Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
vanhemmat tyrkyttävät rahaa aikuisille lapsilleen?????
09.02.2011 |
minua ärsyttää kun kaverini vanhemmat antavat joka kuukausi yli 600 e hänelle.. ja maksavat vielä hänen autolainaakin pois.
Eli kaverini asuu kihlattunsa kanssa kahdestaan. Heillä on kaksi autoa. mies saanut autonsa omilta vanhemmilta, maksaa varmaan vain vakuutukset jos niitäkään ja sitten tämä nainen halusi uuden auton ja vanhemmat maksavat autoa pois.. Kummatkin käyvät töissä säännöllisesti ja ikää heillä on mies 24 v ja nainen 25 v. Näin on jatkunut monta vuotta..
Nainen tuhlailee rahaa kaikkeen turhaan ja käy kaiken näköisissä kasvohoidoissa ym.
Olen varmaan katkera kun itse pitää laskea joka penni, että rahat riittävät meillä avokin kanssa autolainan lyhennykseen ja muihin laskuihin, käteen ei ylimääräistä jää. Ja sitten toisilla eletään noin.. Suorastaa vituttaa.
Toivon salaa, että naisen vanhemmat ajautuvat vararikkoon ja eivät enää pysty antamaan rahaa tyttärelleen, tuntuu että se nainen ei tiedä todellisuudesta mitään kun kaiken saa mitä haluaa.. Kuinka idiootteja vanhemmat ovat kun tekevät noin????
Onko tämä nykyän yleistäkin, tuntuu hullulta!
Itse en ole saanut penniäkään vanhemmiltani kun muutin pois heidän luotaan. Samoin ei ole minun avokkinikaan mitään saanut. Näin se minusta pitääkin mennä, oppii elämään varojensa mukaan ja hoitamaan asiat..
Kommentit (83)
Kyllä mä ISON rahan antajana odottaisin jotain vastinetta, eli tutkintoa ja työpaikan hakemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin vanhempani rahoittivat opintoni avokätisesti, maksoivat ulkomaanmatkoja, ostivat vaatetta, huonekaluja jne. Mutta selväksi tekivät, että laiskottelua eivät kustanna. Enkä myöskään kustantanut ravintolailtoja tms ystävilleni. Olivat tarpeeksi fiksuja tulemaan omillaan toimeen. Nyt on sitten hvyä koulutus ja hyväpalkkainen työ ja pystyn omiakin lapsia (viisaasti toivottavasti) tukemaan.
En millään muotoa usko, että taloudellinen tuki vanhemmilta tekisi aikuisista lapsista sen prinsessampia tai typerämpiä rahankäyttäjiä kuin köyhempienkään vanhempien lapsista. Minusta on suorastaan lohdullista, että jonkun vanhemmat haluavat helpottaa lastensa ja lastenlastensa elämää rahallisesti. Ihmiset joutuvat muuten miettimään joka päivä ja joka hetki rahaa ja miten sen saisi riittämään. Siis ainakin pienituloiset. On hienoa, jos vanhemmilla on mahdollisuus ja halua tehdä lastensa elämästä edes vähän huolettomampaa. Olen kolmikymppinen nainen ja vanhempani ovat aidosti varakkaita, mutta koskaan he eivät auta minua tai perhettäni taloudellisesti tai anna mitään pientäkään rahallista lahjaa tms. Vanhempani tietävät, että olen pienituloinen samoin kuin mieheni, vaikka molemmat olemme kokopäivätöissä. Opintovelat on maksussa, samoin pari-kolme tuhatta euroa takuuvuokriin otettua velkaa, pk-seudulla vuokriinkin menee kohtuullisen paljon, minkä lisäksi joudun maksamaan tiettyjä terveydenhoitokuluja n. 200€/kk, vaikka Kela tukee hoitoa. Jos saamme lahjan, vaikkapa syntymäpäivä- tai joululahjan, on se aina tyyliin kaksi pyyhettä tai joku koristetyyny. Ja niille ei olisi mitään tarvetta. KErran kerroin olevani tosi tiukilla taloudellisesti ja kysyin voisinko lainata vanhemmiltani hiukan rahaa. Isäni antoi minulle lainaan 30€. Jee. Vanhempani vain haluavat olla tukematta minua, koska aikoinani valitsin heidän mielestään mieheni väärin. Veljeni perheelle taas tulee rahaa sekä omilta että kälyni vanhemmilta. Vanhemmat itse ovat perineet suurehkon omaisuuden kolmikymppisinä, minkä turvin ovat kartuttaneet varojaan ja eläneet leveämmin. Onne teille, joiden vanhemmat tukevat teitä!! Ei kannata olla kateellinen muiden onnesta vaan iloita heidän kanssaan :) Myönnän, huonoina päivinä se on joskus vaikeaa.
mikään ei ole niin kurjaa,kuin puolueellisuus!onneksi meillä ihana perhe ja minä ja mieheni olemme päättäneet että ujutamme omaisuuttamme pennuille pikkuhiljaa esim.opiskelujen aikana!voimme elää niin että vanhempamme kateellisina katselevat perheitämme,nimittäin tuollainen puolueellisuus vaikuttaa niin etten paljo välitä vanhempieni kanssa olla tekemisissä...ei laiteta sitä ilkeily eteenpäin vaan autetaan lapsiamme aina kun voidaa.verottaja on saanut tarpeeksi,olen yrittäjä.sille en paljoa meinaa jättää!!!!!!!!!!!!!!!mukavaa kevättä sulle=)
Vanhemmat elävät herroiksi, ovat perineet elintasónsa. Penniäkään en ole saanut nuoruudessa saati nyt täysikäisenä.
Potuttaa tosiaan huonoina päivinä kuunnella paljonko osinkoja taas tullut heille, kun itse lasketaan senttejä, että saataisiin maitoa lapsille ostettua : (
Äitini kuoli vuosia ennen eläkeikää. Hänelle jäi kohtuullinen omaisuus...josta sitten verottaja noukkii omansa pois. Minusta on järkevämpi antaa elinaikana rahaa lapsilleen, kuin kuoltuaan perilliset maksaa isoja summia verottajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua vitutti, kun muutin yhteen avomieheni kanssa kuinka hänen vanhempansa laittoivat tilille aina rahaa, jos saldo oli alle 300€. Harvoinhan se yli oli, sillä opintotuen jälkeen rahaa jää käteen vain se 150€ per nenä. Aiemmin uskoin, että on pakko elää pelkillä itse ansaitsemillaan rahoilla mutta nyt otan vuoden takaisesta vähentyneet almut mielihyvin vastaan. Ylimääräistä meillä ei siltikään ole mutta kun vanhempien luo matkustamiseen kuluu rahaa viikon ruokarahat ja kuulemma olisi ihan kiva jos kerran kuussa käytäisiin. Parhaiten raha pääse käyttöönsä, kun soittaa vaikkapa päivää aiemmin, että mennään huomenna Prismaan, isi tarjoaa. Saa kerrankin täytettyä ruokakaapit täyteen ilman ainaista senttien laskemista.
Rahoilla lesoileminen ärsyttää kyllä valtavasti, varsinkin jos itsellään sitä on vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen tosi kateellinen. Olisi ihanaa, jos vain saisi pyyteettömästi joltain rahaa. lapsiperheessä olisi sille kyllä aina käyttöä. Jos tekee rahaa, ei ole aikaa lapsille ja jos on lasten kanssa ei ole rahaa.
Voi hitto olisin onnellinen jos edes jotain olisi joskus saanut vanhemmilta. Minä en näe mitään järkeä siinä että vanhemmat pihtaa rahojaan ja sitten kun kuolevat niin ne jaetaan ja menee kauheesti perintöveroa. Parempi niitä rahoja on antaa pikku hiljaa sillon kun vielä elää! Välttyy kokonaan perintöverolta kun ostelee lapsilleen kaikkee, maksaa lomia jne. juttuja koko ajan. Itse aion tehdä näin kun omat lapset on aikuisia. Kerron heille selvästi heti alusta asti että perintöä ei tule vaan annan joka vuosi heille rahaa ja matkoja niin että verottaja ei pääse väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhemmilla ei edes ole paljoa rahaa, ja silti aina auttavat JOS on tarve...ja tietävät ettemme turhaan pyydä...ja yleensä kyse muutamasta kympistä, jonka MAKSAMME takaisin !
en jaksais tota ainaista kiitollisuuden velassa oloa appivanhemmilleni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen tosi kateellinen. Olisi ihanaa, jos vain saisi pyyteettömästi joltain rahaa. lapsiperheessä olisi sille kyllä aina käyttöä. Jos tekee rahaa, ei ole aikaa lapsille ja jos on lasten kanssa ei ole rahaa.
Se kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. En antaisi vanhempieni tai miehen vanhempien sekaantua meidän talouteen. Olisi nöyryyttävää jos vanhemmilla olisi vielä sanomista meidän elämään.
Seuraan montaa tällaista tapausta, missä vanhemmat maksaa. Mutta samalla he myös määräävät monissa asioissa ja perheen itsenäisyys on mennyttä.
Joten muistakaa se, että ilmaista lounasta ei ole. Itsenäisyys kannattaa pitää köyhänäkin päivänä, eikä myydä henkisesti persettään vanhemmille tavarasta ja rahasta.
40v, naimisissa, kaksi lasta. Saan vieläkin vanhemmilta rahaa ja kaikenlaisia juttuja... Ihan jatkuvasti, joka viikko, äitini leipoo, ostaa kaupasta kaikkea, ostaa lapsille vaikka mitä. On ostanut Emmaljungat, pinnasängyn, syöttötuolin, Ecco-kenkiä jne. Vaikka me itsekin käydään töissä.
En tajua, että jos kerran huolehtii lapsistaa, niin miksi pitäisi lopettaa se huolehtiminen kun lapsi täyttää 18v ???
Saadaan varmaan vanhemmiltani apuja vuodessa jotain 3000 euron edestä, jos nyt joku arvio pitäisi heittää. Minusta olisi outoa, jos joku ei saa vanhemmiltaan mitään. Huonoista väleistä se vaan kertoo.
Niin, ja kyllä ollaan ihan itsenäisiä, tosin kuin tuo joku kirjoittaja epäili. Jos äitini haluaa "sekaantua talouteemme" ostamalla lapsilleni 100euron talvikengät x 2, niin ihan rauhassa, ei mun yöunet siitä mene :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kyllä silloin on jo yläluokkaa vaikka kuinka olisi vain tavallinen yrittäjä.
paljon rahaa, miljoonia euroja sijoituksissa ja sijoitusasunnoissa. Näitä on ihan 'tavallisissa' yrittäjäperheissä, ei missään yläluokassa pelkästään. Ja silloin on kyllä minusta ihan kummallista, jos ei rahaa haluta yhtään siirtää eteenpäin.
Toinen juttu on kokonaan, jos tosiaan vanhemmat ovat luonnostaan nuukia, ja luulevat lapsillaan olevan tiukkaa. Silloin toppuuttelisin tietysti.
että yhtään en ota vastaan vaan te nautitte nyt itsekkäästi ylimääräisistä rahoita, koska olette tehneet kovasti töitä. Toiseksi, käskisin heidän säästää, sillä kunnalliset vanhainkotipaikat on muisto vain ja jokaisesta siivouspalvelusta joutuu maksamaan, on sitten kotona tai palvelukodissa. Eri asia on tietenkin, että sinä vuorostasi elätät vanhempasi jos heillä tekee tiukkaa kun eivät jaksa enää itse pitää huolta itsestäsi. Eli maksat ateriapalvelun, siivouksen, sairaanhoitajan käynnit, kuljetukset yms.
Meillä anoppi ja appiukko eivät edes ota käyttöön jos annamme heille lahjaksi esim. laadukkaat alusasut hiihtoon, pellavaiset laudeliinat tms. 'kun nämä vanhat on vielä ihan hyvät', vaan säästöön menee ne lahjatkin.
Käyvät kyllä ulkomailla kerran vuodessa ja nyt tekivät remonttia kun alkoi olla pakko, mutta muuten elävät varsin nuukasti, vaikka todennäköisesti säästöjä on jo mukavasti. Olen siis se, jolle anoppi antaa aina 50 e 'pullarahaa' kun käyvät kylässä ja lasten synnyttyä yms. ovat kyllä antaneet enemmän.
Ja tottakai me maksamme tarvittaessa siivoukset, ateriapalvelut yms. kun sen aika tulee! Todennäköisesti olemme silloin itsekin jo mukavasti toimeentulevia keski-ikäisiä. Ja heti kun alkavat tarvita apua asioiden hoitamisessa, lumitöissä yms. niin tottakai autetaan!
Kaksiteräinen miekka.
Toki on järkevämpää jo verotuksellisten asioiden vuoksi antaa sitä rahaa lapsille eläessään. Toisaalta tämä mahdollistaa vanhemmille ns. "oikeuden arvostella" perhettä kulutuksestaan, esim. "miten ne nyt taas meni sitä ja sitä ostamaan", "taasko ne lähtee ulkomaille matkalle"...
Itse en ole rahalahjoja saanut muutamia kymppejä lukuunottamatta. Opiskelut on hoidettu täysin omasta pussista, siis kaikki mahdollinen, myös esim. vuokravakuudet silloin aikoinaan. Edes häitä vanhempani eivät katsoneet velvollisuudekseen rahallisesti auttaa, edes sitä vähää. Sama juttu mieheni vanhempien kohdalla, apua ei ole herunut: ei edes pyydettäessä!!
Mieheni vanhempien pelkona puolestaan kai on, että "ettei ne vaan pääse elämässään liian helpolla tai ainakaan helpommalla kuin ME päästiin".
Esim. mieheni varhaiseläkkeellä jo olevat vanhemmat (joista esim. appeni sai koko perinnön itselleen jo 30-vuotiaana!) elelevät leveästi vielä hengissä olevan isomummon avustaessa heidän elämäänsä säännöllisin väliajoin. Kivahan siinä tietenkin on hankkia kotiin viimeistä huutoa olevia turhakkeita, kun omat lapsensa sinittelevät lainanlyhennysten ja päiväkotimaksujen kanssa. Mielestäni on vähintäänkin outoa, etteivät appivanhempani ole ajatelleet antaa tästä etukäteisperinnöstä koskaan omille lapsilleen, eli seuraavalle sukupolvelle edes vähän. Tai ehkä he antavatkin, sille ainokaiselle suosikki-tyttärelleen ja tämän perheelle, muiden lasten jäädessä perheineen taas nuolemaan näppejään...
Ihmiset saa tehdä rahoillaan ihan mitä haluavat. Vaikka sitten rahoittaa aikuisen lapsensa elämää. Toivon, että pystyn tekemään samoin kun lapseni ovat aikuisia.
ovat kasvattaneet minut hyvin raha-asioiden suhteen. Ehkä siksi uskaltavat sitä rahaa antaakin kun tietävät että se ei mene "turhuuteen". He taas eivät osaa tuhlata, ostavat välttämättömän ja tarpeellisen, eikä aina sitä kalleinta vaikka varaa olisi. Sama on periytynyt minulle. Emme ole pihejä vaan kohtuullisia.
Pakottaako minun sitten vanhempani pitäisi kun he eivät halua matkustaa (pitävät maalla olevaa taloa/peltoa/metsää omana "paratiisinaan") tai hankkia kallista sisustusta jne. Omistavat yhtä sun toista, mutta eivät koe tarpeelliseksi kerätä hirveää kasaa maallista mammonaa. Olen toki sanonut että miettisivät tulevaisuutta ja mahdollista sairautta ja vanhuuden tuomia haasteita, mutta he haluavat elää tässä hetkessä ja ottaa päivän kerrallaan. Mielestäni ihan hyvä asenne, nykyään ihmiset tuntuvat elävän niin tulvaisuudessa, kaikki pyritään suunnittelemaan valmiiksi. Ja jos vanhempani joutuvat vanhainkotiin tms. niin omaisuuden myynti kattaa kulut kyllä moneksi vuodeksi ja me lapset pystymme kustantamaan muut menot.
Laki on tässä harvinaisen yksiselitteinen: 4000 € / 3 vuotta. Enemmänkin voi antaa, jos maksaa lahjaveron. Laissa ei ole pelivaraa tipan tippaa, ellei sitten lasketa sijoitusvakuutusta sellaiseksi. Mutta tiedän kyllä, että lakia kierretään antamalla ylimenevä osuus käteisenä.
Eihän noin paljon edes saa antaa?
Vierailija - 09.02.11 03:01 (ID 12054448)
Vai olenko väärässä? Eikö joku 3000e vuodessa ole maksimi ilman verottajaa?
Tässä on pelivaraa laissa. Elämistä saa tukea ja sitä ei katsota lahjana. Lienee tarkoituksella tulkinnanvarainen tuo pykälö viidakko.
Alue: Aihe vapaa
on kohta 30-vuotias kaveri, joka asuu ilmaiseksi vanhempiensa omistamassa asunnossa (nostaa siihen asumistukea, jonka saa omaan käyttöönsä koska se ei mene vuokraan), ajaa näiden omistamalla autolla (maksavat myös verot, huollot ym.) saa vanhemmiltaan useamman kerran vuodessa pari tonnia tilille jne.
Eihän siinä mitään, mutta asia on selkeästi vaikuttanut kaverini valintoihin ja elämänkatsomukseen yleensä. Ei ole esimerkiksi saanut mitään tutkintoa valmiiksi, koska ilmainen rahan tulo mahdollistaa sen, ettei paineita valmistumisesta ja töihin menosta ole. Voi näin siis "etsiä itseään" vaihtamalla jatkuvasti pääainetta.
Lisäksi saattaa täräyttää jotain älytöntä josta huokuu se, että on päässyt noin helpolla. Kuten minulle opiskelevalle perheenäidille on sanonut mm., että miksi ostan Rainbow ym. halpistuotteita enkä parempia tai miksen käy koskaan kosmetologilla. Ihmetteli myös kovasti, että miksi joudumme säästämään uutta televisiota varten emmekä voi heti mennä ostamaan sitä tai miksei meillä voi olla molemmilla omaa autoa (siis minulla ja miehelläni).
Mutta summa summarum. En todellakaan kadehdi.