Pelkään, että lääkäri ei ota todesta epäilyäni kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Antakaa vinkkejä, millä pysyn tiukkana huomisella lääkärikäynnillä (terveyskeskus)



Ensimmäisen kerran epäilin vajausta v. 2006, kun minun vuoden yrityksistä huolimatta oli kovin vaikea saada raskauskiloja lähtemään. Kilppariarvot tsekattiin silloin, mutta olivat normaalit, en tajunnut vaatia silloin tarkempi tutkimuksia, vaan sinnittelin painoni kanssa ja onnistuinkin muutaman kilon karistamaan kovalla työllä: liikuntaa ja armotonta kaloreiden ja ravintoaineiden laskemista. Viimeisen raskauteni kuitenkin lisäsi niitä taas, vaikka koko raskauden ajan söin terveellisesti ja liikuin. Paino nousi 20 kg, vaikka olin ennestäänkin jo ylipainoinen. Imettäessäkin painoni vain nousi ja nyt puolivuotta imetyksen jälkeen olen jo ihan epätoivoinen.



MInulla on ollut koko aikuisikäni ajan (nyt 32v.) kylmät ja palelevat kädet ja jalat ja peruslämpö on 35.5- 36,0 astetta. Flunssassa saattaa joskus kohota 36,5 tuntumaan. Alhainen verenpaine. Lepotilassa ollessani palelen lähes aina... joskus jopa helteelläkin.



Käyn ihan hitaalla, olen masentunut.. ilman syytä (minulla on ihana perhe ja mies ja läheiset välit vanhempiini, omakotitalo ja kaikki unelmat täyttyneet ym..) olen katkera ainoastaan tästä painonhallinnan vaikeudesta. Kaikki muut asiat ovat hyvin ja koen olevani onnellinen. Ennen olin energinen, liikunnallinen ja toimeentarttuva.



Ennen lapsien saamista muistan, että vielä joskus hikoilinkin kunnolla ihan vaan pienestä ponnistelusta, nyt on vaikea hiota 1,5-tunnin reippaalla sauvakävelylenkilläkään. Olo on tosi tukkoinen ja aivan kuin en olisi omassa kropassani ollenkaan. Aloitekyky ja sellainen positiivinen ote esim. töissä on kadonnut ilman sen kummempaa syytä. Ärsyynnyn helposti.



Ja vielä sellaisia yksittäisiä havaintoja mm. sormien kuiva ja ryppyinen iho, pitkittäisurat kynsissä ja epäsäännölliset kuukautiset (1 keskenmenokin pari vuotta sitten)



Tuntevatko lääkärit vieläkään tarpeeksi hyvin kilpirauhasongelmia ja voiko minullekin käydä niin kuin monelle muulle jotka ovat joutuneet käymään melkoisen helvetin läpi kun on leimattu masentuneeksi, luulosairaaksi jne...



Auttakaa te, joilla näistä on kokemusta, että miten saan lääkärin puolelleni?



Ja mitä kaikkia kokeita minun olisi hyvä vaatia?



Pelkään kovasti myös sitä, että näille oireilleni ei löydy oikeata syytä.