Mulla on 4v hoitolapsi joka on oikeasti ilkeä!

jos lapsi kerran moitteeton ilman äitiä ja käyttäytyu agressiivisesti kun äiti tulee jotain mätää silloin on äidin ja lapsen välissä.



Joten olisi varmaan parempi jos puhuisit äidin kanssa lapsemkäyttäytymisestä ja oikeesti jos olet huolissasi kotioloista,niin teillä pph:lla on oikeus tehdä ls ilmoitus,pakkohan tohon joku roti saada.



Mutta älä hauku lasta demoniksi tai pahaksi,koska lapsen käytös kielii aina kodin ongelmista.

Taitaa olla taas kerran vanhemmuus hukassa :(

mitä teet? Odotatko että henkilökunta puuttuu asiaan?

Mutta ap antaa ymmärtää, että sama tilanne toistuu suurin piirtein joka päivä. Normaaliälyinen hoitaja olisi kyllä jo oppinut, ettei se äiti mitään tee, joten on syytä itse puuttua asiaan. Kenen etu on, että kaikki lapset kärsivät, kun aikuiset käyvät tuollaista typerää vastuunväistelykilpailua keskenään.

Todellakaan en ala äidin aikana viemään lasta istumaan kun tarkoitus olisi että lähtevät kotiin.

Mä en ole lto tai tol tai phh tms. Mutta meillä lapset käyttäytyy kuten meidän perheen säännöt sanoo. Olipa lasten vanhemmat paikalla tai eivät. Ja jos eivät vanhemmat tee asialle mitään, niinminä teen. Yleensä viimeistään siinä vaiheessa vanhemmatkin jo puuttuvat asiaan.

Tuolla mallilla mitä käytät opetat lapselle, että kun äiti tulee, sääntöjä ei tarvitse enää noudattaa. Toisaalta myös äiti voi olla sen verran kädetön lapsen kanssa, että ei osaa lasta ruotuun laittaa, jolloin sinun antama malli on vain hyväksi opiksi. Tai entäpä jos ko. lapsi onkin ilkeä vain sen hetken kun sekä sinä, että äiti ovat paikalla yhtä aikaa? Jospa kotonaei oekaan mitään ongelmia..

Näki kaikissa perheissä ja lapsissa jotain outoa, niin että piti yrittää kääntää kaikkien päät perhettä ja lasta vastaan. Mielellään meni niin pitkälle, että lastensuojeluun yhteys.



En tiedä, mikä häntä riivasi, kun omassa perheessään rutkasti ongelmia teinin kanssa ja jo aikuinen lapsi erittäin pahasti paniikkihäiriöinen (ei uskalla poistua kotoaan enää ollenkaan). Siltikin jaksoi paneutua pk-lasten perheiden "ongelmiin", jotka ilmaantuivat yhtäkkiä aina samaan päiväkotiin, johon hän meni töihin..



Tällainen ihminen voi saada paljon vahinkoa aikaiseksi.

lapsella sisaruksia ?

Kertoo että taas maija potki. onko ok?

Minun äitini oli aikoinaan pph ja yksi poika alkoi aina lyömään minua kun hänen äitinsä haki. Minut kuulemma käskettiin menemään aina pois paikalta kun äiti tuli.



Tällä pojalla ei kyllä ollut ihan kaikki kohdallaan. Ei ollut pärjännyt päiväkodissa ja siksi oli tullut meille hoitoon. Oli kuitenkin rauhoittunut paljon siitä mitä oli meille hoitoon tullessa ollut, mutta tuo päälle käyminen äidin tullessa jatkui.

että ottaa sen muksun kainaloon ja lähtee, turhaa jäädä sinne teille vetkuamaan.

Meidän entisten naapureiden lapset oli myös ihan kuin saatanan penikoita, niin ilkeitä ja kieroilevia ja laskemoivia pieniä kusimulkkuja. Ja äitinsä ja iskänsä mielestä tietysti maailman kilteimpiä pieniä papanoita.



Sen mitä olen kuullut, sama meno jatkuu edelleen, ja tietysti pahempana, kun lapsetkin ovat jo isompia. Mm. urheiluharrastuksessa perheen keskimmäinen raapii ja repii toisia lapsia verille kilpailutilanteissa. Isä siinä vieressä katselee eikä puutu.



Mutta vanhemmuudesta tuossa on kysymys, mä en tajua mikä noitakin vanhempia vaivaa, kun ovat oikeasti tosi mukavia tyyppejä ja hyväkäytöksisiä. Ja lapsilta ei vaadita mitään, ovat ihan perkeleitä.

pelkäävänsä lasta. Enkä ymmärrä niitä joiden mielestä ap on provo. Ihan normi avauas ja asiaa mielestäni. Onhan äidin - lapsen suhteessa jotain mitä ei toimi jos näin on. Lapsi etsii rajoja esim eikä häntä ikinä kiellä mistään. Kyllä muakin ärsyttäisi tuommoinen käytös, onneksi en ole pp-hoitaja, en jaksaisi kaikkien oikkujen kanssa. Nostan hattua teille jotka pienellä palkalla päivästä toiseen kuuntelette toisten lasten kitinää.

pelkäävänsä lasta. Enkä ymmärrä niitä joiden mielestä ap on provo. Ihan normi avauas ja asiaa mielestäni. Onhan äidin - lapsen suhteessa jotain mitä ei toimi jos näin on. Lapsi etsii rajoja esim eikä häntä ikinä kiellä mistään. Kyllä muakin ärsyttäisi tuommoinen käytös, onneksi en ole pp-hoitaja, en jaksaisi kaikkien oikkujen kanssa. Nostan hattua teille jotka pienellä palkalla päivästä toiseen kuuntelette toisten lasten kitinää.

en tajua miksi ap;ta mollataan.

en tajua miksi ap;ta mollataan.

"Lasta halataan ja katse on täynnä pahuutta.

Olen tosi peloissani."

Joku ongelma sillä selvästi on...

sopisin pph kanssa, että otan lapsen vaan kainaloon ja jutellaan aamuisin kuulumiset.

Eipä mullakaan olisi aikaa istuttaa lasta miettimässä mitä taas tuli tehtyä. Kotona nälkäiset odottaa ruokaa.

tyttö 5 vuotta. Eikä edes ole mikään ainokainen, lellikki, vaan sisarussarjan keskimmäinen. On ollut sellainen aina, myös ollessaan kuopus. Joskus tuntuu kuin tyttö oisi riivattu! Monta päivää saattaa mennä hyvin, mutta sitten taas kun "se" alkaa hän on oikea BITCH! Kiusaa kaikkia, niin lapsia kuin aikuisia, syyttää naapurin poikaa asioista jotka eivät pidä paikkaansa -onneksi olen sen jo oppinut enkä käy karjumassa syyttömille henkilöille syytöksiä pitkin pihamaata niinkuin monesti ennen..

Hän on täysin poikkeva sisaruksistaan. Minun on hyvin vaikea ymmärtää häntä. Kuitenkin tunnen äidilliset vaistoni häntä kohtaan samalla lailla kuin muitakin lapsiani. Tunnen suurta surua että hän ei saa pihapiiristä ns. hyviä ystäviä, mutta samalla ymmärrän oikein hyvin miksi hän ei niitä saa. En itsekään haluaisi olla hänen ystävänsä ottaen huomioon miten hän käyttäytyy!

Tilanne on todella surullinen. Olen yrittänyt neuvoa ja keskustella, saada hänet ymmärtämään miten käy jos hän kiusaa muita, tai itse asiassa hän ei kiusaa vaan lähinnä ärsyttää. Jos ollaan piilosta hän huutelee missä piilossa kukin on jne pilaa kaikkien leikin. Parin vuoden kuluessa tilanne nyt on mikä on; hänellä ei juuri ole oikeita ystäviä. Ei näytä auttavan. Lapseni on riivattu, kertakaikkiaan.

Jos katselisin perhettämme ulkopuolisena ajattelisin varmasti, että ko lapsi on täysin "vapaasti kasvatettu" ilman kuria, rakkautta, sääntöjä, mitään. Mutta kun tiedän että näin ei todellakaan ole.

Minä todellakin toivon, että jokin "ihme" vielä tapahtuu ja hänestä kasvaisi kuitenkin "normaali" eikä mikään yhteiskunnan mätämuna. Mikään sosiaalipummi hänestä ei ole tulossa, sen näkee jo luonteesta mutta lähinnä pelkään että tulos on hyvinkin menestyvä mutta tunteellisesti täysi hylkiö, mätämuna, joku oikein klassinen johtoasemassa oleva täyspiru!

lapsessasi narsistisia piirteitä? Vaikka jotkut "asiantuntijat" muuta väittävät ne näkyvät kyllä jo lapsena. Riivattu ei varmasti ole.

pikku riiviön ja kädettömät vanhemmat.

Ei hoitaja voi ottaa enää vastuuta lapsesta kun vanhempi tulee hakemaan. Vanhemman tehtävä on ottaa lapsensa ja lähteä pois. Vanhempi vastaa lapsestaan.

Tietämäni pikku hirviö oli kotonaan pahoinpidelty lapsi. Nykyään lapsi on sijoitettuna jonnekkin. Meni kerran liian pitkälle teoissaan. Valitettavasti toinen lapsi saa kärsiä siitä lopun ikäänsä. Vanhempi oli tapahtuman aikana paikalla ja näki tapauksen, mutta ei mennyt väliin. Nyt syyttää sossua kun huostaanottivat lapsen ilmán syytä.

tyhjäpäät jää jumiin asioihin, jotka ei ole asian ydin. niin suolesta tää palsta, purupäitä suurin osa. kiitos ja hei.

lapsessasi narsistisia piirteitä? Vaikka jotkut "asiantuntijat" muuta väittävät ne näkyvät kyllä jo lapsena. Riivattu ei varmasti ole.

mutta mikä sen aiheuttaa? Mitä minä voin tehdä? Mikä tässä on syy????

Olen yrittänyt rakastaa ja hyväksyä, olen yrittänyt kasvattaa ja rankaistakin, mutta hän on mikä on. Aikamoinen riiviö oli jo vauvana -jos vauva voi sellainen olla..- ja äärettömän mustasukkainen. Perheessämme ei hänen vauva-aikoinaan ollut mustasukkaisuusdraamaa esikoisen taholta, vaan vauva huusi jo puolivuotiaana aivan raivoissaan mustasukkaisuudesta kun näki minun auttavan isoveljeään pukeutumisessa. Joskus olen miettinyt että esikoinen on varmasti paljolti joutunut tukehduttamaan luonnollisia (mustasukkaisuus-)tuntemuksiaan; on varmaan jo taaperona ymmärtänyt että "Nyt ei ole varaa kun toi systerikin on tuommoinen!" :(

Tyttäreni on innokas auttamaan ja puolustamaan heikompiaan; nuorempiaan, kehitysvammaisia (tai muita joilla jokin "kehitysvaje"), "ulkomaalaisvärisiä" mutta kaikille tasavertaisilleen ja vahvemmilleen on kuvailemani kaltainen.

Päiväkodissa oli näitä "erilaisia lapsia" joten hänellä oli heistä seuraa mutta nyt kun ollaan kotona kaverit rajoittuvat pihapiiriin missä tilanne on mikä on.