Pelkään, että lääkäri ei ota todesta epäilyäni kilpirauhasen vajaatoiminnasta
Antakaa vinkkejä, millä pysyn tiukkana huomisella lääkärikäynnillä (terveyskeskus)
Ensimmäisen kerran epäilin vajausta v. 2006, kun minun vuoden yrityksistä huolimatta oli kovin vaikea saada raskauskiloja lähtemään. Kilppariarvot tsekattiin silloin, mutta olivat normaalit, en tajunnut vaatia silloin tarkempi tutkimuksia, vaan sinnittelin painoni kanssa ja onnistuinkin muutaman kilon karistamaan kovalla työllä: liikuntaa ja armotonta kaloreiden ja ravintoaineiden laskemista. Viimeisen raskauteni kuitenkin lisäsi niitä taas, vaikka koko raskauden ajan söin terveellisesti ja liikuin. Paino nousi 20 kg, vaikka olin ennestäänkin jo ylipainoinen. Imettäessäkin painoni vain nousi ja nyt puolivuotta imetyksen jälkeen olen jo ihan epätoivoinen.
MInulla on ollut koko aikuisikäni ajan (nyt 32v.) kylmät ja palelevat kädet ja jalat ja peruslämpö on 35.5- 36,0 astetta. Flunssassa saattaa joskus kohota 36,5 tuntumaan. Alhainen verenpaine. Lepotilassa ollessani palelen lähes aina... joskus jopa helteelläkin.
Käyn ihan hitaalla, olen masentunut.. ilman syytä (minulla on ihana perhe ja mies ja läheiset välit vanhempiini, omakotitalo ja kaikki unelmat täyttyneet ym..) olen katkera ainoastaan tästä painonhallinnan vaikeudesta. Kaikki muut asiat ovat hyvin ja koen olevani onnellinen. Ennen olin energinen, liikunnallinen ja toimeentarttuva.
Ennen lapsien saamista muistan, että vielä joskus hikoilinkin kunnolla ihan vaan pienestä ponnistelusta, nyt on vaikea hiota 1,5-tunnin reippaalla sauvakävelylenkilläkään. Olo on tosi tukkoinen ja aivan kuin en olisi omassa kropassani ollenkaan. Aloitekyky ja sellainen positiivinen ote esim. töissä on kadonnut ilman sen kummempaa syytä. Ärsyynnyn helposti.
Ja vielä sellaisia yksittäisiä havaintoja mm. sormien kuiva ja ryppyinen iho, pitkittäisurat kynsissä ja epäsäännölliset kuukautiset (1 keskenmenokin pari vuotta sitten)
Tuntevatko lääkärit vieläkään tarpeeksi hyvin kilpirauhasongelmia ja voiko minullekin käydä niin kuin monelle muulle jotka ovat joutuneet käymään melkoisen helvetin läpi kun on leimattu masentuneeksi, luulosairaaksi jne...
Auttakaa te, joilla näistä on kokemusta, että miten saan lääkärin puolelleni?
Ja mitä kaikkia kokeita minun olisi hyvä vaatia?
Pelkään kovasti myös sitä, että näille oireilleni ei löydy oikeata syytä.
Kommentit (41)
syy? Kyllä kannattaa ihan ensimmäisenä ottaa itseään niskasta kiinni ja laitta ruokavalio kuntoon: 5 ateriaa päivässä, hiilarit, protskut ja rasvat oikeassa suhteessa sekä 2 l vettä.
Sitten liikuntaa 3xviikossa 1 h ajan. Likunta: tulee hiki,hengästyy ja on pakko käydä suihkussa; voimaharjoittelu ensiarvoisen tärkeää.
kyllä ne muut oireet vie lääkäriin eikä painonnousu, minulla mm. sykeongelmia, rytmihäiriöitä, muistamattomuutta, kuivat silmät jne
en osaa mataluudesta sanoa.. mies vain on maininnut, että ei tahdo aina oikein kuulla minun puhettani... hukkuu kuulemma jotenkin.
Aamuväsynyt olen minäkin, mutta siihen on helpotusta tuonut vähähiilihydraattinen ruokavalio (n. 2 kk), jotkuthan ovat saaneet apua kilpirauhasvaivoihin juuri karppauksesta.
Muita positiivisia huomiota näihin kertomiini oireisiin en karppauksesta ole saanut, eikä siis edes se painokaan ole lähtenyt laskemaan 1-2 kilon turvotuksia lukuunottamatta.
Ihan ensimmäisenä en itselleni masennusta diagnoosiksi tekisi, sillä ensimmäinen lapseni menehtyi syöpään ja olen kyllä kokenut kaikenlaista ja koen selvinneeni hyvin oman henkisen kasvun myötä. Minulla on paljon psyykkisiä voimavaroja, enkä siis sillä tavalla koe oloani masentuneeksi.
e-pillereitä olen syönyt viimeksi 21-vuotiaana ja mitään muutakaan hormonaalista ehkäisyä en käytä.
Kuopus on tosin vasta 1,5-vuotias ja uhmavaiheessa ja on allerginenkin, ja vaikka hänen hoitonsa ehkä normaalia enemmän vaatiikin, niin koen silti kaiken menneen hänenkin kanssaan hyvin.
kiitokset keskusteluun osallistuneille.. taidan nyt mennä nukkumaan ja kerätä voimia huomiseen ja päättäväisyydellä suhtautua lääkärini päätelmiin.
ap
syy? Kyllä kannattaa ihan ensimmäisenä ottaa itseään niskasta kiinni ja laitta ruokavalio kuntoon: 5 ateriaa päivässä, hiilarit, protskut ja rasvat oikeassa suhteessa sekä 2 l vettä. Sitten liikuntaa 3xviikossa 1 h ajan. Likunta: tulee hiki,hengästyy ja on pakko käydä suihkussa; voimaharjoittelu ensiarvoisen tärkeää.
kyllä ne muut oireet vie lääkäriin eikä painonnousu, minulla mm. sykeongelmia, rytmihäiriöitä, muistamattomuutta, kuivat silmät jne
Mulla on myös noi oireet ja lihon heti, jos syön ihan normaalia tervellistä ruokaa, sormet ja jalkaterät aina turvoksissa esim.
Kukahan olis Tampereella hyvä lääkäri tutkimaan?
syy? Kyllä kannattaa ihan ensimmäisenä ottaa itseään niskasta kiinni ja laitta ruokavalio kuntoon: 5 ateriaa päivässä, hiilarit, protskut ja rasvat oikeassa suhteessa sekä 2 l vettä. Sitten liikuntaa 3xviikossa 1 h ajan. Likunta: tulee hiki,hengästyy ja on pakko käydä suihkussa; voimaharjoittelu ensiarvoisen tärkeää.
terveisin toinen vakavasti oireileva
kyllä ne muut oireet vie lääkäriin eikä painonnousu, minulla mm. sykeongelmia, rytmihäiriöitä, muistamattomuutta, kuivat silmät jne
Mulla on myös noi oireet ja lihon heti, jos syön ihan normaalia tervellistä ruokaa, sormet ja jalkaterät aina turvoksissa esim.
Kukahan olis Tampereella hyvä lääkäri tutkimaan?
Viime vuonna meni lääkityksestä huolimatta taas vajaatoiminnalle ja Thyroxinia nostettiin. Nyt taas ok.
syy? Kyllä kannattaa ihan ensimmäisenä ottaa itseään niskasta kiinni ja laitta ruokavalio kuntoon: 5 ateriaa päivässä, hiilarit, protskut ja rasvat oikeassa suhteessa sekä 2 l vettä. Sitten liikuntaa 3xviikossa 1 h ajan. Likunta: tulee hiki,hengästyy ja on pakko käydä suihkussa; voimaharjoittelu ensiarvoisen tärkeää.
Painonhallintani mainitsemillasi konsteilla on joten kuten onnistunut, mutta varsinaisesti en ole onnistunut raskauksien aikaisia ylimääräisiä kiloja pudottamaan. Voimavarojen vähitellen hiipuessa on liikunta alkanut käydä yhä vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Silti käyn viikottain lenkillä ja zumbailen kotona ja välillä joogaan. Helppohan sellaisen on sanoa, jonka elimistö toimii niin kuin pitää.
Aivan varmasti minun on ollut pakko syödä yli kulutukseni, mutta se, että miksi kulutukseni on niin alhainen, että 1600-1800 kalorin päivittäinen energian saanti pidemmällä ajalla ei ole auttanut painonpudotuksessa. Olen kokeillut erilaisia ravintoainesuhteita ja hiilaritietoinen olen ollut ainakin vuodesta 2006. Nyt vielä enempi karppausta. Ruokavaliossa sinällään ei ole juuri muutettavaa. Onhan toki aikoja ollut, jolloin en ole niin tarkasti miettinyt näitä... mutta silloin se paino sitten onkin hiipinyt vähitellen ylöspäin.
Mä en muuten liikkuessa nykyään hikoilekaan niin, että pitäisi ihan välttämättä päästä suihkuun.
Kyllä kokemattomat saavat kaiken kuullostamaan niin helpolta.
ap
heitä työkseni.
Yleisin selitys on se, että en laihdu, koska minulla on x sairaus. Passitan lääkäriin ja tulevat sieltä bumerangina takaisin eli terveitä ovat.
Silloin menee kova kovaa vastaan eli ilmoitan, että tässä ruokavaliosi; tarkat ruoka-ajat jamitä syödään.
Lisäksi teen voimaharjoitteluohjelman eli lisää lihasta, jotta perusaineenvaihdunta lisääntyy.
Kun ihmisen on laittanut selkä seinää vasten ja on antanut tasan yhden vaihtoehdon niin kummasti alkaa paino pudota.
Ei ole kivaa minlle eikä asiakkaalleni tämä tilanne mutta pakko tehdä kun ei muuten onnistu. Kukaan ei ole vielä koskaan saanut diagnoosia ja olen nyt 7 vuotta työtäni tehnyt.
Juuri nytkin on yksi asiakas, joka soitti ja sanoi ettei ole mitään vikaa testien ja lääkärin mukaan. Katsotaan kuinka käy kun asetan ihmisen pakon eteen.
Niin, että kokemusta tästä asiasta löytyy!
heitä työkseni.
Yleisin selitys on se, että en laihdu, koska minulla on x sairaus. Passitan lääkäriin ja tulevat sieltä bumerangina takaisin eli terveitä ovat.
Silloin menee kova kovaa vastaan eli ilmoitan, että tässä ruokavaliosi; tarkat ruoka-ajat jamitä syödään.
Lisäksi teen voimaharjoitteluohjelman eli lisää lihasta, jotta perusaineenvaihdunta lisääntyy.
Kun ihmisen on laittanut selkä seinää vasten ja on antanut tasan yhden vaihtoehdon niin kummasti alkaa paino pudota.
Ei ole kivaa minlle eikä asiakkaalleni tämä tilanne mutta pakko tehdä kun ei muuten onnistu. Kukaan ei ole vielä koskaan saanut diagnoosia ja olen nyt 7 vuotta työtäni tehnyt.
Juuri nytkin on yksi asiakas, joka soitti ja sanoi ettei ole mitään vikaa testien ja lääkärin mukaan. Katsotaan kuinka käy kun asetan ihmisen pakon eteen.
Niin, että kokemusta tästä asiasta löytyy!
ketään auta eikä sillä laihdu, sorry vaan. Tyytyväisiä asiakkaita sen sijaan on roppakaupalla!
että thyroxinia syömällä laihtuisi vaivatta ja saisi sen lisäpotkun elämään.
eiköhän lääkäri suostu ottamaan kilpirauhaskokeet, jos kerran oireita on.
Mulla on vajis, ja oireina on hiustenlähtö, ihon kuivuminen/hilseily, silmien kuivuminen, painonnousu, turvotus, aamulla karsea olo, yleinen hidastuminen eli muisti ja ajattelu kärsivät vajaatoiminnassa. Nyt oireet jotenkuten hallinnassa lääkityksellä
että thyroxinia syömällä laihtuisi vaivatta ja saisi sen lisäpotkun elämään.
Hän sairasti monta vuotta vajaatoimintaa. Oli jo itsemurhan partaalla ennen kuin otettiin tarkemmat kokeet. Verikokeita oli otettu jo aiemmin, mutta ei jotain tarkempaa testiä.
Oli masentunut ja apaattinen ja todella väsynyt. Nyt lääkityksen myötä on kuin uusi ihminen.
Tuollaiset tyypit kuin sinä, saisi viedä saunan taakse ja ampua.
Miksi lihomiseen pitää löytää lääketieteellinen syy? Kyllä kannattaa ihan ensimmäisenä ottaa itseään niskasta kiinni ja laitta ruokavalio kuntoon: 5 ateriaa päivässä, hiilarit, protskut ja rasvat oikeassa suhteessa sekä 2 l vettä.
Sitten liikuntaa 3xviikossa 1 h ajan. Likunta: tulee hiki,hengästyy ja on pakko käydä suihkussa; voimaharjoittelu ensiarvoisen tärkeää.
Ennen diagnoosia liikuin parhaimmillaan viisi-kuusi kertaa viikossa, söin tunnollisesti alle kulutukseni, enkä laihtunut tippaakaan. Välillä maksoin kalorilaskurista ja täytin siihen kahvimaitoja myöten jokaisen suupalani monen kuukauden ajan. En silti laihtunut tippaakaan. Pidin huolta hyvinvoinnistani ja nukuin hyvin, mutta silti väsytti ihan hirveästi koko ajan.
Ja kun valitin vaivojani yleislääkärille, sain samanlaisen alentavan saarnan. Ei lihomisen takia kuulemma kannata tulla lääkäriin, vaan nyt olisi tärkeää katsoa mitä sinne suuhun menee, aloittaa jonkinlainen liikunta ja reipastua... Aivan kun lääkäri ei olisi edes kuullut mitä sanoin elämäntavoistani!
Sitten sain vihdoinkin "laiskuuteeni" lääketieteellisen syyn, ja lääkkeet vaivaan. Arvoni olivat vain hieman viiterajojen ulkopuolella, joten joku toinen lääkäri olisi varmaan todennut ettei nissä ole vielä mitään hälyyttävää. Onneksi oma lääkärini kuunteli oireeni, katsoi arvojani ja määräsi lääkityksen. Ensin lämpenivät kädet ja jalat, parin päivän sisällä, ja sen jälkeen muukin vointi alkoi kohenemaan. Lääkitys ei itsessään saanut painoa putoamaan, mutta oli ihanaa huomata että laihduttaminen toimi! Söin vain alle kulutuksen, harrastin liikuntaa ja tein niinkuin muutkin terveet ihmiset, ja jonkin ajan päästä olin normaalipainossa.
Kyllä jokainen ihminen sen tietää, kun rehellisesti tutkii elämäntapojaan, onko kyse itsensä huijaamisesta vai mahdollisesta aineenvaihdunnan ongelmasta. Kilpirauhasvaivaisista löytyy todella paljon meitä, jotka olemme treenanneet vuosia hiki päässä, vieneet terveellisen ruokavalioon äärimmäisyyksiin ja silti olemus on laiskan pullukan.
Tsemppiä Ap:lle! Toivotaan että et ole sairas, mutta jos olet, toivon että saat avun siihen.
ths saa olla ylimmillään neljä olematta vielä vajaalla. Monissa muissa (Euroopan) maissa ths:n nouseminen neljään on jo selvä merkki vajarista. Olen lukenut asiantuntijoista, joiden mukaan Suomessa o valtava määrä masenukseksi diagnosoituja vajaatoimintalaisia.
Esim. itselleni ths 4 tarkoittaa todella huonoa oloa, olen järkyttävän masennuksen ja väsymyksen vuoksi täysin työkyvytön. Minulle sopiva ths-arvo on yhden tuntumassa. Erään gynen mukaan tätä korkeammat arvot vaikuttavat myös negatiivisesti raskautumisen mahdollisuuksiin.
Kannattaa siis puhua lääkärin kanssa. Etsi itse tietoa em. ilmiöstä eli arvojen erilaisista tulkintatavoista ja kysy lääkäriltä nätisti, onko hän tietoinen ko. eroista eri maiden välillä.
Oma lääkärini väitti aluksi, vanhentuneiden ohjeistuksien mukaisesti, että arvoni ovat kunnossa vaikka, kuten sinullakin, tyypillisiä oireita oli vaikka kuinka. Sittemmin olen huomannut asennemuutoksen, on varmaan ottanut vähän selvää nykysuosituksista.
Tsemppiä!
ja samalla kysyn kilpirauhasesta enemmän tietäviltä, että onko syytä epäillä kuvailemillani oireilla juuri saamillani tuloksilla (jotka kysyin tk:sta ennen huomista lääkärin soittoaikaa, jotta voin olla tarpeeksi tiukkana asian kanssa)
tsh 2,6
t4v 14,1
Normaalin rajoissahan tuo on, mutta epäilyttää silti... Jos lääkäri voi noiden arvojen perusteella tulla siihen tulokseen, että vajaata ei ole, niin minkähän syyn hän oireilleni keksii?
ap
Juuri se vaatii erikoislääkärin asiantuntemusta, että oireet vaihtelevat. Kilppari voi oikutella vuosia vajaatoiminnan ja liikatoiminnan välillä.
Itse on myös opittava tuntemaan kroppansa, milloinka kilppari menee taas vajaalle eli Thyroxin annostusta nostettava tai voi mennä liikatoiminnan puolellekin.
Ei niin yksinkertaista, että vain verikokeista katsotaan missä mennään...olisikin