Olenko ainut nainen, jonka parisuhteessa MINÄ eli nainen olen innokkaampi osapuoli?

Meillä ei miehelle riitä ihan 1-2 krt/kk,mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin minulle..

Yllättävää, että meitä on näin paljon! :o

Minä otan siitä itseeni. Koen, että en ole tarpeeksi naisellinen, en tyydytä miestäni oikein.....tai jotain. Minusta on masentavaa jäädä aina " rannalle soittelemaan" kun toisen ei tee mieli.



ap

Joten olen vain vähitellen sopeutunut tilanteeseen :(

Nyt en edes halua niin paljon kuin ennen.

Miestä haluttaa jos haluttaa korkeintaan 1-2krt/kk

Tosin parin viikon selibaatin jälkeen alkaa jo savu tulla korvista ja kiukustun ihan pikkuasioistakin.

ukko haluaa jatkuvasti ja minä en milloinkaan

Tosi vaikea uskoa, että olen haluttava, kun mies ei kerran halua seksiä. Koen, ettei halua mua. Jos olisin nuorempi, kauniimpi, seksikkäämpi, seksiä varmasti olisi useammin... Onko tuo sitten totta tai ei, sitä kelaan varmasti. Ja pakkien jälkeen on tosi vaikea olla miehen lähelläkään, mies ottaisi kainaloon jne., mutta itse hilaudun sängyn toiselle reunalle ja olen kiukkuinen... :( Inhottavaa, inhottavaa...

Olen alkanut pitää ulkonäöstä huolta+ näytellä passiivista..

Lisäksi hulluttelen miehen kanssa enemmän (häntä haluttaa

sen jälkeen yleensä enemmän. Hulluttelen vain jos itseäni haluttaa)

tekstisi voisi olla minun näppikseltäni, sanasta sanaan:´(

En enää tiedä mitä tehdä,vanhetako puutteessa kunnes kuolen vai erota mutta sekin tuntuu kovin kaukaiselta vaihtoehdolta kun huomioi lapsemme joille hän on erittäin hyvä isä ja asuntolainamme.

Ilman on tylsä olla ja sooloilut ei ole lähellekään sama asia. Sitten kun seksiä on harvoin, mies tulee äkkiä... Ja kun mies tulee äkkiä, ei seksi kestä kauan. Joten odotellaan taas viikko pari, että saa pikaseksiä... :/

Nyt on niin helppoa miehelle, kun hän aina saa halutessaan. Johtuuko se minusta vai ovatko jotkut ihmiset vain vähemmän seksuaalisia?

Joskus otan nokkiini, kun lähestymiseen ei saa vastakaikua, mutta olen ymmärtänyt, ettei ukkoa nyt vaan enempi seksi kiinnosta. Olen hänen mielestään kuitenkin erittäin viehättävä, seksikäs ym. ja tuolloin noin kerran viikossa hän sen osoittaa selvästi. Olenkin yrittänyt ajatella asiaa siltä kantilta, että ihmisillä on erilaiset ja erisuuruiset seksuaaliset vietit. Itse haluaisin ehkä 3 kertaa viikossa (siis pitkässä suhteessa ja arjen keskellä tuo on mielestäni hyvä keskimääräinen tahti. Lomat ym. huumat on asia erikseen ja silloin ukkokin on halukkaampi); olen yrittänyt miettiä omaa asennettani, jos vaikka mies haluaisi joka päivä pari kertaa päivässä. En minäkään silloin vain jaksaisi pysyä hänen tahdissaan ja aina antaa kun toista haluttaa. Eikä tämä tarkoittaisi siis sitä, ettenkö pitäisi häntä haluttavana, vaan sitä että kun itseä nyt vain kiinnostaa vähempi...

Minulle mies sanoi, että enkö välitä hänestä muuten kuin silloin

jos saan seksiä. Veti aika vakavaksi tuo kommentti.

Minusta meillä on aika kiva elämä nykyisin. Tosin, jos en saa

sitä standardi kerran viikossa, olen pahalla tuulella.

minun tekis mieli 3-5kertaa viikossa, miehelle riittää kerran tai korkeintaan 2 :( .

Pakit tuntuu pahalle ja sen jälkeen on ihan mä oon ruma-fiilikset. En ole enää kauheasti vongannut, odottelen kunhan miestä innostaa.

Joskus mies sanoi että ei se määrä vaan se laatu. Eli jos seksitellään kerran viikossa kunnolla ja pitkään on hänen mielestään parempi kuin joka ilta pikaiset. Mulle kelpais kyllä pikaisetkin :P

nyt toisessa menossa oireyhtymä nimeltä " vauva tuli, parisuhde meni" , ottaa kaaliin, ollaan tietty molemmat väsyneitä mutta mies erityisesti lopettanut huomioimisen, en jaksa edes kärttää, mä en armonpullia vastaanota, ei ne paljon haluja nosta.

muutoin kai ihan ok miehen tuon takia. Mies ei halunnut eikä ollut kiinnostunut seksistä kuten minä, ja oli muutenkin passiivinen sängyssä. Mua alkoi oksettaa ensin itseni (vie itsetunnon vähitellen) ja sitten koko mies. Hyvä ja riittävä seksi on parisuhteen perusta.