Onko puheenoppimisella ja koulunäppäryydellä mielestäsi

koulu on vähän niin ja näin...

mutta meidän esikoinen alkoi puhumaan lauseita vasta 2v6kk, mihin asti puhui vain yksittäisiä käskyjä, kuten anna, pyyhi, ei.



Lukemaan oppiminen koulussa oli aivan tavattoman vaikeaa. Ei sujunut sujuvasti oikein vielä kakkosen keväälläkään. Sama koski myös kertotauluja tai muita opittavia asioita, joissa tarvitaan lyhytkestoista muistia. Lukemisen ymmärtäminen ylitti kuitenkin ikätason. Ongelmat olivat siis enemmän mekaanisia. Englannin kielen sanat ovat näin myöhemmin hankalia.



Toinen lapsemme alkoi puhumaan 8-kuisena. Puolitoistavuotiaana puhui jo neljän sanan lauseita, lauloi oikeita lauluja ja muisti riimitettyjä loruja ulkoa. Oppi omatoimisesti lukemaan ja kirjoittamaan viisivuotiaana. Kun isosisko tankkasi tällöin kertotauluja, hän oppi ne myös. Siinä sivussa. Osaa laskea myös yhteen- ja vähennyslaskuja luvuilla 0-100. Sadan ylitystä ei hoksaa vielä. Oppii korvakuulolta myös englanninkielisiä lauluja. Hän ei ole vielä koulussa, mutta hänelle "kouluasioiden" oppiminen on ollut helppoa. Emme ole häntä missään näissä opettaneet.



Näin ollen, ajattelen itse, että puheen oppimisella on jotain yhteyttä lapsen myöhemmälläkin kielellisellä kehityksellä, niin suomen kuin muidenkin kielien. Tähän taas vaikuttaa myös se lyhytmuistin toiminta. Pitkäkestoisessa muistissa olevien asioiden palauttaminen onnistuu vanhemmalla lapsellakin helposti. Tai sitten kyse on vain puutteellisista oppimisen taidoista.

erityisope-ja lto-tuttaviltani ja kyllä esim. lukemaan oppimisen ja puhumaan oppmimisvaikueksien välillä on tutkittu yhteyttä.

Se lapsi, joka puhui varhain ja hyvin, on koulumenestyjä (9,45 yläasteelta)



se joka puhui normaaliin tahtiin ja oli paljon äännevirheitä eskariin asti, on keskivertoa hiukan parempi (8,6)



ja ne, jotka eivät puhu lainkaan tai ovat dysfaattiisia, ovat erityiskoulussa ja diagnoosina lievä kehitysvammaisuus. duh.

...mutta asia ei ole niin yksioikoinen. "Koulunäppäryyteen" lisäksi vaikuttaa ensimmäisillä luokilla syntymäaika (loppuvuodesta syntyneet pojat varsinkin vaikeuksissa kouluhommien kanssa), isommilla sisaruksilla on suuri vaikutus (etenkin jos ikäeroa alle kolme vuotta). Nämä tuli nyt ekana mieleen. Näin oepttajana voin lohduttaa, että erot tasaantuvat 5. - 6. luokan kulmilla. Eli väittäisin, että myöhäinen puheenoppiminen ei sinällään kerro mitään lapsen "koulunäppäryyden" lopullisesta tasosta, jotain osviittaa vain...

itse olen esim. oppinut puhumaan hyvin vallan pienenä mutta lukemaan oppiminen oli vaikeaa eikä koulu muutenkaan sujunut niin kovin hyvin, keskinkertaisesti kylläkin. Lohduttavaa on se, että paremmin kuin missään aikaisemmassa opinahjossa pärjäsin yliopistossa kun olin löytänyt itselleni sopivan alan.



Pikkusiskoni taas ei puhunut niinkään nuorena mutta oppi koulutaitoja hyvin jo ennen kouluunmenoa ja on aina koulussa ja koulun ulkopuolellakin ollut monilahjakas joten ainakaan omassa lapsuudenperheessäni ei tällainen yhteys toiminut.

Lapsi oppi puhumaan myöhään. Menestyy erittäin hyvin koulussa.

nyt yläkoulussa keskiarvo jouluna oli 9.3, äidinkieli 10. Eli meillä ei ole näkynyt yhteyttä.

ja osasi lukea ennen eskaria, nyt eskarissa jo kirjoittaa.