Muuttaisitko lasten kanssa Lontoon seudulle?

Siis muutenkin brittiläisessä työkulttuurissa töitä tehdään enemmän kuin Suomessa. Tuosta, että tavallisetkin ihmiset asuvat Lontoossa: joo, varmasti mutta suurin osa Lontoossa työssä käyvistä perheellisistä kulkee sinne jostain kauempaa.

ihan samat taloudenlait pätevät Lontoossa kun Helsingissä. Samalla rahalla saat Eirasta pienen kaksion kun Kirkkonummen Veikkolasta kokonaisen talon. Eli jos haluaa asua Chelseassa niin tottakai miljonaakaupungin keskustassa maksaa.

Me ostimme talon Lontoosta ja maksoimme saman lyhennyksinä kun vuokra oli. Asuntoja saa Lontoosta nyt edullisesti laman aikaan, prosessi on pitkä ja väsyttävä mutta meillä kannatti.

Oikeasti Lontoossa on erinomaisiakin valtion kouluja! Katso vaikka Ofsted sivustolta eri alueiden raportteja. 4v ja sitä vanhemmat lapset ovat oikeutettuja ilmaiseen preschool opetukseen 9-15 aikahaarukassa ja 3v täytettään on oikeus saada 12h/viikko esiopetusta tarhassa, perhepäivähoitajalla tai vaikkapa kirkon esiopetuksessa. Monet "kirkolliset" koulut ovat todella hyviä ja laadukkaita ja maksutkin murto-osan yksityisten koulujen hinnoista. Jonottamaan vaan usein joutuu mutta jos lapset ovat alle suomen oppivelvoillisuuden niin haittaako tuo?

Autoa ei juuri tarvitse jos on metroverkon/overland juna sisällä, ruokakaupoista kuljetetaan ostokset kotiin alle 8 puntaa/kertaa ja valikoimat lähes samat kun suurissa marketeissa.

Kannattaa muistaa että usein ex-pat ihmisillä on ollut työn puolesta kaikki maksettu ja siksi moni kuvitteleekin että Lontoossa on oltava huipputulot jotta pärjää. Ihan tavallisia ihmisiä sielläkin asuu ihan kun Helsingissäkin. Verrata voi siihen että monen Suomessa asuvan ex-patin lapset käyvät International schoolia jonka koulumaksut on 15000e/vs ja käyvät vaan Diacorissa lääkärissä ja asunto vuokrattu eira-katajanokka akselilta, firma maksaa. Kyllä silloin Hesakin tuntuu todella kalliilta :)

Niin, oletin siis ap:n viesti(e)n perusteella etta kyseessa on hyvatuloinen perhe joka on tottunut melkoisen korkeaan elintasoon. Sellaisia olemme itsekin, ja asumme eraassa Euroopan toisessa paakaupungissa, erittain "keskeisessa" maassa, mutta meilla on 240 m2 talo erittain lahella keskustaa yhta "hyvalla" asuinalueella kuin Chelsea (tai Eira, jonka joku veti esille), ja muutenkin elamanlaadussa ei valittamista, ja palkkamme ovat varmaankin noin neljasosan siita mita noiden ystaviemme... Eli siis jos elamanlaatu merkitsee jotain (ja lasten kanssa vieraassa maassa se monelle merkitsee) niin Lontoo vaatii kylla isot tulot. Unohdin myos mainita etta olen siis myos itse asunut Lontoossa 5 vuotta, eli tiedan eri alueet jne. mutten silti lahtisi sinne nyt lapsiperheena kuin erittain varakkaana...

Me ei olla Suomessa mitään rikkaita, mutta ihan hyvin toimeentulevia. Yhteenlasketut vuositulot on täällä noin 90 000-100 000€. Asutaan pk-seudulla, joten asuminen on kallista myös täällä.



Meillä on kolme lasta, joista kaksi on kouluikäisiä ja yksi alle sen. Myös mulla olisi mahdollisuus työllistyä omalle alalle Lontoon seudulla, mutta tuskin ihan heti menisin töihin, jos muutettaisiin. Lapset tarvitsisivat kuitenkin aluksi apua vieraaseen maahan, kieleen ja kouluun tottumisessa.



Katselin netistä keskipalkkaa Lontoossa mieheni työssä ja sen on 110 000 puntaa vuodessa. En sitten tiedä, miten luotettavia nuo netistä löytyvät keskipalkat ovat.



No, harkinta jatkuu. Katsellaan, kun saadaan tarkempi tarjous tulevasta työstä ja ehdoista. Kyseessä ei siis olisi ex-pat sopimus vaan vakituinen työpaikka ja muutto.

Sekä oma että mieheni palkka oli n. 60 % palkkatilastojen mukaisista, emmekä tosiaan olleet missään palkkakuopassa vaan kollegat saivat samantyyppistä palkkaa. Britanniassa on palkoissa paljon enemmän vaihtelua kuin Suomessa, on henkilökohtaisia lisiä ym., jotka voivat olla suuriakin (bonarit isompi kuin palkka). Nämä vaikuttavat tilastoihin. Kannattaa myös huomioida se, että taantuma-aikana monet palkaavat mieluummin britin kuin maahanmuuttajan.



Ensimmäistä työpaikkaa hakiessani nappasin palkkatoiveen noista tilastoista (kun en muustakaan tiennyt) ja haastattelijalla meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun. :D Sain kyllä paikan, mutta palkkatoiveesta tosiaan sen reilun puolet. Myöhemmin selvisi, että edes pomoni ei saanut palkkatoiveeni mukaista palkkaa.



AP:lle sen verran osviittaa, että asun mieheni kanssa nykyään pk-seudulla ja tulomme ovat täällä samaa luokkaa kuin teillä, mutta lapsia vain yksi. Työskentelemme edelleen samantyyppisissä tehtävissä kuin Lontoon-aikoinakin. Kuten mainitsin aiemmin, meillä ei olisi ollut mitään taloudellisia rahkeita kasvattaa lapsia (edes tätä yhtä, kolmesta puhumattakaan) Lontoossa. Kannattaa siis miettiä tarkkaan ja punnita tulojen riittävyys. Hullun hommaa lähteä sinne kituuttamaan ja laittamaan pennejä jonoon, jos Suomessa elätte mukavasti.



t. 14

Siis asunnot.

samaa mieltä, myös liika vilinää ja saastetta. viikonloppu siellä on maksimi

mutta olisivatko miehen työmatkat sitten mahdottomat?



Iso kaupunki ei sinällään mua haittaisi. Olen aikaisemmin asunut useammassakin miljoonakaupungissa, mutta ilman lapsia.

kaverien kertoman mukaan siellä juuri matkat kestää ihan tuhottoman kauan. Jos onnistutte saamaan asunnon jostain suht läheltä miehen tyÖpaikkaa (ja jos se olisi vielä työn puolesta maksettu), niin mikäs sitten. Käsittääkseni Lontoo ei siis kyllä helposti tarjoa mitään erityisen ihania puitteita asumiselle ainakaan lapsiperheelle, mutta en kyllä tosiaan tiedä omasta kokemuksesta.

Muuten kannatan harkitsemaan. Me asutaan (lapseton pari) Notting Hillin (hyvää ja maineikasta aluetta) pohjoisosassa. Asuntomme on 28 neliön suuruinen ja hintaa 750 puntaa/kk plus kaikki laskut (eli noin 200 £/kk). Asuntomme on suhteilla saatu, ja itse asiassa aika edullinen alueen hintatasoon nähden. Siistillä, turvallisella ja hyvällä alueella Lontoon keskustassa perheasunto on noin 3000-6000 puntaa/kk. Jossain Elephant & Castlessa saa halvempiakin asuntoja, mutta sinne nyt ei valkoihoisen paljon kannata mennä... Jos on mahdollista, niin keskustan ulkopuolella on sitten tietty paljon edullisempaa.



Kehotan myös huomioimaan koulumaksut. Mun työkaverin lapset on Surreyn puolella koulussa, maksut on noin 10 000 puntaa/oppilas lukuvuodessa. Ja tämä on siis ihan normaalitasoinen yksityiskoulu. Julkisia koulujakin on, mutta ainakin Keski-Lontoossa ne on kyllä melkoisia mestoja, ettäomia lapsiani en sinne laittaisi...

ja päivähoito kallista, teillä kuitenkin ilmeisesti jo koululaisia.



Lapsia ei voi päästää koulumatkalle yksin. Tai kai ne VOI mutta ei sitä kukaan tee, aina saatetaan.



Lapsia ei myöskään päästetä yksin ulos leikkimään, Suomessa viisivuotiaat jo painelevat pitkin lähimetsiä.



Me muutimme Lontoosta takaisin Suomeen ihan lasten elämänlaadun takia.



Hyvinä puolina mainitsen kielitaidon ja lasten kansainvälistymisen ja sitä kautta suvaitsevaisuuden. Lähtisin lasten kanssa Lontooseen asumaan komennuksen ajaksi, mutta en enää välttämättä sillä periaatteella, että lapset kasvaisivat siellä aikuisikään saakka.



Sanottakoon nyt tähän vielä, että hyviä ihmisiä siellä Lontoossakin kasvaa, ei sillä, mutta meidän perhe tuli siihen tulokseen, että lapsuus on onnellisempi ja turvallisempi Suomessa.



Jos lapsenne ovat jo isompia (teini-ikäisiä) niin se onkin jo sitten toinen juttu!

Eli jos miehelle ei ole työmatkat ongelma, niin Surreyssä ja Kentissä on tietenkin edullisempaa asua. Autoilussa ottaisin huomioon ruuhkamaksut keskustaan tultaessa, samoin sen että ruuhkat on kovat. Junia ja metroja on tietenkin, mutta varsinkin talvisaikaan ne kulkevat välillä vähän miten sattuu... Julkinen liikenne on myös ihan helkkarin kallista, samoin jotkut kokevat sen ahdistavana (esimerkiksi oma mieheni ei voi sietää ruuhkametroja, joten sen takia asumme tällä sijainnilla).

Lontoo on iso kaupunki, joten matkoihin menee aikaa. Lisaksi asumiskelpoiset asunnot ovat kalliita. Suomalainen asumismukavuus on paljon korkeampi kuin vastaava englantilainen!



Jos miehesi tyo on jonkun rautatieaseman lahistolla, teidan kannattaisi varmaan muuttaa "kehyskuntaan", jossa on enemman tilaa, halvemmat hinnat ja rauhallisempaa. Asun itse Cambridgessa, josta paasee King's Crossille vajaassa tunnissa. Wellcome Trust, iso osa pankeista ja osa yliopistoista on kohtuullisen matkan paassa. Jos Paddingtonin asema on lahempana tyopaikkaa, muuttaisin varmaan Oxfordiin, joka on hyvin samanoloinen - tosin suurempi - kaupunki kuin Cambridge. Molemmat ovat turvallisia, rauhallisia ja niissa kuitenkin tapahtuu paljon (teatterit, kaupat, konsertit, festivaalit, tivolit,...) ja on runsaasti harrastusmahdollisuuksia.



Jos taas tyopaikka on keskustan ulkopuolella ja alue on ok, teille olisi varmasti kivuttominta muuttaa tyopaikan lahelle. Selvita siis ensin, missa pain Lontoota tyopaikka on!



Koulujen valilla on valtavat erot... Tasta lisaa myohemmin.

Kun olette paattaneet, mille alueelle tai kaupunkiin voisitte ajatella muuttavanne, kaykaa tarkistamassa Ofstedin sivuilta paikallisten koulujen arvostelut. Sielta loytyvat niin julkiset kuin yksityiskoulutkin ja saatte ainakin osviittaa siita, kuinka rapakunnossa koulut ovat.



Asuntojen hinnat antavat myos tietoa lahikoulujen tasosta. Kannattaa varautua maksamaan yksityisesti, jos lahiseudun ainoassa hyvassa koulussa ei olekaan tilaa. Hyva nyrkkisaanto on, etta yksityiskouluun menee 1000 puntaa per lapsi per kuukausi.



Ja joku jo sanoikin, etta lapset yleensa saatetaan kouluun. Suositus on, etta alle 12v lapsia ei paasteta lainkaan yksin ulos.

Me asutaan (lapseton pari) Notting Hillin (hyvää ja maineikasta aluetta) pohjoisosassa. Asuntomme on 28 neliön suuruinen ja hintaa 750 puntaa/kk plus kaikki laskut (eli noin 200 £/kk). Asuntomme on suhteilla saatu, ja itse asiassa aika edullinen alueen hintatasoon nähden. Siistillä, turvallisella ja hyvällä alueella Lontoon keskustassa perheasunto on noin 3000-6000 puntaa/kk.

Asuimme ennen (1 lapsi, 2 aikuista) Cambridgen rautatieaseman lahella kolmiossa ja sille tuli hintaa 900 puntaa kuussa. Muutimme lahemmaksi keskutaa nelioon (ehka joku 80m2) ja siita maksoimme 1250 puntaa kuussa. Plus tietenkin kaikki laskut - vesi, sahko, kaasu, puhelin, verkko, ja kunnallisveron (council tax). Joka tapauksessa hintataso on huomattavasti kohtuullisempi kuin Lontoossa.

Esimerkiksi Royston olisi puolet lahempana Lontoota kuin Cambridge ja kuuleman mukaan halvempi. Onko kenellakaan tietoa?



Enta "maaseudulla" (Kent jne)???

muuten ei. Esimerkkina kerron ystavaperheestamme: isa on ns. "private banker" eli sijoittaa HUIPPUrikkaiden ihmisten rahoja ja saa erittain hyvaa palkkaa. Aiti tekee jotain "seurapiirityota" liittyen lapsiin, en muista jarjestaako rikkaiden lapsille syntymapaivakutsuja vai mita, jotain sen tyyppista kuitenkin. Heilla on 2 kouluikaista poikaa, jotka kayvat yksityiskoulua, koska vanhemmat haluavat taata heille parhaan mahdollisen opetuksen. Koska koulu (ja asunto sen lahelta) maksaa maltaita, noillakin tuloilla heilla on n. 45 m2 koti, jossa kaksi pikkuista makuuhuonetta, mikroskooppinen keittio, olohuone, ja kylppari (olen siis kaynyt siella). Esim. autoon ei heilla ole varaa. Asuvat tosin Chelseassa, mutta silti, olin aika shokissa kun nain heidan kotinsa... Eli siis jos olisin oljysheikki (enka oljysheikin pankkiiri, kuten ystavani) niin kylla; muuten ei.

Lontoossa on kaikenlaisia töitä; joillakin on väärä olettamus, että palkkataso noin yleensä olisi korkea. Tämä ei pidä paikkaansa.



Asuin itse Lontoossa kolme vuotta. Olin koko ajan töissä Lontoon ydinkeskustassa. Ensimmäisenä vuonna olin asiakaspalvelutehtävissä, palkkani "huikeat" £920/kk. Viimeiset kaksi vuotta olin toimistotöissä projektipäällikkönä, palkka £1500/kk. Suomessa samoista hommista saa 2500-3000 €/kk eli melkein tuplapalkan.



Puhumattakaan asumisen ja liikkumisen silmiä kirvelevistä hinnoista. Asuin itse Kentin puolella, kuitenkin M25:n sisällä, ja rupuisen kerrostalokaksion vuokra oli £1000/kk + laskut, joista jo council tax oli satasen. Tähän päälle £150/kk pelkästään junalippuun. Ruoka oli ilahduttavasti halvempaa kuin Suomessa!



Koulujen lukukausimaksuista onkin täällä kirjoitettu jo melko tyhjentävästi. Asuin Lontoossa lapsettomana, eikä minulla olisikaan ollut minkään valtakunnan mahdollisuutta lapsia siellä kasvattaa tulojeni puolesta.



Harkitsisin siis Lontooseen muuttoa perheellisenä ainoastaan siinä tapauksessa, että molemmilla vanhemmilla on ihan oikeasti hyväpalkkaiset työt (johtoportaan tasoa) tai jos toinen vanhemmista on poikkeuksellisen hyväpalkkainen (=käytännössä palkka lasketaan useissa sadoissa tuhansissa punnissa/vuosi). Muuten muutossa ei ole mitään järkeä, kun Suomessa elintaso ja olosuhteet olisivat paremmat.

Sitä vähemmällä en lähtisi

Tajuan kyllä nuo huonot puolet. Miehen työpaikka olisi keskustassa ja palkka hyvä. Millaisella palkalla kolmilapsinen perhe siellä eläisi? Palkan liäsnä olisi oman kämpän vuokra Suomesta.



No jatketaan harkintaa.



ap