minkä ikäisenä olette kääntäneet lapsenne kasvot menosuuntaan?
Kommentit (326)
...sitten haluaisin vielä tuoda esiin uskonnollisen aspektin, kun jo Raamatussa mainitaan, että "kääntäköön kasvonsa meidän puoleemme". Liittyykö tämä tähän takanaamaisuuteen? Ajatuksia?
Kyllä varmasti Luojallemme on tuttua kaikenlainen naaman kääntely. Jeesuskin opetti toisen posken kääntämistä. Käännynnäisiähän on aika paljon...
kun vatsallaan ei tavisvauvaa saisi nukuttaa, joidenkin suositusten mukaan, mutta jos takanaamaa nukuttaa selällään niin sehän tukehtuu patjaan!
apua!
Joo, kannattaa olla aina niin vakava kuin mahdollista. Opeta lapsesi istumaan ryhdissä, maksamaan veronsa ja olemaan nauramatta.
Kannatan. Vaihtoehtoisesti suosittelen opettamaan lapselle, että kannattaa selkeästi sanoa tai kirjoittaa mitä ajattelee, eikä vain luottaa vastaanottajan arvauskykyyn.
Töissäkin on hauskaa kun lukee näitä ääneen työkaverille.
Tosin, en tiedä kumpi on hauskempaa, takanaamaiset lapset vai ne tosikot ja teniäidit jotka ei ymmärrä että huumorinkukka on kauneine kukka.
..huumorintaju pitää olla, jos tää lässytys ja vääntely on olevinaan jotenkin hassunhauskaa! Mutta kautta aikojenhan urpot on jaksaneet itseään pitää hyvinä tyyppeinä. Koettakaa vähän kehittyä, sääliks käy lapsia, joiden vanhemmilla on näin olematon älyllinen kapasiteetti. Se ois melkein lastensuojeluilmoituksen paikka.
Minun naamani käännettiin vasta kun olin lukion 3. Olin teini-ikäisenä yksi Suomen parhaita uimareita koska kääntynyt naamani mahdollisti helpon hengittämisen. Muut urheilulajit eivät sujuneet yhtä hyvin. Koitin lapsena nyrkkeilyä, mutta en nähnyt koskaan mihin piti lyödä ja vastustajani usein diskattiin takaraivoiskuista.
Lukiossa aloitin tanssiharrastuksen Vammalan nurjanaamoissa. Se vasta metkaa oli peput vastakkain jorata, lol.
Nykyisin olen ammattilaulaja. Naamani käännettiin muutama vuosi sitten, mutta se jäi hieman vinoon. Naisia silti riittää :)
Tsemppiä kaikille nurjanaamoille! T. Lauri Tähkä.
ap, mietin juurikin samaa asiaa, meillä turvaistuimeen vaihto tapahtunee ensi viikolla ja kävimme katsomassa istuimia. totesin, että iso osa tuoleista oli kasvot eteenpäin(!?)
jokseenkin hullua että niitä oli enemmän kun selkä menosuuntaan. besafelta löytyi meille istuin.
huomattavasti turvallisempi selkä menosuuntaan.
siihen aikaan rattaat tehtiin nin, että lapsi sai aina katsoa menosuuntaan - rattaat ovat sellaiset, että lapsi istuu ja on kiinnostunut ympäristöstä eikä pelkästään äitinsä kasvoista - siis reilusti yli 1 v. Onko tässä joku hämminki?
Molemmat lapseni olivat jo syntyessään kasvot menosuuntaan ja kuvittelinkin, että päästiimpä tässä helpolla. Nyt minun ollessa jo yli 30-vuotias, on lapsillani alkanyt esiintymään tuota edellisen kirjoittajan mainitsemaa niskojen nakkelua. Epäilen, että lapseni ei todellisuudessa syntynytkään kasvot menosuuntaan vaan kätilö käänsi ne luvatta ja jotenkin virheellisesti. Olen harkinnut nostavani syytteen hoitovirheestä. Nyt epäilen, että vaimoni on myös joutunut lähes vastaavan hoitovirheen uhriksi. Hänellä ei ole kovin suurta ongelmaa niskojen nakkelun takia mutta hänellä on kasvot sekä edessä että takana. Onko muilla kokemusta tällaisesta kaksinaamaisuudesta?
siihen aikaan rattaat tehtiin nin, että lapsi sai aina katsoa menosuuntaan - rattaat ovat sellaiset, että lapsi istuu ja on kiinnostunut ympäristöstä eikä pelkästään äitinsä kasvoista - siis reilusti yli 1 v. Onko tässä joku hämminki?
Trappe tuolin sää säädettyä takasuuntaisille lapsille, meillä tehtiin niin 4 vuotiaaksi. Vähän mua pelottaa, sillä meidän suvussa on kaksinaamaisuutta ja pelkään, että se periytyy.
Jokuko ihan oikeasti miettii tuota - onpa pulmaa kerrakseen! Pissat meinas tulla pöksyyn!
Aivan loistava tämä keskustelu :') Järkyttävän hauska, jos ei muuta.
Vastaan kuitenkin aloittajalle kysymykseen: "minkä ikäisenä olette kääntäneet lapsenne kasvot menosuuntaan?".
Kysyksessä ei kerro, puhutaanko nyt lapsesta
a) rattaissa
b) autossa vai
c) ..jostain aivan muusta.
MUTTA, jos kyseessä on kohta a) eli rattaissa, on vastaus se, että meillä lapsi oli pitkään vaunuissa. Rattaissa pystyi valitsemaan miten päin mennään, koska siihen sai kaukaloa ja koppaa jne kiinni. Mutta itse pidin siitä, että näin lapseni koko ajan (kun oli pieni).
Jos kyse oli kuitenkin kohdasta b) eli autosta, niin vastaus siihen on, että meillä lasta pidettiin autossa selkä menosuuntaan siihen asti, että lapsi oli täyttänyt 3 vuotta (ei ehkä ihan päivälleen). Syynä siihen oli se, että vasta 3 vuotiaiden pään ja niskojen lihakset ovat riittävän kehittyneet siihen, että lapsi voi istua autossa TURVALLISESTI kasvot menosuuntaan. Hankalaahan se oli, mutta itse laitan lapsen turvallisuuden edelle. Ymmärtääkeseni myös kolaritilanteen/onnettomuuden sattuessa (jos esim. lapselle sattuisi jotain) vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaa kaikkea, JOS istuin on ollut väärä tai väärin päin tai väärin asennettu.
Meinaan kyllä se oli ihan oikeassa, ei kolaritilanteessa kyse ole nopeuseroista vaan siitä äkkipysähdyksestä. Siis siitä kuinka nopeasti oman (tai lapsen) kropan vauhti hiljennetään. Se on aivan se ja sama törmätäänkö seinään vai vastaantulijaan kun sen auton rakenteelliset ominaisuudet jotka energian itseensä sitoo ja liikkeen jarruttaa eivät muutu. Peräänajossa taas on kyse kiihdyttämisestä, joka on kylläkin ihan yhtä vaarallista. Siis ihan yhtä vaarallista pysähtyä äkillisesti sadasta kilometristä tunnissa nollaan kun kiihdyttää samassa ajassa nollasta sataan kilometriin tunnissa.
Varmempi olisi kääntyä kiertävän erityislastentarhanopettajan taikka (koulussa) kiertävän erityisopettajan puoleen. Oikea ammattikunta tämän ongelman ratkaisuksi.
minkä ihmeen takia sitten niitä "perusistuimia" ei pysty edes laittamaan selkä menosuuntaan päin? meillä siirrytiin istuimeen, kun kaukalo kävi pieneksi, eli n. 8-9kk vaiheilla. kun ei muuntenkaan suostunu makaamaan enää "vauvatuolissa". ei se niska vuoden ikäisellä nyt varmaan ihan niin paljoo huono ole, etteikö ne 5-piste turvavyöt sitä siellä tarpeeksi hyvin pitelisi. sama se jos joku ajaa sun perseeseen rekalla, ja lapsi on kasvot tulosuuntaan, samanlaillahan se pää sitten retkahtaisi toiseen suuntaanki...
olette outoja. tai vaan tyhmiä.
ja siis on meilläkin ihan kotimainen, ei mikään halvin, kaikki turvakriteerit ja testit täysillä läpäissyt "moduuli-istuin", joka sitten käykin loppu lapsiajan.
hassua etten ole missään nähnyt edes myytävän sellaisia isompien lasten istuimia, missä istutaan selkä menosuuntaan!
paitsi ehkä joskus omassa lapsuudessani...
luulis että tulis enemmän matkapahoinvointia yms.
mut kukin tyylillään tietty.
kun meidän 2 v on jo 106 cm, neljä vuotiaana ainakin 116 cm tulee olemaan. Ahdetaanko silloinkin vielä?