Surettaa, mies ei huomioi synnytyksen jälkeen :(
Synnytin esikoistyttären 3 viikkoa sitten.. siitä lähtien mies on ollut outo. Hellyyttä saan kinuta, minuun hän ei koske vapaaehtoisesti ja ainoa positiivinen asia mitä hän on sanonut on että olin urhea kun kestin synnytyksen.
kun sanoin että voi että tää maha on vielä sen näköinen että siellä olis vauva niin mies vaan totesi että "nii-in". Ei siis MITÄÄN rohkaisevaa tms...
Olenko outo kun tämä harmittaa kovasti? Miten teidän miehet on käyttäytyneet?
Mies on omissa maailmoissaan, lukee lehtiä ja tiedän että katselee iltaisin pornoa :( Mies halusi meistä enemmän lapsia ja alunperin hänen ideastaan jätettiin koko ehkäisy pois. Mies on myös saanut nukkua yönsä kun taas minä imetän 24/7.
Kommentit (31)
Meillä mies helli sekä vauvaa, että minua.
Kehui minua kauniiksi ja rakasteltiin noin kk kuluttua synnytyksestä.
En voi tajuta millaisia miehiä naisilla on?!?
Meillä on 3 lasta ja aina kun lapsi on syntynyt mulle on riittänyt se että isä on lapsensa kanssa enkä pelkästään minä, mä suostun ilomielin jäämään vähän syrjään hetkeksi.
Sitten on vielä sellainen juttu että voihan sitä hellyttää antaa itsekin, yleensä se on niin että kun sitä antaa niin sitä myös saa.Onneksi on tollikka saanut ilmeisesti samanlaisen tollikan puolisokseen.
Kyllä mun mieheni todellakin huomioi lapsen syntymän ja käyttäytyi myös niin kuin perheenisän kuului, eli tutustui vauvaan siinä missä äitikin. Aina kun aloin imettää, mulla oli aivan SAIRAAN kova jano. Mies kantoi vettä, maitoa ja mehua juotavakseni, kun istuskelin vauva lutuisesti rinnallani ja kyseli samalla, voiko tuoda jotain muutakin (esim. voileivän).
Mutta hän onkin niitä isiä, jotka olivat ehkä harvinaisen kiinnostuneita jälkikasvustaan, kun piti isäkuukauden lisäksi vielä 5 kk hoitovapaata eli oli käytännössä 6 kk lapsen kanssa kotona.
Mä kyllä ihan loukkaannun omasta ja miehen puolesta. Miksi sun pitää nimitellä noin ikävästi? Et kyllä vaikuta järkevältä itsekään jos en sitä minä ja miehenikään muka olla.
Mun mies on mulle vettä tuonut ja ollut avuksi, ei kannata kärjistää aina asioita. Meillä oli tapana esim. käydä yhdessä vaunulenkillä ja siinä samalla tuli puhuttua yhtä sun toista, asioita ei jäänyt puhumatta.
Jos nyt kuitenkin olen sitä mieltä että voin siirtyä itse vähän syrjemmälle ja antaa isän tutustua lapseensa ilman että itse olen siinä vieressä vaatimassa, niin tarkoittaako se tosiaan sitä että ollan jotain tollukoita?
Mä tunnen myötähäpeetä tyhmyyttäsi kohtaan. Kasva aikuiseksi!
Itse synnytin tyttö vauvan n. 3 kuukautta sitten. Ennen raskautta mies aneli että olisin kotona ja katsoisin leffaa sen kaa. Heti kun tulin raskaaksi miestä alko kiinnostamaan omat kaverinsa ja autot enemmän kun minä ja vauva. Ei kertaakaan että mies itse olisi halunnut kokeilla mahaa kun se liikku, vaan piti aina vihjailla että nyt se vauva potkii, millon mies laitto käden mahalle ja katto tv:tä.
Aina jokin taka ajatus kun sain hellyyttä, tai sitte suoraan kysy että hei harrastetaanko seksiä.
Nyt synnytyksen jälkeen mies on pari tuntia päivässä kotona, ja sillon hän on koneen tai tv:n ääressä. Valitettu on jo pari kertaa mutta mies on sitä sorttia että tekee just niinku itse tykkää.
Ruvennu tuntumaan että oon itse paisunut niin isoks että en kelpaa enään.
En tarkota sitä että miehen pitäisi olla niinku elokuvissa, koska sellasta miestä en ole koskaan vielä tavannut, mutta olisihan se kiva joskus pelkästään puhua ja nauraa mieheni kanssa niinkuin ennen (ilman läski vitsejä mitkä loukkaa).
Ihanaa saada purkaa kaikki nämä asiat ulos :)
Mä en millään voi ymmärtää miten joku voi katsella sitä. Miehet ja naiset samanlaisia! Katselevat toisten sänkykamariin, hyi hitto! Miksi ihmeessä? Ajatella et kiihottuu toisten touhuista ja ajatellaan ettei se muka vaikuta parisuhteeseen!
Jos ukkosi vaikka katselee virtuaali..sitä sellasta niin eikö hänen päässään ole se nainen koko ajan? Ihan varmasti on ja piste. Miten sinä sinne vauvasi kanssa mahtuisit? Luin jostain et jos on usein poissa olevan oloinen niin...tiirailijlla on ajatukset niissä ja et kyllä sen puoliso huomaa.
Meillä taas aivan toisinpäin!
Multa hävisi seksi/hellyyshalut eivätkä ole vieläkään palautuneet (lapsi jo 7kk)..
Ei kiva näinkään :/
Vauvan syntymä on niin uusi juttu koko perheelle,että voi viedä aikaa,ennenkuin asiat normalisoituu (väsymys voi verottaa miehenkin mielenkiintoa...)
Tsemppiä ja voimia vauva-arkeen!
Huomioitko häntä itse? Opettelua hänellekin vanhempana oleminen. Jos arvostelet ulkonäköäsi, mahan kokoa, niin tahdotko miehen valehtelevan, että kaikki kunnossa..
eli teistä kahdesta tuli kaksi erillisempää ihmistä kuin ennen. Olet kokenut jotain, mitä miehesi ei voi kokea ja hän sellaista, mikä on vain hänen kokemuksensa. Vauva tuli osaksi sinua. Voi kun olisin itse ymmärtänyt avautua edes yhdelle ihmiselle tai tänne palstalle kun meille syntui esikoinen. Olisin ymmärtänyt, että näin se vaan menee. Uskon, että -ei varmaan kauheasti helpota - mutta kun lapsenne opettelee ajamaan pyörällä olette jo sinut uusien roolienne kanssa. Tosin sama tarina saattaa toistua lievempänä jokaisen raskauden kohdalla. Tosin jos olette keskustelleet, miehesi on hiukan lähentynyt sinua ja sinä taas et odota liikoja.
pian synnytyksen jälkeen edustuskunnossa, jotta mies tykkäisi katella..
Eiköhän vauvan hoitaminen vie pitkälti voimat tuoreesta äidistä ja oma ulkonäkö jää väistämättä taka-alalle.
Millainen on parisuhde, jos se perustuu ulkoiseen kauneuteen.
kun vauva syntyi vaikka oli toivottu ja lapsettomuutta taustalla. Miestä ahdisti oman harrastusajan menetys ( harrastusta pitää voida tehdä ex tempore tai ei ollenkaan kuulemma)
Mies oli äreä ja tiuski mulle, kaiken lisäksi vauvalle kelpasi vain äidin syli ja sekin osaltaan masensi miestä. Oli mulle tosi raskasta aikaa.
Mies myönsi vasta 8 kk jälkeen että oli ilkeä ja toimi väärin mua kohtaan synnytyksen jälkeen. Ja miehen ja vauvan suhde muuttui läheiseksi vasta imetyksen loputtua 8 kk iässä ja nyt mies myös hoitaa mielellään vauvaa ja harrastus asiat on sovittu.
Nainen saa olla hormonihirviö ja möhömaha ja vaikka mitä, mutta miehen pitää toimia niin kuin elokuvissa. 3 viikkoa synnytyksestä, miettikää vähän ja heti on akat vaatimassa jos mitä palveluksia, se on kun on vaan minäminäminä..ja vauva!
Onneksi on tollikka saanut ilmeisesti samanlaisen tollikan puolisokseen.
Kyllä mun mieheni todellakin huomioi lapsen syntymän ja käyttäytyi myös niin kuin perheenisän kuului, eli tutustui vauvaan siinä missä äitikin. Aina kun aloin imettää, mulla oli aivan SAIRAAN kova jano. Mies kantoi vettä, maitoa ja mehua juotavakseni, kun istuskelin vauva lutuisesti rinnallani ja kyseli samalla, voiko tuoda jotain muutakin (esim. voileivän).
Mutta hän onkin niitä isiä, jotka olivat ehkä harvinaisen kiinnostuneita jälkikasvustaan, kun piti isäkuukauden lisäksi vielä 5 kk hoitovapaata eli oli käytännössä 6 kk lapsen kanssa kotona.