Pankaas villejä arvauksia: MIKSI nykyään on niin paljon erityislapsia?!

Miten vähän ihmiset ottavatkaan selvää asioista mistä puhuvat pelkästään mutu tuntemuksella.



Tarkaamattomuus- ja hahmotuhäiriö ei käsittääkseni ole käytöshäiriö. Ylivilkkautta esiintyy harvemmin. Onko vilkkaus siis käytöshäiriö?

Kun kuuntelen millaista isäni elämä oli pienenä koululaisena, niin tänä päivänä puolet hänen luokastaan saisi jonkun diagnoosin. Myös kulttuuri (poikien!) osalta oli aivan erilainen; oli pelkästään hyväksi, että pojat tappelivat keskenään ja huvittelivat rikkomalla linnunpesiä ja ampumalla oravia ym. Koulumenestystä ei pojilta edes vaadittu, enemmän karaistunutta luonnetta ja aktiivisuutta.



Jos nyt siis pistettäis peruskouluun poika, jolle oppiminen olisi vaikeaa, joka tappelisi kaikki välituntinsa ja viettäisi kesänsä linnunpoikia tappaen, häntä pidettäisiin enemmän tai vähenmmän terapian tarpeessa olevana.

nykyään myös korostuu esim. se jos on vaikea keskittyä kouluopiskeluun (ennen olisivat päässeet jo pieninä käytännön hommiin, oppipojiksi tms.).



Luin vähän aikaa sitten tutkimuksesta josa 60 % ylivilkkaista väheni oireet kun ruokavaliota muutettiin (valitettavasti en muista tarkempia yksityiskohtia, esim. mitä jätettiin pois ja mitä otettiin tilalle), ja tämä tapahtui nopeasti, tyyliin parissa viikossa.

että heidän erityistarpeensa huomataan ja niitä pyritään ja kyetään hoitamaan mahdollisimman hyvin. Ennenvanhaan erityislapsia pidettiin enemmän tai vähemmän toivottomina tapauksina, joihin ei kannattanut tuhlata (kaikkea) aikaansa, "koska ei niistä kumminkaan mitään tule".

Me itse määritellään se, mikä yhteiskunnassa on normaalia ja mikä ei. Diagnoosi ei ole absoluuttinen totuus, jossain toisessa kulttuurissa tietyt piirteet voisi olla hyväksyttyjä, jotka vaikka länsimaissa on "häiriöitä".



Ihmiset ne rajat on vetäneet. Tätä varten on esim. DSM IV, jossa on tarkat kriteerit sille, milloin puhutaan häiriöstä ja milloin ollaan normaalin sisällä. Raja on häilyvä, eikä absoluuttinen.



Vastaan siis alkuperäiseen kysymykseen: diagnosointi on yleistynyt ja toisaalta käsite normaalista kaventunut. Yhteiskunta vaatii paljon, ja tämän takia diagnosointi palvelee yhteiskuntaa.



Käytöshäiriöihin vaikuttaa myös kasvatus ja ympäristö. Yhteisöllisyys on vähentynyt, vanhemmilla enemmän turvattomuutta aiheuttavia ongelmia kuin ennen (eli esim. päihdeongelmia, avioeroja, mt-ongelmia). Ennen suurempi yhteisö kasvatti ja oli läsnä, eikä lapsen tunne-elämän kehitys ollut vain äidin ja isän varassa.

Tiedämpä yhdenkin perheenäidin joka kyllästyttyään huonosti käyttäytyviin poikiinsa jotka aina vaan pelaavat, selvitti netin ja kirjallisuuden kautta mitä oireita mihinkin diagnoosiin tarvitaan ja sitten vaan sähköpostilla kyyneleitä vuodattavan dramaattiset selostukset pojista. Ja kas, vastaus; niin selvät oireet että ei kun saman tien lääkitys päälle ja jonon ohi diagnoosia saamaan.. Molemmilla nyt diagnoosi ja turtana jatkavat samaa pelimeininkiä. Ja lisää pelejä voi ostaa korotetuilla vammaistuilla. Jee. Hyvä kela!Hyvä terveys!

ainakin kouluille, jos on enemmän erityislapsia. Siis kunan kannattaa tarjota tukea ja terapaiaa, toisin kun ennen.

Tiedämpä yhdenkin perheenäidin joka kyllästyttyään huonosti käyttäytyviin poikiinsa jotka aina vaan pelaavat, selvitti netin ja kirjallisuuden kautta mitä oireita mihinkin diagnoosiin tarvitaan ja sitten vaan sähköpostilla kyyneleitä vuodattavan dramaattiset selostukset pojista. Ja kas, vastaus; niin selvät oireet että ei kun saman tien lääkitys päälle ja jonon ohi diagnoosia saamaan.. Molemmilla nyt diagnoosi ja turtana jatkavat samaa pelimeininkiä. Ja lisää pelejä voi ostaa korotetuilla vammaistuilla. Jee. Hyvä kela!Hyvä terveys!

Sinulla ei ole minkäänlaista oikeaa käsitystä siitä, miten lapsia diagnosoidaan, joten älä viitsi levittää tuollaista tuubaa.

Sitä paitsi, tiedän omakohtaisesti, miten hemmetin vaikeaa Kelalta on saada edes perusvammaistukea, joten ihan turha väittää kenenkään, että sitä saisi keksaistuilla oireilla.

Esim. omalla lapsellani on dg asperger, ja voin kertoa, että sitä tutkitaan parin viikon osastojaksolla autismiyksikössä, ja lasta tarkkailee omahoitaja koko ajan. Lisäksi hänet tutkii neurologi, psykiatri, toimintaterapeutti ja puheterapeutti, hänelle tehdään unitutkimus, kromosomitutkimus ja perusteellinen lääkärintarkastus.

Joiden aikana vanhemmat eivät edes ole paikalla.

Joten hohhoijaa tuommoiset "vanhemmat laiskuuttaan tekee" -väitteet.

mutta ainakin rokotukset, maahanmuutto, hiilihydraatiinen ravinto, lapsilisien huomioon otto toimeentulolaskelmissa ja että lapset laitetaan hoitoon joko liian nuorina tai ovat kotihoidossa liian pitkään vaikuttavat.

mutta ainakin rokotukset, maahanmuutto, hiilihydraatiinen ravinto, lapsilisien huomioon otto toimeentulolaskelmissa ja että lapset laitetaan hoitoon joko liian nuorina tai ovat kotihoidossa liian pitkään vaikuttavat.

Noissa ei ollut ainoatakaan, jotka oikeasti aiheuttaisivat lapsille diagnoosoitavia erityisongelmia. Oletan siis, että ironisoit ja jos niin teit, niin aika hyvä...

Mä en tajua, miksi jauhatte kaikki paskasta ruuasta.. miettikää nyt oikeasti millainen ruokavalio köyhemmillä ihmisillä ennen oli.. Syötiin puuroa perunaa ja jos hyvin kävi niin sopaan saatiin läskiä sekaan.. On sitä vaan nykyään hieman parempi ruokavalio ihmisillä, vaikka eineksiä vetäisivätkin...

Tuo puurovilja ja peruna olivat lähtöisin suht puhtaasta maaperästä, satunnainen läski / liha lähtöisin eläimestä, joka oli elinaikansa saanut laiduntaa puhdasta ruohoa syöden, ja puhdasta vettä juoden. Elimistöön ei kertynyt myrkkyjä.

Nykyihmiselle kertyy myrkkyjä kaikenlaisista ruoka-aineista (jopa luomuruokien viljelyssä on sallittuja tietyt torjunta-aineet - eli jopa ne sisältävät kemikaaleja!) ja jopa talousvedestä (lukekaapa mielenkiinnossa mitä myrkkyjä kloorista lähtien veteemme lisätään - voitte yllättyä..).

Ihminen (keho) sietää niukkuutta hyvin, mutta miten se sietää myrkkyjä? Missä vaiheessa myrkkykertymän raja ylitetään ja ihminen sairastuu joko välillisesti tai välittömästi sen seurauksena? Me emme voi sitä vielä (jos koskaan) varmuudella tietää. Oma arvaukseni on, että elinikäennuste tulee radikaalisti laskemaan tällä saastuttamisella.

t. 15

Neurologisten ongelmien diagnostiikka on lisääntynyt. Ja lisääntyy varmasti jatkossakin, jos genomitutkimus etenee tällä saralla.



Olen käsittänyt, että diagnostiikan lisäksi myös itse ongelmat ovat lisääntyneet. Tähän ei tiedetä syitä, mutta kemikaalit, ruoka yms. ympäristön vaikutukset lienevät yksi syy. Kuulin äskettäin, että ultraäänitutkimuksien runsaus lisäisi riskiä neurologisiin ongelmiin, koska sikiön kehitysvaiheessa jokin olennainen alue aivoissa on niin herkillä tms. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa, mutta diagnosoidun lapsen vanhempi kertoi lääkärin sanoneen näin.



Perintötekijöillä täytyy olla vaikutusta, sillä usein samassa perheessä on samantyyppistä vaikeutta useammallakin lapsella. Tietynlainen sisäsiittoisuus Suomen kaltaisessa pienessä maassa voi olla tässä yksi selitys.

että nykyään syntyy lapsia, jotka ennen olisivat menneet kesken. Ruokavalio, elintavat jne paremmat.

Lapseni on erityiskoulussa, jossa on kehitysvammaisia lapsia. Ei siis mitään 'vain' adhd tyyppisiä tapauksia. Joka vuosi koulun oppilasmäärä kasvaa usealla oppilaalla.

Ja jännä juttu myös se, että koulussa on paljon enemmän poikia kuin tyttöjä.

elämän tyyli, liian kiireinen elämä, valmisruuat täynnä säilöntäaineita, huonekalut, lelut, tekstiilit täynnä kemikaaleja..vain ihme ettei ole enemmän diagnosoituja vaikutuksia, jopa pullovauvojen pulloista irtoaa kemikaaleja, lasten muovilautasista irtoaa kemikaaleja, kaikki on täynnä kemikaaleja joiden yhteisvaikutuksista kukaan ei tiedä. joka vuosi jokin kemikaali kielletään kun näyttöjä löytyy esim karsinogeeni yms. sitten kehitellään vastaavia jotka markkinoille, voi kestää vuosia ennen kun saadaan näyttö et aiheuttavat tuhojaan..yleensä juuri keskushermostoon, sikiöt tietty kaikkein herkimpiä, siksi raskaaana oleville äideille ei suositella edes kynsilakan käyttöä ei hiusvärejä ei liikaa kemikaaleja..eun lainsäädäntö on päästänyt suomenkin markkinoille jo meillä kerran kiellettyjä aineita.

Kuulin äskettäin, että ultraäänitutkimuksien runsaus lisäisi riskiä neurologisiin ongelmiin, koska sikiön kehitysvaiheessa jokin olennainen alue aivoissa on niin herkillä tms. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa, mutta diagnosoidun lapsen vanhempi kertoi lääkärin sanoneen näin.

todisteita ultraäänikuvauksen aiheuttamista vaurioista tai pitkäaikaisvaikutuksista ei ole löydetty ainakaan vielä (tutkimus alkoi jo v. 2000). Mukana on kahdeksan tuhatta suomalaisperhettä.

http://haku.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/15.joulukuu/ultr5000…

Minusta kaikki adhd:t ja muut käytösongelmat on kasvatuksellisia ongelmia. Kuri ja säännöt sekä rajat kun puuttuu ei voi kasvaa tasapainoisia lapsia.

Lääketieteelliset seikat vaikuttavat paljon ja on tutkittu juttu, että esim. ADHD on neurologinen sairaus.

diagnoosi tehdään nykyään paljon helpommin. Näyttää myös siltä, että Etelä-Suomessa asioihin tartutaan aktiivisemmin. Mikä muu syy voi olla siinä, että esim. Espoossa, Lahdessa ja Helsingissä on jopa yli kaksi kertaa enemmän erityislapsia kuin Oulussa?

Vastakysymys: MIKSI nykyään on niin paljon aggressiivisia seniorikansalaisia?

Heistä vaan on käytetty erilaisia nimityksiä;

ilkeä, huonotapainen, heikkolahjainen, tyhmä, laiska, omituinen...

diagnoosi. Ennen oli taitoa ja sinniä esim. koulussa pärjätä näiden villkaiden lasten kanssa.

Tarkoitatko ruumiillista kuritusta, nurkkaan laittamista/luokasta poistamista.

Kyllä kouluissa ennen karttakepit viuhuivat, ja kotona piiskat/risut. Siinä sitä sinniä, jolla käsiteltiin vilkkaampia lapsia.