Kannattaako lähteä lentäjän kelkkaan?
Olen näköjään pahasti rakastumassa aivan ihanaan mieheen ja huomaan jo ajattelevani, että hän voisi olla Se Oikea. Ajatus perheestä joskus tulevaisuudessa ei ole enää niin poissuljettu. :-)
Mutta se, mikä tökkii, on miehen työ. Hän on nimittäin lentäjä.
Aina kuulee juttuja siitä, miten lentäjät pettää joka suuntaan. Ja sitten jos itse kökkii kotimaassa ja jossain vaiheessa pienten lasten kanssa, niin tuleekohan touhusta mitään? Tai onko siitä edes perheelliseksi, aina poissa ja reissussa?
Onko av-mammoilla kokemusta?
Kommentit (23)
Relaa! Ei kannata olla niin huolissaan. Kyllä lentäjänkin kanssa voi olla elämää.
Siellä on monta lentoemoa jonossa lentäjän vaimoksi, että elä nyt herraisä siitä ammatista tee kynnyskysymystä! Nauti enemmän.
jos on Finskin lentäjä, on niin paljon lepoa.
Eiköhän mies petä jos on sen tyyppinen, ei ammatti siinä miestä muuta suuntaan tai toiseen.
yhdelläkään av-mammalla ole mi-tään tsäännssejä lentäjämieheen!
-tienaavat hyvin
-ID lipuilla edullisia lentoja
-arvostettu ammatti
Good catch, go for it!
Ei se ammatista ole kiinni!
Lentäjillä myös paljon vapaata. Toki ovat välillä öitä ja useita päiviä töissä, mutta vastineeksi on sitten pitkät vapaat.
Jos nyt jotain mietit ammatissa perhe-elämän kannalta, niin epäsäännölliset työajat. Miltä sinusta tuntuu, että vapaat eivät mahdollisesti osu yhtäaikaa, mies voi olla töissä pyhinä yms. Mutta muistuttelen kuitenkin noista arkivapaista, voivat olla ihan hyvä vaihtoehto lapsiperheessä, vähemmän hoitopaikan tarvetta yms.
Eli jos on hyvä mies, pidä kiinni. Älä ammatin takia hylkää!
Kai niitä lentäjiäkin on moneen lähtöön... Mun tuttavat (5 lentäjää) vaan ovat kaikki yhtä lapsellisia (kaikki lelut ja vekottimet kiinnostavat aivan mielettömästi), vallattomia ja jossain määrin epäluotettavia. Samalla kyllä myös hurmaavia, miehekkäitä, sosiaalisia ja komeita. Omakseni en heistä ottaisi ketään, vaikka tilaisuuskin on ollut.
Puolisoni matkustaa paljon ja olen usein kotona lasten kanssa. Suhteen alkuaikoina harrastin ja touhusin omia juttujani. Mieleeni ei kuitenkaan ole koskaan tullut, että hän pettäisi minua reissuillaan. Enkä edes ole pahoillani hänen matkustelustaan. Päin vastoin.
Jos jotain ammattiryhmää tuossa mielessä varoisin niin myyntimiehiä. Niistä mulla on ihan kamalia kokemuksia, ja paljon.
Oma mieheni on lentäjä Finskillä ja vapaata on kyllä valitettavan vähän. AIkaerolennon (jolloin mies on siis poiss akotoa 2-4 vuorokautta) jälkeen ekan vuorokauden nukkuu, toisen on väsynyt ja kiukkuinen ja sitten joko taas jo lähtee tai joskus on vielä kolmannen päivän kotona ja ehtii vähän nähdä lapsiakin. Palkka ei ole kehuttava, ellei ole sattunut lentämään jo vuosikymmeniä, mitä harva nuori on. Meillä mä tienaan paremmin. Kohtuuhintaisista ID-lipuista on varmasti iloa pariskunnalle (kun olette naimisissa), mutta ei enää lapsiperheille, sillä lennoille ei mahdu ja epävarmuus ja rannalle jääminen perheen kanss aon todella kamalaa.
EIköhän jokaisella työpaikalla ja jokaisessa ammatissa ole etunsa ja haittansa. Itse kannustin mieheni opiskelemaan tähän unelma-ammattiinsa, mutta hekä olisin jättänyt väliin, jos olisin aavistanut arjen raskauden, kun kaikki jää aina mull emiehen olless apoissa tai nukkuessa. Pettämistä hän ei harrasta eikä juuri monikaan hänen varatuista kollegoistaan. Ammatin ei pitäisi vaikuttaa parinvalintaan, eivätköhän siinä ihan muut asiat ole tärkeämpi!
Yksi täällä esitetyistä väitteistä kyllä pitää paikkansa eli arvostus/imago. Etenkin sukulaislapsista ja lasten kavereista on tosi upeaa olla lentäjä :)
Mun mies on myös lentäjä Finskillä. Siviililentäjän mielenlaatu näkyy arjessa: rauhallinen, vastuuntuntoinen, tarkka.
Mä olen kotiäitinä, osittain sen takia, että arki normityöläisen ja vuorotyöläisen yhdistelmänä oli vähän liian rankkaa. Tai yhteistä aikaa jäi todella vähän, koska lentäjillähän ei ole viikonloput saletisti vapaat - saati sitten mitkään pyhät yms. lomat.
Kotiäitiys onnistuu sillä, että miehen tulot ovat niin hyvät.
Meillä on lapsia, niiden kanssa (ja ilman niitä) on kyllä sujuvasti hyödynnetty id-lippuja ja matkusteltu - se on ihan kivanhintaista. Lapset on tottuneet siihen, että aina ei koneeseen mahduta.
Ja kyl se aina sykähdyttää, kun se nykäisee univormunsa niskaan ja lähtee töihin, siitä ei pääse mihinkään.
Ja ennenkaikkea: mies RAKASTAA työtään.
kyllä heti tollasen lentäjäherkun, jos saisin!
En suosittele lentäjää tai lentäjäksi opiskelevaa
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni on lentäjä Finskillä ja vapaata on kyllä valitettavan vähän. AIkaerolennon (jolloin mies on siis poiss akotoa 2-4 vuorokautta) jälkeen ekan vuorokauden nukkuu, toisen on väsynyt ja kiukkuinen ja sitten joko taas jo lähtee tai joskus on vielä kolmannen päivän kotona ja ehtii vähän nähdä lapsiakin. Palkka ei ole kehuttava, ellei ole sattunut lentämään jo vuosikymmeniä, mitä harva nuori on. Meillä mä tienaan paremmin. Kohtuuhintaisista ID-lipuista on varmasti iloa pariskunnalle (kun olette naimisissa), mutta ei enää lapsiperheille, sillä lennoille ei mahdu ja epävarmuus ja rannalle jääminen perheen kanss aon todella kamalaa.
EIköhän jokaisella työpaikalla ja jokaisessa ammatissa ole etunsa ja haittansa. Itse kannustin mieheni opiskelemaan tähän unelma-ammattiinsa, mutta hekä olisin jättänyt väliin, jos olisin aavistanut arjen raskauden, kun kaikki jää aina mull emiehen olless apoissa tai nukkuessa. Pettämistä hän ei harrasta eikä juuri monikaan hänen varatuista kollegoistaan. Ammatin ei pitäisi vaikuttaa parinvalintaan, eivätköhän siinä ihan muut asiat ole tärkeämpi!
Yksi täällä esitetyistä väitteistä kyllä pitää paikkansa eli arvostus/imago. Etenkin sukulaislapsista ja lasten kavereista on tosi upeaa olla lentäjä :)
En tiedä mikä kellekin on hyvä palkka, mutta minunkin mieheni on lentäjä F:lla ja lentää kaukolentoja. Palkka on minusta ihan hyvä, keskimäärin 10k € kuussa.
jos olisit oikeasti rakastunut niin ihan sama mikä ammatti miehellä olisi. Eli, vastaan, että ei kannata, kannattaa etsiä Se Oikeasti Oikea.