Mun mies on juntti!
Ärsytti taas kun tein vaivalla hyvää ruokaa, josta tiesin mieheni varmasti pitävän ja ei kiitoksen sanaa! Sen mielestä on itsestäänselvyys, että mä passaan ja kokkaan jne. kun olen kotona hoitamassa sairasta lasta, itsekin kipeenä ja vielä raskaana.
Ja ottaa aivoon tää marttyyrius, pitäsköhän vaan jättää kaikki tekemättä, kun ei saa kuin haukkuja? Hoidan vaan lapsen ja itseni mies saa painua vaikka kuuseen:(.
Kommentit (10)
Mitenköhän mäkin olen juntti, olis kiva saada perusteluja?
Mitenköhän mäkin olen juntti, olis kiva saada perusteluja?
mun mielestä myös junttia, kun hyväksyt tuollaisen, etkä osaa jutella miehesi kanssa. Typerääkin se muuten on.
Mitä tekee mies, räplää muniaan ja pelaa pleikkaa! Ei puhettakaan että tulis auttaa kassiuen kannossa edes eteisestä keittiöön...se nyt on vaan sellainen pieni ele mitä arvostaisin. Mutta ei itse sain laittaa ostokset kaappiinkin. Ja lapsonen oli siis nukkumassa eli mitään estettä miehellä ei siis olisi ollut. Olen asunut ulkomaillakin ennen miestä ja lapsia ja oli kyllä iso ero paikallisilla miehillä ja suomalaisilla. Suomalaiset miehet kasvatetaan tuijottamaan omaan napaansa, eikä heikompia auteta. Ja joo ennen kuin sanotte, olis varmaan joo pitänyt ottaa mies sieltä ulkomailta:P. -AP-
ja kusipäisyys esille (kuten palstalaisten miehillä yleensäkin)?
Kuule, itse olet ukkosi valinnut ja sen munaa vongannut. Sitä saa mitä tilaa eli turha valittaa.
Se vaan menee niin, että siitä tulee hirveä riita ja kuulemma Minä en arvosta ketään ihmistä;)). Mies on kuin lapsi ei osaa mistään keskustella. -AP-
Mies vaan oli suhteen alussa erilainen, huomaavainen. Keksi yllätyksiä, osti kukkia ja pieniä lahjoja joskus. Sai mut nauramaan...Nyt musta on tullut vaan niin itsestäänselvyys, että hellyyttä ei osoiteta enää kuin lapselle:(.
Sanoi alussa usein rakasvansa mua, nyt ehkä kerran vuodessa. Tuskin rakastaakaan. Enkä mäkään enää sano. Tekis mieli luovuttaa...Mutta odotan, niinkuin kunnon marttyyrin kuuluu odottaa, että lapset ovat isoja. Mutta sitten lähden, jos ei meno muutu. -AP-
Mitäs jos et rupeaisi käymään mitään suuria keskusteluja vaan pyytäisit vain joka kerta nätisti apua, kun sitä haluat ja huomaat miehen voivan antaa - ja kiittäisit saatuasi apua myös. Jos todella kehtaa kieltäytyä jatkuvasti, voi olla syytäkin lähteä. Todennäköisesti auttaa kyllä. Rupea yksipuolisesti kehumaan miestäsi. jos voit rehellisesti sanoa, niin sano tykkääväsi. Paijaa ohimennen. Todennäköisesti tämä vaikuttaa myönteisesti miehesi käytökseen. Mieshän kuitenkin on sun oma juntti. ;)
Mitäs jos et rupeaisi käymään mitään suuria keskusteluja vaan pyytäisit vain joka kerta nätisti apua, kun sitä haluat ja huomaat miehen voivan antaa - ja kiittäisit saatuasi apua myös. Jos todella kehtaa kieltäytyä jatkuvasti, voi olla syytäkin lähteä. Todennäköisesti auttaa kyllä. Rupea yksipuolisesti kehumaan miestäsi. jos voit rehellisesti sanoa, niin sano tykkääväsi. Paijaa ohimennen. Todennäköisesti tämä vaikuttaa myönteisesti miehesi käytökseen. Mieshän kuitenkin on sun oma juntti. ;)
Jos siis alkaisin ylenpalttisesti kehuskelemaan; voi kiitos kulta kun veit roskat tai tähän tapaan...Mut joo omassakin käytöksessä on kyllä paranneltavaa. Mut tuntuu, että mies saa mut niin herkästi raivostumaan ilkeillä kommenteillaan "mitä sä muka osaat/tiiät/teet ?"jne. vähättelee mua aina:(. Ja sit mä en puhu sille....Huoh, vaikeeta tää elämä. -AP-
[quote author="Vierailija" time="23.02.2011 klo 12:39"]
Juntilla miehellä näemmä juntti akka. Näin se yleensä menee.
[/quote]
Juntilla miehellä näemmä juntti akka. Näin se yleensä menee.