Kotihoidon vs. päivähoidon kustannuksista faktaa
Tämä keskustelunaihe käy nyt kuumana. Toiset sanovat, että kotona lusiminen maksaa yhteiskunnalle ja toiset, että päivähoito tulee joka tapauksessa kalliimmaksi kuin kotihoito.
Minulle tasa-arvo on niin tärkeä arvo, että haluan että siihen investoidaan rahaa. Tämän vuoksi päivähoitojärjestelmä on luotu. Jos kuitenkin unohdetaan tämä puoli ja ajatellaan pelkkää rahaa, niin tietääkö joku onko missään laskelmaa kotihoidon ja päivähoidon kustannuksista yhteiskunnalle KOKONAISTALOUDELLISESTI?
Eli jos ajatellaan, että päivähoitojärjestelmää ei olisi ollenkaan (tai sitä ei olisi alle 3-vuotiaille), vaan kaikkien lapsiperheiden toinen tai ainoa huoltaja olisi lapsensa kanssa kotona 3- tai 7-vuotiaaksi ja jos huomioidaan tästä koituva verotulojen menetys, kotihoidontuen kustannukset, toimeentulotuen menojen lisäykset, päivähoidon työpaikkojen menetykset, koulutuksen hukkainvestoinnit ja kaikki mahdolliset kulut. Pystyyköhän tällaista edes laskemaan?
On hyvä, että ihmisillä on valinnanvapaus, mutta jokaisen yksilön pitäisi kuitenkin tiedostaa, että kaikilla yksilöllisillä valinnoilla on aina yhteiskunnallinen merkitys ja vaikutus. Siksi ei voi argumentoida vain ja ainostaan oman elämäntilanteen ja ratkaisun kannalta.
Kommentit (29)
Täällä on alle 3-vuotiaille etupäässä perhepäivähoitopaikkoja ja sen hinta on 593 €(tarkistin kunnan sivulta).
Kuntalisä on 200 €.
315+200 = 515€ (KOTIHOITO)
593-254= 339€ (PÄIVÄHOITO)
työpaikan olemassaoloon mitenkään! Jos työntekijä jää määräaikaisuudelta kotiin hoitovapaalle, sen työpaikan saa joko sen vakinainen haltija töihin palatessaan tai siihen otetaan toinen määräaikainen. Kyse ei nyt ole siis työsuhteen jatkumisesta - vaan siitä, menettääkö yhteiskunta verotuloja.
EIKÄ menetä, koska siihen työhön palkataan sijainen tai ei palkata (jos työpaikka kokonaan loppuu) riippumatta kotiäidistä.
Mutta jos se kotiin vuosiksi jäävä syrjäytyy työmarkkinoilta kokonaan niin sillä on merkitystä ja suurta merkitystä onkin, mm. hukkaan valunut koulutus. Työmarkkinoilta syrjäytynyt ihminen tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.
varsinkin hoito- ja siivousalalla, jotka ovat naisvaltaisia. Samoin kaupanaloilla on työntekijäpulaa.
Esim. vanhainkodeissa on jatkuvasti liian vähän henkilökuntaa.
Kyllä olisi erittäin edullista jos vähemmän naisia olisi kotiäiteinä.
Täällä on alle 3-vuotiaille etupäässä perhepäivähoitopaikkoja ja sen hinta on 593 €(tarkistin kunnan sivulta). Kuntalisä on 200 €. 315+200 = 515€ (KOTIHOITO) 593-254= 339€ (PÄIVÄHOITO)
sisältyy paljon muutakin. Iso menoerä ovat rakennukset, joiden kuluja tietenkään ei perhepäivähoidossa ole mukana.
Joten äläpä vertaile pelkästään perhepäivähoidon kuluja siellä.
Kyllä se niin vaan ON, että kuntalisienkin kanssa kunnille on halvempaa tukea kotihoitoa. Muuten eivät tukisi...
On edullista että työttömät hoitavat itse lapsensa.
Kun työllisyys paranee, kuntalisä tulee kannattamattomaksi.
Ja se päiväkotipaikan hinta oli muuten n. satasen enemmän eli edelleen olisi halvempaa kuin kotihoidon tukeminen.
Täällä on alle 3-vuotiaille etupäässä perhepäivähoitopaikkoja ja sen hinta on 593 €(tarkistin kunnan sivulta). Kuntalisä on 200 €. 315+200 = 515€ (KOTIHOITO) 593-254= 339€ (PÄIVÄHOITO)
sisältyy paljon muutakin. Iso menoerä ovat rakennukset, joiden kuluja tietenkään ei perhepäivähoidossa ole mukana.Joten äläpä vertaile pelkästään perhepäivähoidon kuluja siellä.
Kyllä se niin vaan ON, että kuntalisienkin kanssa kunnille on halvempaa tukea kotihoitoa. Muuten eivät tukisi...
työpaikan olemassaoloon mitenkään! Jos työntekijä jää määräaikaisuudelta kotiin hoitovapaalle, sen työpaikan saa joko sen vakinainen haltija töihin palatessaan tai siihen otetaan toinen määräaikainen. Kyse ei nyt ole siis työsuhteen jatkumisesta - vaan siitä, menettääkö yhteiskunta verotuloja. EIKÄ menetä, koska siihen työhön palkataan sijainen tai ei palkata (jos työpaikka kokonaan loppuu) riippumatta kotiäidistä.
Mutta jos se kotiin vuosiksi jäävä syrjäytyy työmarkkinoilta kokonaan niin sillä on merkitystä ja suurta merkitystä onkin, mm. hukkaan valunut koulutus. Työmarkkinoilta syrjäytynyt ihminen tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.
Muutaman vuoden poissaolo vs. yli neljän vuosikymmenen työura ennen eläkkeelle jäämistä... ei siinä koulutus hukkaan mene.
Itse kukin tekee tietysti henkilökohtaisesti sen päätelmän, mureneeko hänen ammattitaitonsa hoitovapaan aikana. Veikkaan, että aika harvalla murenee.
Sitä paitsi, täydennyskoulutuksesta vastaa pääsääntöisesti työllistävä yritys ja nainen itse, ei sitä "yhteiskunta" maksa kuin siinä tapauksessa, että nainen on työtön eli ei ole jäänyt kotiin vakityöstä. MISSÄ tapauksessa tilanne olisi helposti sama joka tapauksessa eli pätkätyöllistetty/työtön nainen olisi joka tapauksessa tarvinnut jossain vaiheessa työllistämiskurssitusta!
On edullista että työttömät hoitavat itse lapsensa. Kun työllisyys paranee, kuntalisä tulee kannattamattomaksi. Ja se päiväkotipaikan hinta oli muuten n. satasen enemmän eli edelleen olisi halvempaa kuin kotihoidon tukeminen.
Täällä on alle 3-vuotiaille etupäässä perhepäivähoitopaikkoja ja sen hinta on 593 €(tarkistin kunnan sivulta). Kuntalisä on 200 €. 315+200 = 515€ (KOTIHOITO) 593-254= 339€ (PÄIVÄHOITO)
sisältyy paljon muutakin. Iso menoerä ovat rakennukset, joiden kuluja tietenkään ei perhepäivähoidossa ole mukana. Joten äläpä vertaile pelkästään perhepäivähoidon kuluja siellä. Kyllä se niin vaan ON, että kuntalisienkin kanssa kunnille on halvempaa tukea kotihoitoa. Muuten eivät tukisi...
Totta on, että työvoiman saatavuuden takia voi kunnalle käydä kannattamattomaksi maksaa kotihoidontuen kuntalisää.
Mutta siinäkin on kyse siitä, että kunnassa toimiville yrityksille tarvitaan työvoimaa.
Työttömät eivät kyllä käytä kotihoidon kuntalisää. Et voi olla sekä kotihoidontuella että työttömänä.
On edullista että työttömät hoitavat itse lapsensa. Kun työllisyys paranee, kuntalisä tulee kannattamattomaksi. Ja se päiväkotipaikan hinta oli muuten n. satasen enemmän eli edelleen olisi halvempaa kuin kotihoidon tukeminen.
Täällä on alle 3-vuotiaille etupäässä perhepäivähoitopaikkoja ja sen hinta on 593 €(tarkistin kunnan sivulta). Kuntalisä on 200 €. 315+200 = 515€ (KOTIHOITO) 593-254= 339€ (PÄIVÄHOITO)
sisältyy paljon muutakin. Iso menoerä ovat rakennukset, joiden kuluja tietenkään ei perhepäivähoidossa ole mukana. Joten äläpä vertaile pelkästään perhepäivähoidon kuluja siellä. Kyllä se niin vaan ON, että kuntalisienkin kanssa kunnille on halvempaa tukea kotihoitoa. Muuten eivät tukisi...
Totta on, että työvoiman saatavuuden takia voi kunnalle käydä kannattamattomaksi maksaa kotihoidontuen kuntalisää. Mutta siinäkin on kyse siitä, että kunnassa toimiville yrityksille tarvitaan työvoimaa. Työttömät eivät kyllä käytä kotihoidon kuntalisää. Et voi olla sekä kotihoidontuella että työttömänä.
vähennetään työttömyyskorvauksesta. Lisäksi se 500 pv juoksee koko ajan, etkä voi lapsiin vedoten kieltäytyä työpaikasta. Joten ei taida olla kovin yleinen ratkaisu tuo.
Enimmäkseen kyse on äideistä, jotka ovat aidosti hoitovapaalla ja/tai vauvalomalla ja pitävät isommat sisarukset kotona myös.
jos alle puolelta on hoitovapaan aikana loppunut työpaikka, se olisi loppunut heiltä riippumatta hoitovapaasta.
Kyse ei siis ole siitä, mistä tuo Rissanen puhuu. Hän puhuu työpaikan jatkuvuudesta sen kotiäidin näkökulmasta.
Minä taas puhun siitä, että työ ei jää tekemättä. Jos henkilö A jää hoitovapaalle, tilalle palkataan a. Voi olla, että A:n homma oli ollut määräaikainen, jolloin A:lla ei ole työtä, johon palata - mutta se määräaikaisuus olisi loppunut joka tapauksessa.
VEROTULOISTA siis puhuttiin.