APUA! Millainen on vakavasti masentunut ihminen? Auttakaa mua ymmärtämään syytöksiä!
On niin vaikea oikein ymmärtää, kun ko. ihminen ei käyttäydy seurassani, kuten yleensä ajatellaan masentuneen ihmisen käyttäytyvän. On suht iloinen ja jaksaa harrastaakin, vaikka työelämässä ei pystykään olemaan. Mutta ihmissuhteensa tuhoaa yksi kerrallaan, kun aina joku tekee jotain anteeksiantamatonta ja niitä sitten märehditään loputtomiin. Kai se sitten on sitä taudinkuvaa? Ja nyt minä olen siellä pahisten puolella yhtäkkiä aivan mitättömän tapahtuman vuoksi. Oikeasti tapahtunut on niin pieni asia, etten itse noteerannut asiaa oikein mitenkään, mutta nyt jonkin ajan päästä olen alkanut saada todella syyllistäviä viestejä, joissa ei tunnu olevan päätä eikä häntää. Olen aivan pöllämystynyt. Tautiko tässä puhuu? Voiko vakava masennus oireilla näinkin, tavallaan jonkinasteisina vainoharhoina? En tiedä miten suhtautua, kun kaikki "normaali" sovittelu vain lietsoo tilannetta!!?? Help!!
Kommentit (15)
Älä lähden masentuneen "tanssiin" mukaan, masennut vielä itsekin. Äläkä toista samaa sanoissa ja piilomerkityksissä vellomista; se ei auta mitään eikä ratkaise asiaa.
On tärkeä ihminen minulle. Ennen ei ole ollut ongelmaa, kun en ole ollut siellä pahisten puolella. Voikohan tilanne edes korjaantua vai tässäkö se sitten oli? Olemme tunteneet "aina". Syytökset ovat ihan absurdeja.
ap
hänen ainoa diagnoosinsa vakava masennus?
Mietinkin että voiko se oireilla realiteettien häilymisenä yms.?
ap
hänen ainoa diagnoosinsa vakava masennus?
lisäksi on muitakin häiriöitä, joissa voidaan käyttäytyä noin, kuten epävakaa persoonallisuushäiriö ja varmaan monet muut. Joku häiriöhän siinä on kyseessä, jos kerran tyyppi aiemmin on ollut normaali, joten ei sun sinänsä kannata analysoida, miksi hänestä on tullut tuollainen, ei hän oikein voi siihen itse vaikuttaa.
Sinun on vaikea auttaa masentunutta tai muuten mt-ongemaista ihmistä, jos tämä ei itse halua hakeutua hoitoon.
lähinnä epävakaa persoonallisuus (ent. rajatila)
Olen yhden ihmisen seurassa oma itseni ja joskus jopa "iloinen", mutta muuten on kauheat angstit koko maailmaa kohtaan. Olen kohdannut niin paljon pettymyksiä, väärinkohtelua tms. , mutta en kyllä riitaannu kenenkään kanssa, joka mulle hyvää haluaa, mutta en oikein jaksa seurustella, harrastaa tms.
Olen tavallaan pattitilanteessa, jolle ei mitään voi moneen vuoteen varmaan ja olen kokenut niin paljon kaikkea tosiaan, etten saa mitään irti tavallisten ihmisten normaalimeiningistä.
Olen siis masentunut traumaattisista syistä ja pyrin välttelemään kaikkea, joka voisi johtaa uusiin traumaattisiin tilanteisiin eli välttelen lähes kaikkia ihmisiä, joihin en satavarmana luota.
Sekavaa varmaan, mutta en jaksa nyt paremminkaan kuvailla.
Mutta kuulostaa hieman samanlaiselta kuin läheiseni käytös. Minun seurassani hän on ollut "iloinen" ja onnellisenkin tuntuinen, mutta muuten maailma potkii päähän = mitättömän pienet asiat saavat hänet täysin järkkymään ja hän puhuu mustasta listastaan, jossa on ihmisiä. Melkeinpä kaikki läheiset pikkuhiljaa, ja nyt siis minäkin. En olisi ikinä uskonut, olemme olleet todella läheisiä aina. Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? tuntuu että keskusteluyritykset saavat vain kummallisempia kiemuroita aikaiseksi ja uudelleentulkinnan uudelleentulkintaa, kunnes olen ihan sekaisin itsekin siitä, mitä tapahtui ja mitä haluan sanoa!!! :/
ap
Olen yhden ihmisen seurassa oma itseni ja joskus jopa "iloinen", mutta muuten on kauheat angstit koko maailmaa kohtaan. Olen kohdannut niin paljon pettymyksiä, väärinkohtelua tms. , mutta en kyllä riitaannu kenenkään kanssa, joka mulle hyvää haluaa, mutta en oikein jaksa seurustella, harrastaa tms. Olen tavallaan pattitilanteessa, jolle ei mitään voi moneen vuoteen varmaan ja olen kokenut niin paljon kaikkea tosiaan, etten saa mitään irti tavallisten ihmisten normaalimeiningistä. Olen siis masentunut traumaattisista syistä ja pyrin välttelemään kaikkea, joka voisi johtaa uusiin traumaattisiin tilanteisiin eli välttelen lähes kaikkia ihmisiä, joihin en satavarmana luota. Sekavaa varmaan, mutta en jaksa nyt paremminkaan kuvailla.
että uskon tämän (yli)reagoinnin olevan sairauden syytä vai onko se asia, jota ei pitäisi mainita? KOkemuksia, ajatuksia?
ap
Minulla on aika samanlainen menneisyys, kuitenkin olen aina mielestäni tiedostanut, ettei ne ihmiset oikeasti ole niin kamalia, kuin mitä olen ajatellut. Etten siis ole tosissani uskonut, että jotkut ovat täysin pahoja ja olen pyydellyt anteeksi ylireagointejani.
masennu kaventaa sosiaalista näkökykyä ja samalla sairastunut pyrkii löytämään syyn huonoon oloonsa itsensä ulkopuolelta.
masennu kaventaa sosiaalista näkökykyä ja samalla sairastunut pyrkii löytämään syyn huonoon oloonsa itsensä ulkopuolelta.
Auttaako se häntä näkemään tilanteen ja kohtuuttomuutensa, vai vaikeuttaako tilannetta vaan entisestään?
Hoitona on vain lääkitys, en tiedä mitkä lääkkeet. Terapia loppui jostain syystä kun kela ei enää maksa..
ap
masennu kaventaa sosiaalista näkökykyä ja samalla sairastunut pyrkii löytämään syyn huonoon oloonsa itsensä ulkopuolelta.
että voitko sanoa tuon ystävällesi vai et.
Itsekin sairastan masennusta ja en käyttäydy tuolla tavalla, mutta toki joku toinen voi noin käyttäytyä. Pikemmin itselläni epävakaapersoonallisuushäiriö aiheuttaa ihmissuhdeongelmia.
Tiedostaako ystäväsi itse yhtään masennuksen aiheuttamaa vääristynyttä ajattelua? Jos ei, en menisi sanomaan hänelle mitään. Suuttuu vaan vielä enemmän, että mitätöit hänen tunteensa (näin siis itse ajattelisin, jos oisin tuo ystäväsi).
Jos tilanne on ihan lukossa, ehkä olisi hyvä ottaa vähän etäisyyttä. Jos todellakin masennus aiheuttaa tuon ystäväsi käytöksen, pitäisi sen mennä ohi sitten, kun masennus paranee. Sitten voisit uudestaan lähestyä ystävääsi. Ehkä hän sitten tajuaa huonon käytöksensä.
Tsemppiä!!