Kokemuksia/mielipiteitä välilihan leikkaamisesta

leikattiin, toisessa annettiin vaan revetä.

Ei kyselty, ammattilainen päätti kun on kokemusta enemmän kuin minulla.

Molemmat paranivat ihan hyvin, enemmänkin vaivasi ensimmäisessä synnytyksessä alapäähän tullut muhkea hematooma.

Parani tosi hyvin, ei ongelmia. Viikossa meni pahin ohi ja parissa viikossa oli jo kokonaan parantunut.

Ekassa tuli lisäksi pieni repeämä.

eikä kyselty mitään, toisessa ei ollut tarvetta.

eikä yhdessäkään ole leikattu. Eipä ole tullut repeämiä (lasten painot olleet 3100g, 4195g ja tasan neljän kiloa).

järkytyin suuresti, että se leikataan saksilla. Sattui paljon ja pitkään.

Kahdessa myöhemmässä ei. Oli aika kivulias synnytyksen jälkeen reilun viikon ajan. Istuminen hankalaa ja jotenkin koko kropan hallinta hävisi, etten hallinnut muitakaan lihaksiani kävellessäni tai muuten liikkuessani. En tuntenut kehoani omakseni.



Syytän kätilöä siitä, että käski minun ponnistaa, vaikka ponnistamisen tarvetta ei ollut! Virallisesti hän ei tätä myöntänyt, mutta uskon silti, että yli 50 v kätilö halusi hoitaa synnytykseni loppuun omalla työvuorollaan ja siksi alkoi aiheetta kiirehtimään. Minun ei olisi pitänyt kokeilla ponnistamista, kun vauvalla oli kaikki hyvin. Olisin vain odottanut ja ehkä ei olisi sitten tarvinnut leikatakaan.



Seuraavissa synnytyksissäni aloin ponnistamaan vasta kun tuli tarve. Odotin kaksi tuntia tai ylikin täydet 10 cm auki ponnistusluvan kanssa. Enkä ponnistanut lujaa, vaan ihan hengitellen kevyesti ja tunnustellen, että lähteekö se vauva liikkeele. Lähtihän se. Liiasta yrityksestä olisi saattanut kokemukseni mukaan jopa olla haittaa.



Kaikissa synnytyksissäni oli epiduraali- tai spilaalipuudutus. Niistä oli loppujen lopuksi apua. Kun en muuten auennut, niin niiden avulla aukenin.



Ensimmäisessä synnytyksessä ponnistusvaihe oli noin tunnin ja seuraavissa 5-10 min. Välilihan leikkauksen perusteluna oli ponnistusvaiheen pituus. Vauva voi koko ajan hyvin. Suosittelen ettet ponnistaisi käskystä, muuten kuin jos se on tarpeen syntyvän vauvan vuoksi. Onnea synnytykseen.

Ensimmäisessä synnytyksessä leikattiin kätilön aloitteesta - syy tosin jäi hieman epäselväksi, sillä olin ponnistanut vasta lyhyen aikaa ja vielä täysin hyvissä voimissa, vauva oli pienikokoinen, eikä ollut minkäänlaista hätää vauvalla tai itsellänikään. Leikkaushaavan lisäksi tuli repeämää, mutta nimenomaan leikkaushaavan paraneminen kesti kauan, monta viikkoa, ja oli kivuliasta pitkään.



Toisessa synnytyksessä tuli pari pientä repeämää, jotka paranivat nopeasti. Vauva oli tällä kertaa huomattavasti suurempi.

kokemus: leikattiin. Mielipidettä siinä ei kyselty - olin luomusairaalassa ja siellä politiikka oli se, että lähtökohtaisesti ei tehdä mitään mitä ei ole pakko. Nyt oli.



Paraneminen kesti noin viikon. Istuin ihan sujuvasti jo seuraavana päivänä, tikit alkoivat sulaa siinä viikon päästä. EI uudestaanrepeämiä. Synnytin 11.6 ja juhannuksena olin jo mökkikunnossa (ulkovessa jne. tosin mulla oli lämmintä huuhteluvettä termoskannussa siellä hyyskässä) Että hyvin parani.



Mut ei se kokemus silti unohdu. Väittävät, ettei leikkaaminen satu, mutta kyllä se sattuu. Mulle ei siihen väliin ehtinyt mitään puudutettakaan laittaa. Ompeluun sit sai puudutteen.

Sanovat, että repeämä paranisi paremmin kuin leikattu.. tiedä sitten.

ettei se tässä vaiheessa tunnu.



Ystävältäni lähti taju siitä kivusta. Kätilö teki leikkausepisodin samalla kun kertoi, että nyt on sakset kädessä.



Mieti nyt itse jos alat alapäätäsi saksilla leikkaamaan.

Mut ei se kokemus silti unohdu. Väittävät, ettei leikkaaminen satu, mutta kyllä se sattuu. Mulle ei siihen väliin ehtinyt mitään puudutettakaan laittaa. Ompeluun sit sai puudutteen.

huomannut siinä synnytyksen tuoksinassa :) Vauvan synnyttyä kätilö sitten selitti homman siinä ommellessaan. Että ei se aina satu, ei vaikkei sais edes puudutetta.

Esikoista olen menossa synnyttämään toivottavasti muutaman viikon sisällä ja tällainen asia on alkanut pyöriä päässä.. Eli leikattiinko teiltä väliliha synnytyksessä? Kysyttiinkö mielipide/lupa (kätilö)? Kestikö paraneminen kauan?

En edes huomannut tuota leikkausta.

parani nopsaan. Ois parantunu nopeammin ellen ois joutunut istumaan niin paljon lapsen osastolla.

Enempi sattui tikkien omppelu,kun puudutus oli jo hävinnyt.

ettei se tässä vaiheessa tunnu.

Ystävältäni lähti taju siitä kivusta. Kätilö teki leikkausepisodin samalla kun kertoi, että nyt on sakset kädessä.

Mieti nyt itse jos alat alapäätäsi saksilla leikkaamaan.

Enempi sattui tikkien omppelu,kun puudutus oli jo hävinnyt.

Mä ainakin kirjasin siihen esitietolappuun, etten sitä halua, jos ei ole pakko ja sanoin vielä molemmille kätilöille. Olivat kanssani samaa mieltä, ettei yleensä kannata leikata.

Esikoista olen menossa synnyttämään toivottavasti muutaman viikon sisällä ja tällainen asia on alkanut pyöriä päässä.. Eli leikattiinko teiltä väliliha synnytyksessä? Kysyttiinkö mielipide/lupa (kätilö)? Kestikö paraneminen kauan?

mielia... ;-)

Omat kokemukset: leikattu valiliha 3x, ei kysytty lupaa mutta en kylla olisi ollut varsinaisesti siina tilassa siina vaiheessa synnytysta (ponnistuksen keskella supistuksen ollessa paalla, jolloin se leikataan) etta olisin edes lupaa pystynyt antamaan. En myoskaan tuntenut/huomannut koko leikkaustapahtumaa. Ekalla kerralla paraneminen kesti kauemmin mutta silloin tuli episiotomian lisaksi repeytyma joka ei kuitenkaan mennyt ihan sulkijalihakseen asti, ja vauvan paa oli todella suuri. Mutta tuossakin tapauksessa istuin esim. risti-istunnassa jo vauvan ollessa noin viikon vanha, eli ei sekaan kovin dramaattista ollut. Kaksi seuraavaa kertaa ovat parantuneet todella nopeasti.

Yhteenvetona: valilihan leikkaus on minusta synnytyksessa aivan minimaalinen tekija, eika sita kannata etukateen stressata ollenkaan.

Repesin pahasti, mutta en ole harmitellut leikkaamattomuutta silti yhtään!

Paraneminen kesti vuoden korjausoperaatioineen, mutta en edelleenkään antaisi leikata.

Ja jos kätilö olisi leikannut siinä kohdassa jossa alunperin aikoi, mut olis viety tod.näk. hätäsektioitavaksi. Tästä ajankohdasta jossa kätilö olisi leikannut välilihaa, meni vielä 2h että vauva syntyi. Repesin ihan loppumetreillä vasta, ja verenvuoto oli valtavaa, en voi kuvitella mitä se olisi ollut jos olisi leikattu ja sitten vielä 2h olisin vuotanut leikkauskohdasta.

ettei se tässä vaiheessa tunnu. Ystävältäni lähti taju siitä kivusta. Kätilö teki leikkausepisodin samalla kun kertoi, että nyt on sakset kädessä. Mieti nyt itse jos alat alapäätäsi saksilla leikkaamaan.

Valiliha leikataan supistuksen aikana joten ehka ystavallasi meni taju supistuskivun takia?

EIKÄ PUUDUTETTU REPEÄMIEN OMPELUAKAAN! Sattui ihan saatanasti, ilokaasua vaan antoivat, ja sekin nukutusteholla mutta ei se minuun vaikuttanut yhtään.