Mitä kirjastoalassa on sellaista, että pitää olla akateeminen koulutus?

yo-merkonomi/sihteeri-koulutuksella, työkavereina mulla oli merkantti ja merkonomi.

yo-merkonomi/sihteeri-koulutuksella, työkavereina mulla oli merkantti ja merkonomi.

60 % kirjastojen henkilökunnasta saa olla ei-akateemisia, joten sinun koulutuksesi on ollut hyvä kirjastotyöhön. Onko kirjaston johtaja ja/tai kirjastonhoitaja ollut töissä jossain muussa yksikössä?

oletan että teillä on kirjastoalan koulutusta, tai teillä oli työkavereita kys koulutuksella? Eihän yliopistonkirjastoa pyöritellään vallan merkonomeilla, mutta helpompia täitä pystyvät tekemään.

niitä jolla ei ole koulutusta alalle, mutta etelässä ja yliopistopaikkakunnilla saadaan kyllä pätevää henkilökuntaa.

oletan että teillä on kirjastoalan koulutusta, tai teillä oli työkavereita kys koulutuksella? Eihän yliopistonkirjastoa pyöritellään vallan merkonomeilla, mutta helpompia täitä pystyvät tekemään.

Hyllytitte kirjoja yms.

suurin osa asiakkaista ei yhtään tiedä mitä kaikkea kirjastossa tehdään.

Useimmat ovat ihan äimän käkenä kun kuulevat että suurempi osa porukasta tulee töihin jo aamukasilta vaikka kirjasto aukeaa vasta päivällä :D

Aika vähän palvelua kirjastolta odotat, jos meinaat että siellä vaan lainataan ja palautetaan. Ikään kuin koskaan kukaan asiakas ei kysyisi mitään, ei haluaisi tietoa jostain tietystä alasta, apua tietokantojen käytössä, kurssikirjojen kaukolainaamista, jnejne.

Kirjastoon voi jopa jättää laajemman tiedonhakupyynnön, jolloin kirjastonhoitaja etsii lähteitä johonkin tiettyyn aiheeseen. Pitäisi tietää vähän joka alasta jotain ja useimmitenhan asiakas vielä haluaisi sen tiedon käsiinsa HETI.

Aineiston valinnassa pitää tuntea asiakaskuntaa, alueen opinahjojen alat, niiden käyttämät kurssikirjat ja mielellään ennakoida tarpeita.

Myös elinkeinoelämän tarpeet on otettava huomioon.

Esiintymisiä tulee väistämättä, pedagogisia taitoja tarvitaan opetustilanteissa, sekä aikuisten, lasten että nuorten parissa.

Kielitaito on oleellinen asia jo ihan pienimmissäkin kirjastoissa, englanniksi tulee osata esitellä, opettaa ja neuvoa. Myös vieraskielisien kirjojen sisältöä pitäisi osata selvittää mikäli luettelointitietoja ei tule valmiina.

Ja vaikka luetteloinitiedot tulisivatkin valmiina, aika monilla kirjastoilla on käytössä omia asiasanoja ja luokituksia asiakaskunnan mukaan.

Kirjastoalalle pääsee silti ihan ammatitutkinnollakin, ellet halua noihin haastavampiin tehtäviin. Voin luvata että työ on monipuolista. Pääset tekemisiin mitä erilaisempien ihmisten kanssa, tulethan toimeen kaikenlaisten tyyppien kanssa? Monet asiakkaat pitävät kirjastoa myös sosiaalisena kohtauspaikkana, virkailijaa terapeuttinaan. Monille syrjaytyneille kirjaston työntekijä on niitä harvoja ihmiskontakteja.

Ja palkka muuten; et varmasti rikastu mutta ellei se olekaan päämääräsi, anna palaa ja opiskele kirjastoalalle.

Ai niin ja joku mietti mihin ihmeeseen tarvitaan palautushyllyä. PAkkohan ne kirjat on laittaa jonnekin siksi aikaa kun ei niitä milään ehdi sitä mukaa hyllyttää kun niitä palautetaan. Kun ne ovat siellä palautushyllyssä ja asiakas kysyy ko. kirjaa, tietää virkailija missä se kirja on kun huomaa että ahaa, koneella sanotaan että "palautettu tänään". Toki aina tilaisuuden tullen hyllyttelemme niitä kirjoja oikeille paikoilleen.

Jos luokitukset joskus hyppelevät hyllyissä minne sattuu, se johtuu siitä että ko. luokka ei ole mahtunut siihen hyllyyn joka olisi tullut "järkevästi" seuraavaksi. TIlat ovat usein ongelma, joita pyritään koko ajan silti kehittelemäåän, mutta niitäkään ei voi koko ajan siirrellä, silloinhan asiakkaat eivät ikinä löytäisi mitään. Opasteiden puutteista kannattaa vinkata henkilökunnalle!

Ei kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla ole välttämättä akateemista koulutusta, vaikka korkeakoulutus onkin. Akateemisella koulutuksella tarkoitan yliopistokoulutusta, saatan tietty olla väärässäkin...



Myös amk:sta valmistuneet tradenomit voivat toimia kirjastonhoitajina ja informaatikkoinakin, toki vaatimukset vaihtelee kunnittain ja riippuen kirjastotyypistä.



Mukavaa kerrankin lukea, että jotkut käsittävät kirjastotyön vaativuuden. Monesti olen itsekin saanut kuulla tuon "miks tulisit töihin jo kasilta, kun eihän kirjasto aukea kö yheltätoista" - kysymyksen. :)

Ylempää korkeakoulututkintoa vaaditaan vain kirjastotoimenjohtajilta. Ylipäänsä korkeakoulutuksella on haluttu taata kirjastopalvelujen korkea taso. Iso osa kirjastotyöstä on sellaista, joka ei asiakkaalle välttämättä näy: esimerkiksi aineistonvalintaa, opetusta ja ohjausta. Nykyään tarvitaan myös sosiaalisen median osaamista ja aineistotkin ovat aika rajusti viime vuosikymmeninä muuttuneet. Selvensikö yhtään? :)

Kirjastotoimenjohtajan ohella myös kirjastonhoitajan ja informaatikon virkaa hoitavilla on oltava akateeminen koulutus. Uuden kirjastoasetuksen mukaan Suomen kuntien kirjastoissa 40%:lla on oltava suoritettuna akateeminen loppututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen aineopinnot. Käytännössä kunnat eivät pääse tähän ja lakiasetuksessa on menossa kuuden vuoden siirtymäaika. Se on totta, että kirjastotyöstä vain murto-osa näkyy asiakkaille. Ne, jotka istuvat lainaustiskillä (jos niitä kohta enää on, kun siirrytään automaatteihin, mikä on surullista) tai hyllyttävät kirjoja ovat usein ammattikoulu- tai amk-tasoisen tutkinnon suorittaneita. Kirjastotyöhön liittyy paljon tiedonhakuja, tiedonhallintaa, tietokantojen suunnittelua ja ylläpitoa, tiedottamista, lakiasioiden tuntemusta, johtamista, vastuuta koko kunnan sivistystyöstä, yhteistyöstä koulujen kanssa (pedagogiset informaatikot) sekä ennen kaikkea kansalaisten informaatio-ohjaus. Tämä ei kuitenkaan näy kirjastonhoitajien palkassa. Kirjasto on perustuslaissa oleva kulttuurilaitos, joka takaa kansalaisten yhtäläiset sivistykselliset perusoikeudet. Suomessa on maailman hienoin kirjastolaitos, josta kannattaa olla ylpeä. T. akateeminen kirjaston asiakas (en siis palopuheestani huolimatta ole kirjastonhoitaja)

paikka kirjastosta, jos tuollainen lakimuutos.

Ei kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla ole välttämättä akateemista koulutusta, vaikka korkeakoulutus onkin. Akateemisella koulutuksella tarkoitan yliopistokoulutusta, saatan tietty olla väärässäkin...

Myös amk:sta valmistuneet tradenomit voivat toimia kirjastonhoitajina ja informaatikkoinakin, toki vaatimukset vaihtelee kunnittain ja riippuen kirjastotyypistä.

Mukavaa kerrankin lukea, että jotkut käsittävät kirjastotyön vaativuuden. Monesti olen itsekin saanut kuulla tuon "miks tulisit töihin jo kasilta, kun eihän kirjasto aukea kö yheltätoista" - kysymyksen. :)

Laitan kohta linkin okm:n sivuille.

"Ei kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla ole välttämättä akateemista koulutusta, vaikka korkeakoulutus onkin. Akateemisella koulutuksella tarkoitan yliopistokoulutusta, saatan tietty olla väärässäkin..."



Nimenomaan kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla on "akateeminen kouluts" (Tampereen yliopist, Oulun yliopist, Åbo Akademi), muilla virkailijoilla on yleensä "merkantiilinen koulutus"

http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/



Tosin ilmeisesti myös amk-tutkinto sopii. Mitä sitten korkakoulutasoisella tarkoitetaankin? Tutustu tarkemmin-kohta kertoo mielestäni sen, että vaikka pohjalla olisi amk-tutkinto, on informaatiotutkimuksen aineopinnot oltava suoritettu yliopistossa.

Korkeakoulutasoinen tarkoittaa nimenomaan molempia, yliopisto- ja amk-tasoisia. Itse olen tradenomi ja suoritan nyt informaatiotutkimuksen maisteriopintoja.



Kun noita kelpoisuusvaatimuksia rukattiin (ja niistä kovasti keskusteltiin), niin meille kyllä amkissa tehtiin selväksi tämän koskevan myös meitä. Lisäksi moni tradenomikollega toimii kirjastonhoitajan tehtävissä, informaatikonkin tiedän. Kukaan heistä ei ole suorittanut informaatiotutkimuksen aineopintoja.



Asenneongelmaa toki voi olla, etteivät pidä tradenomia korkeakoulutettuna.

Korkeakoulutasoinen tarkoittaa nimenomaan molempia, yliopisto- ja amk-tasoisia. Itse olen tradenomi ja suoritan nyt informaatiotutkimuksen maisteriopintoja. Kun noita kelpoisuusvaatimuksia rukattiin (ja niistä kovasti keskusteltiin), niin meille kyllä amkissa tehtiin selväksi tämän koskevan myös meitä. Lisäksi moni tradenomikollega toimii kirjastonhoitajan tehtävissä, informaatikonkin tiedän. Kukaan heistä ei ole suorittanut informaatiotutkimuksen aineopintoja. Asenneongelmaa toki voi olla, etteivät pidä tradenomia korkeakoulutettuna.

Itsellä opinto-oikeus ja tarkoitus aloittaa syksyllä. Olen siis saanut siirron eri tiedekunnasta, tre.

...lusin tutkintoa kasaan. Tänne on viime vuosina tullut muutamia amk-taustaisia. Onnea opintoihin!

Se on pirun haasteellinen homma.

Kirjastoalalla pääsääntöisesti virkailijoilla (tai sihteereillä, titteli riippuu paikkakunnasta) on ammatillinen koulutus, merkonomin tutkinto.



Ammattikorkeakoulusta valmistuu tradenomeja ja yliopistosta maistereita. Amk:ssa on nykyään myös ylempi tutkinto käytössä, jonka vastaa maisterintutkintoa.



Ylempää korkeakoulututkintoa vaaditaan vain kirjastotoimenjohtajilta. Ylipäänsä korkeakoulutuksella on haluttu taata kirjastopalvelujen korkea taso. Iso osa kirjastotyöstä on sellaista, joka ei asiakkaalle välttämättä näy: esimerkiksi aineistonvalintaa, opetusta ja ohjausta. Nykyään tarvitaan myös sosiaalisen median osaamista ja aineistotkin ovat aika rajusti viime vuosikymmeninä muuttuneet.



Selvensikö yhtään? :)

myös ylempi korkeakoulututkinto.

kirjastoon tilataan, lukee läpi kaikki uutuuskirjat, tietää, mistä löytyy tietoa mistäkin asiasta, tuntee kirjallisuutta niin hyvin, että osaa neuvoa asiakkaita tilanteessa kuin tilanteessa. Varsin akateeminen ala.