***Jyväskylän mammat viikko 43(24.-30.10)***

Tai no ei ehkä niin uusi, kerran taisin johonkin ketjuun jo kirjoittaa, mutta tuntuu että se hukkui bittiavaruuteen ;). Eli ensimmäistä odotellaan, nyt rv 26+2. Tuntuu kivalta että alkaa olla jo reilusti yli puolivälin, eikös itse asiassa taida olla jo 2/3 takana! Vaikka malttamattomana jo odottelenkin vaavia miehen kanssa. Ymmärrän hyvin teidän muiden kärsimättömyyden joilla la on kuitenkin jo paljon lähempänä :).



Ollaan asuttu kaksiossa (ylioppilaskylässä! kun opiskelija olen), mutta nyt sit on edessä marraskuussa muutto saunalliseen, uuteen kolmioon Seppälän Rasinrinteeseen (muita sieltäpäin?). En ole ihan varma tässä vaiheessa odotanko enemmän muuttoa vai vauvelia :D. No ehkä kuitenkin vauvaa, mutta on kuitenkin mukava saada se muutto pois alta että päästään asettumaan aloillemme reilusti ennen syntymää.



Kävin sokerirasituksessa ylipainon takia, mutta arvot jäivät hyvin alle rajojen, joten ei siinä suhteessa mitään huolehtimista. Äidilläni ja isoäidilläni on myös ollut isoja (4-4,5kg) lapsia, joten voi minullakin tulla punnertamista jos sukutaipumus pitää paikkansa. Milloin teillä on muuten tehty painoarviota? Tekeekö lääkäri ihan tunnustelemalla, täällähän ei pitäisi olla kuin yksi, se alkurask. ultra?



Ja vielä, taitaa olla lähin, uusi neuvolamme Pupuhuhdassa, onko kukaan käynyt siellä? Millaisia terv.hoitajia on kohdallenne sattunut?

Pipsille hurjasti onnea vauvasta! Hieno kuulla, että kaikki on mennyt hyvin, vaikka vauva vähän seurantaan joutuikin, mutta ei pitkäksi aikaa.



Ja Vauvelillahan alkaa olla jännät paikat! On kyllä varmaan hermoja raastavaa odotella kotona, jos tietää että sektioon joutuu, niin että millon sitten lähteä, ettei tule liian kiire? Mullahan oli kiireellinen sektio viimeksi, mutta ei se niin kiireiseltä tuntunut. Porukkaahan siinä pyöri ja hyöri piunoineen ja laitteineen niin etten perässä pysynyt (kun tiedettiin että vauvalla on jokin hätä, niin oli ylimääräistä porukkaa paljon), mutta jotenkin siitä valmistelusta, joka kesti puoli tuntia, jäi sellainen olo, että rauhassa he kaiken tekivät, jokainen ehti esitellä ittensä jne. Ja älkää vaan kysykö, minkä nimisiä hoitajia/lääkäreitä siellä oli! Olin niin jännityksessä, etten muista paljookaan...Nopeestihan se käy, valmisteluissa meni tosiaan ehkä puoli tuntia, eniten siinä että odotettiin että puudutus vaikuttaa, ja sitten eka viillosta 5 min kun tyttö parkaisi masun ulkopuolella! =) Hätäsektiossahan sitten on enemmän kiire, mun ymmärtääkseni siinä nukutetaan just sen takia, että päästään nopeemmin toimimaan. Mutta yritä olla liikaa jännittämättä, hyvin se menee! Se itse leikkaus ei ole paha, vaan siitä toipuminen....no, pitikin sitten pelotella...



Nyt unohtu nimimerkki, uudelle tulokkalle kuitenkin tervetuloa joukkoon! Kysyit painoarviosta. Sitä ei tosiaan saa kuin lääkärin käsikopelolla, ellei erityistä syytä ole. Mullekin lääkäri sanoi viimesessä lääkärineuvolassa rv 36 mahan päältä kokeillen, että " Oikein mukava synnytettävä on tulossa, tällanen 3,5-kilonen vauva" Sitten 2 viikkoa myöhemmin tosiaan leikattiin 2,3-kilonen ja 43-senttinen pikkuneiti....Tällä kertaa niitä painoarvioita sitten tehäänkin useampaan otteeseen, mutta jos mitään syytä ei ole, sitä ei tehdä.



Mitähän muuta juttua täällä oli....tää on ihan mahdotonta, kun mikään ei pysy päässä, eikä tästä pääse enää kurkkimaan mitä on kirjotettu...Raskaus vie tosiaan viimesetkin järjen rippeet päästä....En muista enää pitikö jotain muutakin kommentoida...



Niin joo, omasta navasta vois kai sen verran kertoa, että saikulla tosiaan ollaan supistusten takia, ei oo kyllä sairaslomalta tuntunu kun tyttö ollu pois hoidosta ja menoa ollu kovasti, mutta tänään vein hoitoon. Mies lähti koko loppuviikoks Lappiin, joten pitää sitten ilta jaksaa neidin kanssa ja huominen päivä vieraita kotona ja itse vierailulla. Kipeitä supistuksia ei ole nyt viime aikoina ollut, mutta maha kyllä menee ihan kovaks tosi helposti, ja sitten se ei meinaa laueta millään. Maanantai-iltanakin maha oli ihan pinkeenä, niin että se alko jo sattua/tuntua ikävältä, kun kesti yli 3 tuntia jatkuvana se olo...Vaikka ihan vaan lepäsin ja muut hoiti tytön ym. niin ei vaan helpottanu.



Eipä tässä kai sitten muuta. Joten mukavaa keskiviikkopäivää, toivon mukaan myrsky ei kovin pahasti meitä riepottele!



Kölli rv 28+0