menen. Menen töihin kun lapsi reilu kaksivuotias ja tässä vaiheessa täytyy imetystä vähentää koska vielä syö rintaa melko usein (myös öisin). En tuputa rintaa mutta yleensä annan kun lapsi sitä pyytää. Olen ajatellut, että töissä käydessänikin voin imettää kun olen kotona mutta saa nähdä miten asiat sitten menevät.



Ihmiset suhtautuvat asiaan vähän vaihtelevasti. Toisten mielestä ihan ok ja ovat uteliaita asian suhteen sillä tavoin positiiviesti (nämä ihmiset tosin usein itsekin imettäneet vähintään vuoden tai ainakin tuntevat jonkun pitkään imetetyn), osa taas melko kielteisesti. Eivät nämä kielteiset suhtautujat sitä kuitenkaan yleensä suoraan sano. Usein kauhistellaan homman sitovuutta tai ihmetellään, miten maito riittää tms. Tunnen myös muita taaperoimettäjiä ja yleensä sen henkisten äitien kanssa mieluiten vietän aikaani.



Omalle lapselleni rinnalle pääsy on selvästi tärkeää ja osaa jo varsin selkeästi tarpeensa ilmaista. Neuvolassa asiaan ei ole puututtu mutta sanottiin minulle lapsen ollessa noin vuoden ikäinen, että voisin ruveta lopettelemaan.



Meillä lapsi on suoraan sanottuna sairastanut melkoisen paljon vaikka on kotihoidossa eli en voi väittää, että hän olisi ollut kovin terve imetyksen vuoksi. Luulen kuitenkin, että hän on usein sairastunut lievemmin kun mitä olisi ollut jos ei olisi rintaa syönyt. Varsinkin mahataudeissa imetysksestä on ollut se ilmeinen etu, ettei hän ole koskaan kuivunut ja tarvinnut mitään sairaalahoitoa tms. Lisäksi silloin kun lapsi sairastaa imetys on selkeä etu koska kieltäytyy ruuasta helposti lähes kokonaan kun on kipeänä mutta rinta on oikeastaan aina sairaana kelvannut. Luulen, että lapselle tärkeintä imetyksessä on läheisyys.



Haittana ehkä itse näen imetyksen sitovuuden koska en ole kovin radikaalisti pyrkinyt vähentämään imetyskertoja. Toisaalta en vielä haluaisikaan (eikä minulla itseasiassa olisi juuri muutenkaan mahdollisuuksia miehen pitkien työpäivien yms. takia) liitää omiissa menoissani kovin paljon tässä vaiheessa kun lapsi on vielä pieni. Tarvittaessa hän myös pärjää hyvin ilman rintaa esim. illan kun olen kerran viikossa yhden illan poissa. Yönkin varmasti pärjäisi hoidossa koska ei joka yö syö rintaa mutten vielä halua noin pientä jättää yöhoitoon.



Meillä on imetyksen haittana ollut myös jonkinverran se, että kiinteä ruoka ei aina tahdo lapselle maistua. Joskus syö jo hyvinkin mutta kiinteitä on lähtenyt syömään hitaammin kun keskivertolapset (tarjottu on jo 4 1/2 kk iässä, en siis alunperin pyrkinyt edes puolen vuoden täysimetykseen) ja annokset ovat usein pieniä. Jos ruoka ei ole mieluisaa helposti hän mieluummin valitsekin rinnan. Mutta kun hän on kuitenkin hyvinvoiva ja hyvin kehittynyt taidoissaan en ole asiasta osannut olla kovasti huolissani.

1v9kk ikäiseksi siten, että 1,5-vuotiaasta eteenpäin imetin vain kerran päivässä. Imetys loppui, kun maito loppui (lapsi itse totesi, että se on loppu).



En kauheasti mainostanut imetystäni, joten en myöskään saanut ikäviä kommentteja. Positiivisia kommentteja sain niiltä, jotka asiasta tiesivät, eli oma lapsuudenperheeni ja muutama ystäväni. Neuvolassa suhtautuminen oli neutraalia (meidän terveydenhoitaja suhtautuu mukavan neutraalisti ihan joka asiaan).

1v9kk ikäiseksi siten, että 1,5-vuotiaasta eteenpäin imetin vain kerran päivässä. Imetys loppui, kun maito loppui (lapsi itse totesi, että se on loppu).



En kauheasti mainostanut imetystäni, joten en myöskään saanut ikäviä kommentteja. Positiivisia kommentteja sain niiltä, jotka asiasta tiesivät, eli oma lapsuudenperheeni ja muutama ystäväni. Neuvolassa suhtautuminen oli neutraalia (meidän terveydenhoitaja suhtautuu mukavan neutraalisti ihan joka asiaan).