Sijaisäiti vastailee hetken asiallisiin kysymyksiin liittyen

Teet arvokasta työtä! Itsekin olen ajatellut, että joskus vanhempana voisi harkita, jos on oma tilanne kaiken kaikkiaan hyvällä mallilla ja on tilaa.



Nyt opiskelen itse ja oma lapsi niin pieni ja toiveissa ehkä lisääkin opintojen jälkeen. Mutta ehkä n. 10 vuoden kuluttua. Opiskelen sosiaalialalla ja se tuntuu oikealta eli siksi ajattelen, että voisi olla valmiuksia toimia sijaisvanhempanakin.



Minkä ikäisenä lapsi tuli teille? Oireiliko hän aiemmin kokemaansa? Kauan hän on ollut teillä? En ole kyllä nyt aivan varma, vastasitko jo johonkin, kun huomioni kiinnittyi tuon yhden kirjoittajan mesoamiseen.

postituslistalle, missä oli myös sijaisäiti. Hän kärsi lapsettomuudesta ja oli saanut 2 lasta sijaislapsiksi.



Teki todella pahaa lukea, miten hän kohteli lapsia. Heistä oli tehty lh-ilmoituksia, mutta nämä saatiin kääntymään pahojen ja kateellisten ihmisten panetteluiksi.



Tämä sijaisäiti mm. kehui, että poika jätettiin aina iltaisin ruoatta, ellei totellut tai esim. hiihtänyt kymmentä kilometriä. Tyttö taas sai huutaa huoneessaan niin, että oksensi pitkin lattioita. Ei nimittäin pidä lapsia lelliä, sanoi sijaisäiti.



Kamala tilanne. Toisen lapsen vanhemmat varsinkin kävivät oikeustaitelua saadakseen tämän tytön takaisin, mutta eivät saaneet, koska sijaisäitihän oli itsensä töistä irtisanonut uhrautuva nainen.



Niiden seinien sisäpuolella tehtiin lasten elämästä helvettiä.

Sinun pitäisi saada realistinen kuva sijoituslasten todellisuudesta, jotta ymmärtäisit kuinka idealistinen ja harhainen kuva sinulla on sijoituslasten bioperheiden kuntoutusmahdollisuuksista. Pieni osa näistä biovanhemmista selviää oman itsensä huolenpidosta, lastensa ei laisinkaan.



Perehdy aiheesen hyvin, sinunlaisesi tulisielu voisi saada paljon aikaan, kun vain hankkisi ensin alkeelliset faktat kohdilleen. Tsemppiä!

sijaisvanhemmaksi jos tällainen tavallinen köyhä perheenäiti siihen kelpuutettaisiin. Ja tiedän että olisin myös niin itsekäs että jos lapsi pitäisi takaisin vanhemmilleen antaa niin en tuntisi onnea lapsen puolesta vaan vain surua kun pitäisi lapsi "pois" antaa.

Nro 3: "teetkö vilpittömästi kaikkesi, jotta lapsi voisi palata takaisin vanhempinensa luokse"

Minkä "kaikkensa"? Onko sinulla antaa konkreettisia esimerkkejä, mitä tuohon sinusta voisi sisältyä?

Sijaisvanhempien lakiin kirjattu tehtävä on huolehtia lapsesta, ei hänen vanhemmistaan. Tässä tuo kysymyksen esittäjä yrittää laittaa sosiaalityöntekijän tehtäviä sijaisvanhemmalle. Vanhempien kuntoutus tai heistä huolehtiminen ei kuulu sijaisvanhemmalle. Sijaisvanhempi ei saa poiketa siitä mitä sosiaalityöntekijä määrittelee mm yhteydenpidoksi. Biologinen vanhempi ei välttämättä edes haluakaan sijaisvanhempaa tuohon rooliin, perheen yhdistäjäksi, sillä sijaisvanhemmalle ei edes kuulu biovanhemman elämäntilanteen yksityiskohdat.

En noinniinkuin käsitä, mitä ajattelee ihminen joka pitää perheen yhdistämistä sijaisvanhemman tehtävänä. Eikö riitä jos hoitaa traumatisoitunutta lasta tai lapsia, ja yrittää saada heitä traumojensa yli? Pitäisi vanhemmatkin yrittää saada kuiville siinä sivussa? Etkö tiedä millaisia ongelmia voi huostaanoton takana olla, kun vanhempien kuntoutukseen ei riitä aina valtava koneisto koulutettuja ammattilaisiakaan. 

Kukaan ei saa toista ihmistä raitistumaan tai muuttamaan elämäänsä, jos ei hänellä itsellään siihen halua ole. Kertakaikkiaan vaan oli absurdi tuo kysymys. 

[quote author="Vierailija" time="26.02.2011 klo 22:32"]

Ihan tavallinen köyhä perheenäiti kelpaa kyllä sijaisäidiksi.
Kysymys sijaisvanhemmuutta ja huostaanottoja vastustavalle: Miten pitäisi mielestäsi toimia tässä tilanteessa. Naapurit soittavat sosiaalityöntekijälle ja kertovat, että naapurissa on alkoholipitoiset juhlat menossa ja pieni lapsi siellä joukossa. Sossutädit menevät paikalle ja toteavat tilanteen. Asunto täynnä tuskin tolpillaan pysyviä aikuisia ja vauva itkee märissä vaipoissa ja nälissään ja unohdettuna kamarissa. Pitäisikö tässä tilanteessa sanoa: Voi voi, kyllä te ehdottomasti tarvitsisitte kaiken tuen tänne kotiin. Lisää rahaa ja kodinhoitajan ympärivuorokauden katsomaan, että vauva hoidetaan. Mutta kun emme voi sitä nyt teille järjestää, niin jätämme tietenkin lapsen tänne kotiin ja koittakaapa pärjäillä. Tämäkö on oikea toimintamalli?

Lapsi tietysti pitää ottaa kiireellisesti huostaan, mutta se ei tarkoita, että lapsi pitäisi sijoittaa perheen ulkopuolelle, vaan perheen sisäpuolelle pitäisi sijoittaa kahdeksi vuodeksi 24 h tuki. Se olisi kaikkien etu.

Ja mistä löytyy sellainen perhe, joka hyväksyisi että joku vieras asuisi perheen kanssa kaksi vuotta 24/7? Suostuisitko sinä? Joku täysin ventovieras tulisi nurkkiin pyörimään ja "kyttäämään"? 

Perhekuntoutushan on jo keksitty, perhe muuttaa laitokseen asumaan esim vuodeksi. Tuki on lähellä 24/7 ja siinä säilyy yksityisyys, on omat asuintilat. Sikäli on turha yrittää keksiä (huonompaa) pyörää uudestaan.

Toi yksi eukko voisi mennä muualle pauhaamaan. Nyt on puhe sijaisäidieistä ja mua ei kiinnosta sun miehesi entinen tilanne.

On monia syitä miksi lapsi sijoitetaan ja aina ei ole kyse huonosta vanhemmuudesta. Takana voi olla sairaus tai synnytyksen jälkeinen vakava masennus. 

Tottakai lapsinpalutetaan kotiinsa jos vanhempien tilanne korjaantuu ja se voi olla hyvinkin luonnollinen tilanne, kun äiti ja isä on koko ajan ollut lapsen elämässä kuitenkin mukana. Mutta hullua av- mamma ei tuohon hommaan sovellukkaan ja sijaisvanhemmilla pitää olla järki päässä ja todellakin olla tasapainoinen.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 15:15"]

Toi yksi eukko voisi mennä muualle pauhaamaan.

[/quote]

Meni jo vuonna 2011

Viestiketjun huonoista kommenteista huolimatta (sisältää rumia sanoja) ottaisin esille muun näkökannan lastensuojelusta. Paljon jäi sijaisäidiltä sanomatta.

Esille tuli jälleen kerran Lokakuun Liike. Kun valtamedia ei ota esille kuin ne onnistuneet sijoitukset, esim yksi melko kuuluisa nyrkkeilijänuorukainen on saanut kertoa muutamassa painetussa lehdessä kuinka hänellä oli rikkinäinen lapsuus mutta pelastui lastensuojelun ansiosta. Kuinka hyvät sijaisvanhemmat hänellä oli ja että hänellä on nyt kaikki hyvin. Suuren levikin lehdet eivät juurikaan kirjoita niistä huonoista sijaisvanhemmista. Emme saa juurikaan lukea kuinka sijaisäidit ja sossut mustamaalaavat lapselle hänen ikiomaa äitiä.

Miten te voitte tietää että kaikkia sijaislapsia kohdellaan erittäin hyvin?

Joskus on uutisissa sijaisvanhempien rikoksista sijaislasta kohtaan. Yksi esimerkki tapahtui hiljakkoin; sijaisäiti laittoi nokkosia sijaislapsen pöksyihin.

Ja Lokakuun Liikekin nostaa esille niitä lukuisia epäkohtia suomalaisessa lastensuojelujärjestelmässä.

Suomessa on huostaanotettu ja kodin ulkopuolelle sijoitettu enemmän lapsia ja nuoria kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on huostaanotettu ja kodin ulkopuolelle sijoitettu enemmän lapsia ja nuoria kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä.

Miksi?

Koska Suomessa nuoret voivat huonosti psyykkisesti.

Minun esikoinen (nyt 15v) on huostaanotettu ja asuu lastenkodissa.

T. Kolmen lapsen yh, jolla ei ole päihderiippuvuutta tms. itseaiheutettua ongelmaa. Elämä ei vaan ole mennyt ihan niinkuin olin suunnitellut. Mutta kelläpä menisi.