Uusperhe ja sisaruskateutta(ko?) (sis. hirvittävän pitkän vuodatuksen)

Olemme uusperhe, jossa minulla on kaksi teini-ikäistä lasta ja miehelläni yksi teini ja yksi aikuinen lapsi. Tämä aikuinen lapsi on asunut poissa kotoa jo neljä vuotta, on naimisissa ja heille syntyy lapsikin elokuussa. Poika (nuori mies) on nyt 20 vuotias ja muutti aikoinaan tyttöystävänsä kanssa yhteen opiskelupaikkakunnalla. Opintojen päätyttyä he muuttivat takaisin kotikylään ja molemmat pääsivät samantien työelämään.



Heidän opiskellessaan, mieheni ja hänen entinen vaimonsa (minä muutin miehen kanssa yhteen vasta kaksi vuotta sitten, vaikka olimmekin olleet yhdessä jo aikaisemmin, joten näihin en ole osallistunut, kuin parin vuoden ajan) tukivat heitä rahallisesti, maksoivat molemmille autokoulut ja mies kulki poikansa kanssa myös yhteisillä reissuilla (kalareissuja lapissa, laskettelureissuja, festari- ja keikkamatkoja jne.) Kun molemmat pääsivät töihin, sovittiin, että siitä lähtien ollaan tukena, mikäli nuorilla on jotain todella akuuttia rahantarvetta, muuten he saavat jo alkaa seistä omilla jaloillaan. Tulipa pitkä selostus taustoiksi, mutta tuo on lähinnä, jotta ymmärtäisitte tilanteen.



Kolmella vielä kotona asuvalla teinillä on ensi viikolla hiihtoloma ja minulla ja miehelläni muutama päivä talvilomaa. Toinen minun tyttäristäni lähtee kummitätinsä luokse lappiin. Mitä luultavimmin he käyttävät ainakin yhden päivän laskettelemiseen. Muille kahdelle teinille lupasimme kylpyläreissun - ei korvaukseksi, vaan lähinnä siksi, että heillä olisi jotain tekemistä lomansa aikana.



Ongelma on nyt se, että tämä jo kotoa pois muuttanut poika kokee, että koska muutkin lapset pääsevät johonkin lomalla, hänellekin kuuluu kustantaa kylpylä- tai laskettelureissu. Heillä ei ole lomaa, mutta heillä on mahdollisuus ottaa vapaata pari päivää viikonlopun yhteyteen. Sanoimme hänelle, että lomareissut eivät kuulu niihin sovittuihin akuutteihin rahantarpeisiin, joten jos he haluavat lomalle, heidän tulee maksaa se itse.



Poika on nyt suuttunut, eikä suostu millään ymmärtämään, ettei kyse ole siitä, että isä (ja minä) emme halua olla tasapuolisia kaikkia lapsia kohtaan. Hän väittää, että jos minua ja minun lapsiani ei olisi, isä olisi ottanut hänet ja hänen vaimonsa mukaan hiihtolomareissulle. Lisäksi hän kertoi pahoittaneensa mielensä siitä, että viime kesänä isä lähtikin katsomaan sitä isoa keikkaa minun kanssani, vaikka aina aikaisemmin hän on ollut se, joka tuollaisen reissun on isänsä kanssa tehnyt. Uskon, että tuo pitää jopa paikkansa. Jos minua tai ketään toistakaan naista ei miehen elämässä olisi, hän varmasti eläisi enemmän lastensa kautta. Mutta kun nyt tuntuu pikemminkin siltä, että kyse on sisaruskateudesta ja siitä, että hän haluaisi edelleen samat edut kuin sisarellaan ja minun lapsillani on, vaikka hän asuu jo oman perheensä kanssa.



Kirjoitin tän viestin lähinnä saadakseni selvyyttä omille ajatuksilleni asian suhteen, mutta eipä tämä tunnu yhtään selvemmältä. Mietin pitäisikö minun jäädä itse reissulta pois, jotta poika ja hänen vaimonsa sinne pääsisivät tilalle vai pitäisikö meidän pyörtää puheemme ja kustantaa heille erillinen reissu, vai pitäisikö meidän... niin, en tiedä. Mulla on jollain tavalla aivan kauhean syyllinen olo, vaikken olekaan se, joka noista periaatteista on yksin päättänyt. Aikuisen pojan paha äitipuoli... =DDD