Onko muita, joiden kotona lautanen syödään tyhjäksi?

ei ainakaan kovin ammattitaitoinen. Jokainen tietää että on tärkeää oppia kuuntelemaan omaa kylläisyyden tunnettaan, ettei syö enempää kuin mitä on nälkä. Syömään pakottamisella tehdään juuri niitä ylipainoisia, jotka ei enää osaa lopettaa syömistä vaikka ovat täynnä.

Ihme idiotismiin tällä palstalla törmää jatkuvasti.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2008/07/675884/nettikysely-lap…

vois vinkata iltasanomille ja pyytää heitä taas et jos hommaisivat jonku asiantuntijan selvittämään onko pakkosyöttäminen oikein. ;D

ap

koska et kerro mitä sitten teet jos lapsesi ei halua syödä ruokaansa loppun.



Kerro mitä teet tässä tilanteessa?

tässä selvästi on rivien välissä luettavissa se että lapsilla ei ole vaihtoehtoja. Lautanen syödään tyhjäksi. Terveydenhoitajakin kiittelee napakkaa asennetta. siis ap asenne on sen verran napakka ettei lapsi jätä ruokaa lautaselle. Tietää et on turha jättää, se on syötävä tyhjäksi.

Ja kun on tuttua ruokaa pöydässä niin syötävä on, oli sitten nälkä tai ei.

Ehket kuitenkaa lusikkaa väkisellä suuhun työnnä. Mut kertoisitko mitkä on olleet sinun konstit siihen et se ruoka menee ilman "pakko syöttöä/syöttämistä."

Meillä syödään lautanen pääsääntöisesti aina tyhjäksi. Poikkeuksena, jos on sairaana, niin syödään sen verran kuin maittaa. Sama koskee uusia ruokia. Mutta jos on ruoka-aikaan tuttua kotiruokaa pöydässä, niin lautanen syödään tyhjäksi.

Neuvolassa iäkkäämpi terveydenhoitaja kiitteli napakkaa asennettani. Kuulemma nykyään ylipainoisista lapsista ja nuorista näkee, että säännöllisiä ruoka-aikoja ei ole noudatettu, eikä lapsia ole ohjeistettu syömään lautanen tyhjäksi. Vedellään vain välipalaa välipalan perään.

ukko pari kertaa pakottanut, niin kuin jo aiemminkin kerroin. Ukko ei työntäny lusikkaa väkisellä suuhun mutta kiristi lapsia, "ennen ei pöydästä nousta... tai sä syöt sen tai itket ja syöt... tai se on syötävä, muuta ruokaa et tänää saa.. " Tähän kyllä tuli loppu kun sai puhuttua ukon kaaliin järkiä!



Minkälaiset konstit sulla on ap että saat pääsääntöisesti AINA lapset syömään lautasen tyhjäksi?

tulisi pääsääntöisesti aina olla miellyttäviä ja mukavia tilanteita. Ei mitää taistelukenttiä tai väkisin syömistä.

No kukin tyylillään.

luulee että on oikeassa ja toimii oikein. Joskus jopa pätee sillä että luulee tekevänsä hyvää työtä. Luulo ei aina ole kuitenkaa oikea. Mutta jokainen meistä tekee virheitä, toiset onneksi joskus tajuaa tehneensä virheitä ja muuttaa tapansa.



Jokaisessa perheessä on se oma "heikko kohta." Mikää perhe ei ole täydellinen.

heti, kun siihen kykenivät eli n 3v alkaen. Oppivat ottamaan ruokaa sen määrän, minkä jaksoivat syödä.

heti, kun siihen kykenivät eli n 3v alkaen. Oppivat ottamaan ruokaa sen määrän, minkä jaksoivat syödä.

Harva tuon ikäinen aina tietää minkä verran jaksaa syödä. :O :D Kun ei aikuinenkaan aina tajua. Joskus kun on huutava nälkä ja kuvittelee jaksavansa. Mut sit huomaa ettei jaksakaan.

Meillä 10v aika usein ottaa liikaa, kun tulee ulkoa sisää, kuvittelee jaksavansa kun on suden nälka, sit ei jaksakaan.

En pakota syömää.

minut pakotettiin ja niin en tee

vatsa ei ole roskakori. Se on terveellisempää jättää jotain kuin pakolla syodä

Eihän sitä itsekään joka päivä syö samoja määriä. Välipaloja ei syödä yhtään enempää, vaikka ruoka-aikana ei söisi mitään. Ja hoikkia ollaan.

Olen ollut onnekas, kun lapset ovat aina olleet hyväsyömäisiä. Pienestä lähtien on kelvannut pihvit, kasvikset ja uudetkin tuttavuudet.



Ihmeisssäni katson vanhempia, jotka nirppuilevat lasten kanssa ruokapöydässä lahjoen, uhaten ja kiristäen. Samalla päivitellään, kun lapselle ei kelpaa ruuat ja itse moititaan tiettyjä ruokia ja puhutaan esim. läskimaidosta (täysmaito)



Moni lapsinirso täyttää energiantarpeensa mehuilla ja maidolla tai sitten hetki ennen ruokaa ahdetaan banaania ja jogurttia.



Eiköhän vanhempien oma esimerkki meinaa eniten perheen ruokakulttuurissakin. Meillä on arvostettu mukavia ruokahetkiä ja on uskallettu kolmen pojan kanssa lähteä uloskin syömään, kun sielläkin käyttäytyvät hyvin ja syövät tilaamansa ruuan.

Jokainen poika on myös itse alkanut syödä alle 2v iässä ja pakkosyöttöä ei ole tarvinnut harrastaa koskaan.

Mikä pakko niitä välipaloja on annella?



Meillä ruokaa laitetaan vähän lautaselle ja otetaan lisää jos jää nälkä. Mutta jos ei jaksa syödä tai kyseinen ruoka ei maistu. Niin lautaselle saa jättää. Yritämme houkutella hetken saomalla että syö nyt niin ettei heti ole nälkä. Mutta jos ei jaksa tai halua niin sitten se on vaan niin.

mutta ei myöskään mitään välipaloja välissä.



Kokemus opettanut että pakottamalla ei seuraa mitään hvää.

Ap haluaa vaan ärsyttää tai sillä on sitten mielenterveysongelma?



Meidän pienille lapsille laitetaan ensin ruokaa vähän, ja sitten saavat lisää niin paljon kuin haluavat. Lapset maistavat ennakkoluulottomasti kaikkea uutta, tosin menee usein useampi maistelukerta, ennenkuin uutta oikeasti syövät. Käytännössä me vanhemmat syömme lautasemme tyhjiksi, koska olemme ne itse aika sopiviksi annostelleet.



Lapsena äiti uhkasi aina lyömisellä, jos en syönyt tarpeeksi reippaasti ja aina oli kaikki syötävä. Poikkeuksena oli se, jos oksensi lautaselleen. Koko aikuisikäni olen "laihduttanut" ja kärsinyt ylipainosta.

Olen ollut onnekas, kun lapset ovat aina olleet hyväsyömäisiä. Pienestä lähtien on kelvannut pihvit, kasvikset ja uudetkin tuttavuudet.

Ihmeisssäni katson vanhempia, jotka nirppuilevat lasten kanssa ruokapöydässä lahjoen, uhaten ja kiristäen. Samalla päivitellään, kun lapselle ei kelpaa ruuat ja itse moititaan tiettyjä ruokia ja puhutaan esim. läskimaidosta (täysmaito)

Moni lapsinirso täyttää energiantarpeensa mehuilla ja maidolla tai sitten hetki ennen ruokaa ahdetaan banaania ja jogurttia.

Eiköhän vanhempien oma esimerkki meinaa eniten perheen ruokakulttuurissakin. Meillä on arvostettu mukavia ruokahetkiä ja on uskallettu kolmen pojan kanssa lähteä uloskin syömään, kun sielläkin käyttäytyvät hyvin ja syövät tilaamansa ruuan.

Jokainen poika on myös itse alkanut syödä alle 2v iässä ja pakkosyöttöä ei ole tarvinnut harrastaa koskaan.

Meillä molemmat vanhemmat syövät monipuolisesti kaikenlaista ruokaa, käydään ystävien luona syömässä, ravintoloissa syömässä, panostetaan ruokahetkeen (rauhoittuminen, kattaus, kotiruokaa, jne). Mutta kappas vain, kun lapsi ei syö! Ei se ole aina kuule vanhempien esimerkistä kiinni.

Jotenkin idioottimainen tämä sinun kommenttisi. Menee samaan sarjaan näiden idioottien kanssa, jotka väittävät, että heidän lapsensa eivät ole allergisia, kun heillä ei ole mitään supersiistiä kotona.

vielä lapsessa näykään että on pakotettu se lautanen aina syömään tyhjäksi. Nämä lapset joita pakotetaan se lautanen AINA syömään tyhjäksi ovat AIKUISENA useimmiten ylipainoisia.



Itse olen ihan joutunut opettelemaan siihen ettei kaikkea todellakaan tarvitse syödä mitä lautasella on. monesti vieläkin tuntuu pahalta laittaa ruokaa roskiin.

Mutta pikku hiljaa onneksi olen oppinut siihen että voin jättää ruokaa jos en jaksa syödä. Vyötärössähän tämä näkyy kun ei ole osannut olla syömättä lautasta tyhjäksi.

Esim ravintolassa useimmiten ne annokset on ihan hillittömia. Useasti en jaksa syödä kuin puolet vain. Lasten annos näyttää jo niin isolta ettei sekää menis kokonaa. Aikoinaan ravintolassa söin aina sen lautasen tyhjäksi koska "niin pitää tehdä." :(



En kyllä tämän takia pakota lasta koskaa syömää lautasta tyhjäksi, tietysti olen iloinen jos lapsi niin tekee Ja ruoka maistuu. Mutta jos lapsi sanoo ettei voi enää syödä niin sanon heti että ei tarvi syödä enempää.



Yhen lapsen ope koulussa pakottaa syömää kaikki. Ja näkee et tyttö kärsii tästä hirveesti, harmi ettei ole ollut pokkaa sanoa opelle suoraa et meijän lasta ei pakoteta, olen tytölle sanonut et ota alkuun vähä ruokaa ja jos jää nälkä niin hae lisää. Aina eivät saa kuitenkaa itse annostella ruokaa. :(

tilanne jossa teille joku toinen annostelee lautaselle ruuan. Tekee herkullista ruokaa ja monipuolista, mutta annos on iso. No olet päässyt puoleen väliin syömisessä ja naparutisee mutta ruuan tekija /annostelija vahtii vieressä että lautanen on tyhjä, ennen ei nousta pöydästä. Ihan kamala ois. Lapsillakin on tunteet siinä missä aikuisellakin. Kyllä tuommonen toiminta jättää ihan varmasti traumoja.

Joskus lapsi ei oikeesti tarvi kuin vain sen 3 lusikallista ruokaa ja vähän juomaa ja voi tuntea hyvinkin että maha on täynnä. Riippuu niin paljon siitä mitä on syönyt edellisella ruualla, kuinka paljon ja kuinka paljon on kuluttanut. Jos asiantuntijat on sitä mieltä et ruuan pakko syöttäminen /pakottaminen On traumatisoivaa niin miksi se ei olisi sitä joka perheessä missä näin toimitaan?

Ja jos tuo on rangaistava teko, verrattavissa väkivaltaan niin miksi se olisi hyväksi joissakin perheissä?

ei se sitä tarkoita ettei arvosta ruokaa tai ruuan laittajaa jos joskus jättää ruokaa lautaselle. Enemmänkin se tarkoittaa sitä että osaa kuunnella omaa kehoa ja kunnioittaa ja arvostaa itseä kun syö sopivasti.