Pojan koulukaveri huolestuttaa: saako se kunnolla ruokaa
Tokaluokkalaisen poikani koulukaveri huolestuttaa minua. Poika oli eilen meillä leikkimässä (tulee aina kilometrin matkan kovin kevyesti pukeutuneena) ja kun kysyin koska kotiin pitää mennä, poika vaan sanoi, että äiti soittaa sitten.
Meille oli tulossa iltapäivällä vieraita ja lykkäsin lounasta sen takia kello kolmeen saakka. Tarjosin pojille voileipää välipalaksi ja puoli kolme aikaan lähetin pojan kotiin. Kun kysyin (oli vähän huono omatunto, kun oli leikkinyt meillä useita tunteja mutta ei ollut saanut kuin yhden voileivän) onko kotona sitten ruokaa, poika sanoi, ETTEI ME TÄNÄÄN SYÖDÄ, paitsi sitten iltapalaa.
Yritin siinä sitten kysellä, etteikö ollenkaan, vai onko muut jo syöneet kun tulet kotiin. Poika ei oikeastaan vastannut, sanoi, että tekee itse jääkaapista jotain...
Huolestuttaa. Mikä sellainen koti on jossa ei sunnuntaina syödä? Pojalla on sisaruksia ja äiti on yksinhuoltaja, se on kaikki mitä hänestä tiedän. Poika taisi sanoa, että äiti ei ole tänään kotona, mitäköhän se meinaa...
Hirvittävän laiha ja pienikokoinen poika on, hiljainen ja ihan tavallinen. En tunne häntä kovin hyvin, on käynyt meillä muutaman kerran, mutta lähinnä ovat leikkineet kahdestaan.
Yleensäkin mietin tuota ruokailua. Poika tulee meille usein koulun ja iltapäiväkerhon jälkeen ja lähtee kotiin kun meillä ruvetaan syömään. Pitäiskö minun tarjota hänelle ruokaa jos kotona ei sitä saa?
Toisaalta en tarjoile muillekaan poikani kavereille, vaan lähetän heidät kotiin kun rupeamme syömään (ruokailu on perheen oma hetki meillä). Muut meillä käyvät kaverit asuvat tosin ihan naapurissa, tämä poika siis kauempana.
Pitäisikö minun tehdä asialle jotain? Soittaa kouluterveydenhoitajalle ja sanoa, että huolestuttaa?
Kommentit (22)
Perheellä saattaa olla suuret tulot ja runsaastikin omaisuutta, mutta silti lapsen perustarpeet evätään. Kaikkia ei vaan kiinnosta vanhempana olo ja he haluavat mielummin käyttää lapsilisät omiin sijoituksiinsa kuin esim. lapsen ruokaan.
Ei meilläkään syöty kotona useinkaan, vanhemmat vaan karjuivat että syö siellä koulussa, siellä saat ilmaista ruokaa, ei meillä ole sua varten mitään. Kävinkin sitten usein kavereilla leikkimässä syömistä.