Onko naisten töissä käyminen tasa-arvokysymys?
Monet suominaiset vaahtoavat siitä, kuinka jokaisen naisen oikeus (nykyisin suorastaan velvollisuus) on käydä töissä ja osallistua perheen elättämiseen. Se on se tasa-arvo!
Samatko (?) naiset kouhkaavat siitä, miten uupuneita he ovat, kun on yhdistettävä työt, kotityöt, lasten harkat ja kuskaamiset, vanhempainillat, lääkärikäynnit jne. Eihän siinä jaksa enää miestä paijata. Erotaan ja karataan. Näinhän ne usein menee, elämän ruuhkavuodet.
Mitä tasa-arvoa se on, että nainen tekee kahta työtä, kotona ja työpaikalla. Tutkimusten mukaan naiset tekevät yhä suurimman osan kotitöistä ja osallistuvat aktiivisemmin lastensa elämään kuin miehet. Onko nyt menty ojasta allikkoon ja hankaloitettu omaa elämää, kun vaaditaan itseltä ja samalla muilta naisilta liikaa?
Valtaosa maailman naisista ei käy töissä vaan on kotona lastensa luona. En sano,että se on ihanne ja että Suomessa pitäisi mennä samaan. Työ on monelle mielekäs ja tarpeellinen. Me ihmiset olemme erilaisia, eikä kaikille sovi sama elämisen malli. Se mitä ihmettelen, on että eilisiä ja tämänpäiväisiä keskusteluja lukiessani olen huomannut, että äidin kotona olemista pidetään suorastaan vääränä. Että se on paluuta keskiajalle ja eriarvoistaa naisen ja miehen silloinkin, kun se perheen mielestä on ainut tapa pitää paletti hallussa ja perheonni kunnossa. Kenenkään voimat ei riitä kaikkeen, ja on perheen asia miettiä, mihin voimansa käyttää.
Onko se tasa-arvoa, jos ei valinnan mahdollisuutta kotiäitiyden ja työäitiyden välillä enää edes ole? Jos pienen lapsen äidin on pakko jaksaa yövalvomisten jne. keskellä käydä töissäkin? Mielestäni oikeanlainen tasa-arvo on sitä, että jokainen voi omien voimavarojensa ja elämäntilanteensa mukaan valita sopivanlaisen elämisen tyylin ilman, että siitä syyllistetään ja sitä ihmetellään ulkopuolisten taholta. Töissä käymisen mahdollisuus on hieno asia, mutta ei sen mikään itsestäänselvyys pitäisi olla. Tosiaan edelleen valtaosa maailman naisista on kotona ja on varmaan ihan tyytyväinen elämäänsä.
Kommentit (21)
kaikkien tulisi tietenkin saada tehdä itselleen ja omalle perheelleen parhaat ratkaisut. Valitettavasti tässä kotiäitiys/työelämä -kysymyksessä muiden ratkaisut vaikuttavat myös toisin valinneiden osaan yhteiskunnassa. Tai siis lähinnä niin, että kotiin jääneet äiti - mikäli heitä on massoittain - luovat työelämään sellaisen ilmapiirin ja asenteen, että "naiset kuitenkin jäävät kotiin vuosikausiksi hoitamaan lapsia, ei niitä kannata palkata ainakaan vakituiseen työhön". Eli niille naisille, jotka kuitenkin perheestä huolimatta haluaisivat tehdä töitä, ei tarjota samoja mahdollisuuksia kuin miehille.
Tästä tässä on kyse, ei mistään muusta.
Itsekin olen ihmetellyt, miksi *naiset* vaativat naisille kahta työtä, suurempaa taakkaa kaikesta ja kutsuvat sitä tasa-arvoksi.
Mun mielestä naiset ovat tässä maailmantilanteessa vapaaehtoisesti luopumassa siitä, mikä on heille alun perin ollut kaikkein tärkeintä.
Varmasti asiaa hämärtää se, että osa naisista jotka kotona ovat, tekevät sitä laiskuuttaan eivätkä oikeasti kanna korttaan kekoon. Mutta on vaan yksinkertaisesti tyhmää meiltä naisilta miinoittaa maaperää muilta naisilta, jotka haluavat elää kutsumustaan - vain kateuden tähden ja siksi, että joku meistä ei hoida hommiaan niinkuin pitäisi.
Laiskoja on kyllä työelämässäkin.
ei miestenkään tarvitse valita uran ja isyyden välillä. Yhteiskunnan PITÄÄ olla sellainen, että ne voi yhdistää.
Sitäpaitsi av-palstalla ja niinamikkosten puheissa valinnanvaihtoehtoa ei ole. Te jotka täällä muka puolustatte oikeutta valita kotiäitiys, yleensä aargumentoitte niin, että vain t odella huonot ja kykenemättömät ja vastuuttomat ja tunnekylmät, lapsensa pilaavat äidit "valitsevat" uran. Ei se ole mikää nvalinnanmahdollisuus sellainen.
ole kotona lapsia hoitamassa. Mistä ihmeestä olet saanut tuollaista päähäsi?! SUurin osa maailman naisista elättää perheensä (tai ainakin lapsensa) ja siinä sivussa ne elapsetkin sitten menevät. Joko mukana töiss, toisten hoidossa tai ihan itsekseen.
Aikamoista luksusta on tämä suomalainen tyyli, jossa nainen voi vuosikausien ajan ihan vaan keskittyä lastensa kanssa oleiluun.
Itsekin olen ihmetellyt, miksi *naiset* vaativat naisille kahta työtä, suurempaa taakkaa kaikesta ja kutsuvat sitä tasa-arvoksi.Mun mielestä naiset ovat tässä maailmantilanteessa vapaaehtoisesti luopumassa siitä, mikä on heille alun perin ollut kaikkein tärkeintä.
Varmasti asiaa hämärtää se, että osa naisista jotka kotona ovat, tekevät sitä laiskuuttaan eivätkä oikeasti kanna korttaan kekoon. Mutta on vaan yksinkertaisesti tyhmää meiltä naisilta miinoittaa maaperää muilta naisilta, jotka haluavat elää kutsumustaan - vain kateuden tähden ja siksi, että joku meistä ei hoida hommiaan niinkuin pitäisi.
Laiskoja on kyllä työelämässäkin.
Yhtä hyvin voitaisiin syyllistää työssäkäyviä naisia siitä, että he antavat naisista liian kaikkivoipaisen kuvan. Nostavat rimaa niin korkealle että normaalinainen ei voi samaan aikaan tehdä mikä on "oikein" ja samalla olla onnellinen (koska pitää stressata itsensä burnouttiin ja olla huonolla omalla tunnolla lapsistansa).
Mun mielestä tässä on nyt kyse siitä, että työssäkäyvät haluaisivat että muutkin nostaisivat rimaa siihen suuntaan, että heille olisi hyvä.
Missä ovat ne kotona olevat naiset, jotka vaativat että loputkin jäisivät kotiin, jotta heitä ei syyllistettäisi omasta valinnastaan? Mun mielestä se olisi ihan yhtä looginen vaatimus.
Kyllä se vaan niin on, että nämä työssäkäyvät super-tehopakkaus-äidit antavat miehillekin sellaista kuvaa että on ihan OK vaatia naiselta että se tekee enemmän kuin oman osuutensa.
Missä ovat ne kotona olevat naiset, jotka vaativat että loputkin jäisivät kotiin, jotta heitä ei syyllistettäisi omasta valinnastaan? Mun mielestä se olisi ihan yhtä looginen vaatimus.
kaikkein eniten juuri nämä kahopäät kouhkaavat mediassa
Itsekin olen ihmetellyt, miksi *naiset* vaativat naisille kahta työtä, suurempaa taakkaa kaikesta ja kutsuvat sitä tasa-arvoksi.
Eiväthän vaadi. Ne naiset, jotka haluavat myös toteuttaa itseään ammatillisesti, haluavat yleensä myös miestensä osallistuvan kotitöihin. Koska osa ihmisistä tajuaa sen, että ihmisellä - naisellakin - voi olla SEKÄ perhe ETTÄ ura ja lisäksi muitakin kiinnostuksen kohteita.
Mun mielestä naiset ovat tässä maailmantilanteessa vapaaehtoisesti luopumassa siitä, mikä on heille alun perin ollut kaikkein tärkeintä.
Ei, vaan asiat jaetaan - nykyisin miehetkin voivat saada osansa siitä, "mikä on tärkeintä", eikä niin että miehet olisivat vain työntekijöitä ja rahan tuojia naisen omiessa lapset kokonaan itselleen.
ei miestenkään tarvitse valita uran ja isyyden välillä. Yhteiskunnan PITÄÄ olla sellainen, että ne voi yhdistää.
Ja olen samaa mieltä myös jonkun aiemman kanssa, joka sanoi että ne ovat voittopuolisesti nämä kotiäitiys-intoilijat jotka ovat vaatimassa muilta samanlaista ratkaisua kuin itse tekevät.
Loppujen lopuksi aika harvoin kuulee työssäkäyvien äitien haukkuvan kotiäitejä. Sen sijaan lapsi on hoidettava kotona kolmevuotiaaksi -mantraa kuulee nykyään joka paikassa.
vaimot voisivat jäädä kotiin lasten kanssa.
Minusta samapalkkaisuuden sijaan tulisi edistää sitä, että perheelliset miehet saavat parempaa palkkaa, jotta voivat elättää perheensä.
Toki naistekin voivat halutessaan käydä töissä mutta ettei se olisi ihan pakko kun lapset ovat pieniä.
Ei vienyt harkkoihin, kykki kotona.
Loppupelissä sinäkin olet sitä mieltä ettei voi olla oikeasti onnellinen jos käy töissä, harrastaa, vie lapsia eestaas.
Olen kotiäitinä ja luonnollisesti teen valtaosan kotitöistä! Jos mies olisi kotona niin oma mies tekee silloin kotitöitä (on meinaan tehnyt, en vain sano)!
Minun isä ei ole vaihtanut vaippoja neljälle lapselleen, minun mies on vaihtanut vaippoja päivittäin neljälle lapsellemme.
Ja suunta on Suomessa tämä: nykysin isät pitää isälomaa ja osallistuu.
Kyllähän hoitovapaastakin mietitään tasa-arvosempaa ratkasua kuin nykyinen jossa äidit kotona. Mutta suurin vastustajaryhmä taitaa olla äidit.
Aina tällä saitilla morkataan kotiäitiyttä mutta ihan vastaavasti toinenpuoli morkkaa työhön palaavia.
Kornia tälläselle ihmiselle jolle ei ole pakkomielteenä palata töihin TAI kykkiä kotona.
Meillä lapsia tullut 7 vuoden aikana ja joku olisi varmaan ollut koko tämän ajan kotona, minä en.
Valintani oli juuri se etten halua olla poissa töistä 7 vuotta (jäljellä vielä olisi 2 vuotta) ja välillä olen käynyt töissä. Tasa-arvon kanssa sillä ei ole ollut paskaakaan tekemistä, vaan sillä että HALUAN tehdä työtä!
Jos et halua tehdä töitä, et halua osallistua lapsien juttuihin niin hei: siinähän olet!
a) Kotiäiti tuntee painetta mennä töihin, koska naapurin Satukin tekee niin.
b) Töitä haluavalle naiselle (ei tarttee ees olla äiti...) ei tarjota samoja mahdollisuuksia kuin miehelle.
Niinpä. Se, että kotiäidit stressaantuvat muiden naisten kaikkivoipaisuudesta ei ole syy muuttaa yhteiskuntaa siihen suuntaan, että kukaan nainen ei saa olla kaikkivoipa. Sinun sanojasi lainatakseni.
t. Kolmonen
Yhtä hyvin voitaisiin syyllistää työssäkäyviä naisia siitä, että he antavat naisista liian kaikkivoipaisen kuvan. Nostavat rimaa niin korkealle että normaalinainen ei voi samaan aikaan tehdä mikä on "oikein" ja samalla olla onnellinen (koska pitää stressata itsensä burnouttiin ja olla huonolla omalla tunnolla lapsistansa).Mun mielestä tässä on nyt kyse siitä, että työssäkäyvät haluaisivat että muutkin nostaisivat rimaa siihen suuntaan, että heille olisi hyvä.
Missä ovat ne kotona olevat naiset, jotka vaativat että loputkin jäisivät kotiin, jotta heitä ei syyllistettäisi omasta valinnastaan? Mun mielestä se olisi ihan yhtä looginen vaatimus.
Kyllä se vaan niin on, että nämä työssäkäyvät super-tehopakkaus-äidit antavat miehillekin sellaista kuvaa että on ihan OK vaatia naiselta että se tekee enemmän kuin oman osuutensa.
myös lapsettomien ja lapsellisten välillä. Perheellisyys ei todellakaan kuulu olla mikään palkanmaksun peruste. Haloo! Järki päähän av-mammat!
Sitäpaitsi eikö lapsilisien tarkoitus ole nimenomaan subventoida lapsista koituvia kustannuksia?
vaimot voisivat jäädä kotiin lasten kanssa.
Minusta samapalkkaisuuden sijaan tulisi edistää sitä, että perheelliset miehet saavat parempaa palkkaa, jotta voivat elättää perheensä.
Toki naistekin voivat halutessaan käydä töissä mutta ettei se olisi ihan pakko kun lapset ovat pieniä.
olla kotona ja nainen töissä?
Kuten joku jo totesikin, ei perhellisyys voi olla syy suurempaan palkkaan. Jos ongelma ratkaistaisiin siten, että miehet saisivat lähtökohtaisesti enemmän palkkaa kuin naiset, niin tasa-arvo olisi kyllä todella kaukana...
t. #2
Minusta olisi parasta, että miehet saisivat niin hyvää palkkaa, että vaimot voisivat jäädä kotiin lasten kanssa.
Minusta samapalkkaisuuden sijaan tulisi edistää sitä, että perheelliset miehet saavat parempaa palkkaa, jotta voivat elättää perheensä.
Toki naistekin voivat halutessaan käydä töissä mutta ettei se olisi ihan pakko kun lapset ovat pieniä.
mutta ehdottomasti kysymys siitä, että jokaisen pitää pystyä elättämään itsensä. Oli mies tai nainen. Mun mielestä olisi naisen älyä ja potentiaalia halventavaa, jos naisen paikka olisi ainoastaan kotona. Naisilla on niin paljon muutakin annettavaa tälle yhteiskunnalle.
Ja todellakin jokaisella pitäisi olla halu ja kyky elättää itsensä.
vaimot voisivat jäädä kotiin lasten kanssa. Minusta samapalkkaisuuden sijaan tulisi edistää sitä, että perheelliset miehet saavat parempaa palkkaa, jotta voivat elättää perheensä. Toki naistekin voivat halutessaan käydä töissä mutta ettei se olisi ihan pakko kun lapset ovat pieniä.
Aivan älyntöntä tekstiä. Ei perheellisyys saa olla mikään palkanantoperuste!!!! Työ ja sen tekeminen ratkaisee!!
uskon ja omalla kohdallani koen, että raha se on joka ratkaisee. ELi jos nainen ei ole töissä tienaamassa (ja mies taas 0n), on tasa-arvo mahdottomuus niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. LApset pitäisi oikeasti hoitaa puoliksi. Esim. millä mandaatilla miehet kollektiivisesti vaativat yhtäläisiä oikeuksia lapseen eron jälkeen, jos eivät yleisesti ottaen ole valmiita hoitamaan niitä puoliksi?!
Valtaosa maailman naisista ei käy töissä vaan on kotona lastensa luona.
En tiedä, millaisessa lintukodossa sinä asut, mutta kyllähän totuus on että tällä pallolla valtaosa maailman naisista nimen omaan raataa niska limassa perheensä eteen kurjasti palkatuissa, raskaissa töissä. Ne harvat, jotka saavat keskittyä vuosia vain katraansa kanssa pelmaamiseen, ovat todella etuoikeutettuja.
se on perheen sisäinen tasa-arvokysymys. Olemme mieheni kanssa olleet alsten kanssa vuorotellen kotona, sillä kumpikin haluaa (ja toisaalta molempien mielestä kummankin myös pitää) osallistua tasavertaisesti sekä koti- että työelämään.