Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yksin synnyttämään..?

24.02.2011 |

Eli siis jos olette synnyttäneet yksin ilman puolisoa tai muuta tukihenkilöä, millainen kokemus on ollut?



Odotan esikoistani ja kaiketi lähden synnyttämään ilman puolisoa. Ajatus jännittää jo nyt, vaikka h-hetkeen on aikaa yllin kyllin. Ajatus siitä ettei tuttu ja turvallinen ihminen ole tsemppinä ja turvana, pelottaa älyttömästi.



Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia. Samoin myös ensimmäisistä päivistä/viikoista vauvan kanssa, jos yksinään on.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
01.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei



Kokemusta ei ole, mutta uskoisin että saat paikallaolevasta henkilökunnasta ja kätilöstä turvaa ja tsemppausta synnytyksessä. Et ole siellä yksin :)

Vierailija
2/3 |
01.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

neljännen lapseni yksin ja oli kyllä orpo olo olla siellä salissa ilman miestä. Kätilöillä täysi tohina päällä, ei oikein ehtineet olla kun pakolliset tutkismusajat. Ehkä jos ei niin kiire niin ois ollu toisenlaista. Enää en menisi yksin synnyttämään. Turvaton olo, yksin kovissa supistuksissa ja kätilö soittokellon takana. En suosittele! Ja vauvan kanssa ekapäivät on kiva kun joku tuo juotavaa ja seurustelee, kun vauva tissillä tai nukkuu, siitä ei ole kokemusta mutta luulisin ettei kivaa sekään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3/3 |
16.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastaan nyt vaikka en ihan yksin synnyttänyt.



Menin synnärille yksin, koska mies jäi esikoisen kanssa kotiin (1 v 4 kk) ja odottamaan mummia hoitamaan häntä. Synnärille päästyäni näytti ettei mikään kiire ole, että synnytys kestää kauan. Ja niin alkuun olikin kunnes sitten alkoi tapahtua vauhdilla. Mies tuli sairaalaan juuri kun aloin ponnistamaan eli näki juuri sopivasti vauvansa syntymän. Minua ei haitannu vaikka olin lähes koko synnytyksen yksin. Kätilö kävi katsomassa usein ja jäi välillä seuraksi. Ja tuli aina tarvittaessa paikalle, kun soitti kelloa. Ja eikä se aika tuntunut pitkältä, vaikka yksin oli. Ei siinä kovin kelloa seurannut.



Ja sairaalassa olin yksin vauvan kanssa. Mies kävi esikoisen kanssa katsomassa muutaman kerran, mutta esikoinen ei kauaa paikallaan viihdy. Oli ihanaa, kun sai rauhassa tutustua uuteen tulokkaaseen. Ja osastolla aika tuntui kuluvan todella nopeasti.



Noh, kotona en enää ollut yksin vauvan kanssa.



Kyllä ne sairaalassa huomioivat yksin synnyttäjät. Kokoaikaa kätilö ei voi olla yhden luona, mutta käyvät kyllä usein. Ja kätilöt varmasti osaa myös "lukea" synnyttäjää eli jotkut varmasti kaipaavat paljon tukea kätilöltä ja toiset haluavat olla enemmän rauhassa. Ja muista rohkeasti pyytää apua!