Törkeä synnytysvalmennus Helsingissä
Onko muilla huonoja kokemuksia neuvolan synnytysvalmennuksesta? Me ensikertalaisina jouduimme pahasti pettymään törkeän kätilön takia.
Hän oli niin asenteellinen, että osa ryhmän odottajista oli tosi suivaantuneita. Kätilö edusti jotain ns. luomufilosofiaa ja antoi sen näkyä. Hän haukkui puudutukset lyttyyn ja syyllisti puudutuksia pyytäviä äitejä mukavuudenhaluisiksi. Vauvat menevät kuulemma ihan tokkuraan epiduraaleista ja muista kovista aineista. Paras olisi kuulemma synnyttää ilman mitään kivunlievitystä ja mielellään haikaranpesässä.
Meille on itsestään selvää pyytää epiduraalia tai muuta lääketieteellistä kivunlievitystä. Äitien syyllistäminen 2000-luvulla kunnan viranomaisen toimesta on käsittämätöntä. " Kivulla sinun pitää synnyttämän" -filosofia tuntuu olevan yleistä kätilökunnassa.
En pelkää synnytystä, mutta en ihmettele, jos synnytysvalmennus saa jotkut pelkäämään ja vaatimaan leikkausta. Itse tiedän olevani sen verran jämäkkä tyyppi että osaan pitää puoleni tuollaisia vastaan, toivottavasti myös synnytyksessä.
Meille riitti yksi kerta tätä " valmennusta" . Aivan hirveä kokemus.
Kommentit (36)
on katkeria siitä (jos kyseessä vanhempi henkilö) ettei heidän aikanaan ole ollu käytettävissä näitä keinoja ja haluavat kostaakseen syyllistää tulevia synnyttäjiä jo etukäteen!;) No ei oikeesti, mut oudolta kuulostaa...
Saanko kysyä että missä päin helsinkiä on noin kamalaa ' valmennusta' ? Itse olin juuri tällä ja edellisellä viikolla h-pesän valmennuksissa ja ne olivat minusta todella hyviä!!Kärsin suuresta synnytyspelosta joten onneksi valmennus oli hyvä ja kätilö todella empaattinen..
Tuollaiset ' valmennukset' tuskin poistaa kenenkään pelkoja..kannattaa minustakin tehdä huomautus/valitus ylemmälle taholle.
-Tiggr 34+2
tuntuu, että myrkkyjä työnnetään pienimpäänkin nipistykseen avuksi ja puudutuksia tyrkytetään liikaakin...
ja sitten vielä sellainen asia, jota monikaan ei ehkä tule ajatelleeksi: voi myös käydä niin että mitkään kivunlievitykset eivät tehoa!!!
itse esikoista synnyttäessä minulle pistettiin lihakseen petidiniä sekä litalginia, ei vaikutusta kipuun. petidin vei " kärjen" supistuksista n. 15 minuutiksi, mutta silti olivat hyvin kivuliaita ja olo oli kuin pahassa humalassa.
epiduraalipuudutus auttoi vain toiselle puolelle ja senkin 15 minuuttia myös, lisäyksestä ei hyötyä.
(synnytys kesti kaikkiaan yhdeksän tuntia.)
eli lääkityksestä huolimatta voi " joutua synnnyttämään luomuna" !
miettikääpä sitä!
ja lopuksi, käsi sydämellä: kumpi on tärkeämpää, ajatella pienokaisen parasta vai ottaa myrkkyä kipuun, joka on kuitenkin vain hetkellinen kipu ja loppuu lapsen syntymään?
ja vielä: oletko ajatellut että lapsen syntymän jälkeenkin kehossa on monenlaisia kiputiloja, jotka on vain kestettävä, koska kipulääkitystää ei voi imetyksen aikana ottaa? vai asetatko silloinkin omat kiputilasi lapsen edelle?
tiedän, että tällainen kirjoitus aiheuttaa monissa närää, mutta halusin aiheuttaa tällä pohdiskelua, en vihaa.
itse aion synnyttää tämän toisen, vielä mahassa olevan lapseni " luomuna" eli korkeintaan ilokaasua käyttäen, toivottavasti saan siihen mahdollisuuden, ettei tarvitse tehdä sektiota!
LUOMUVALMENNUS KUNNNIAAN!
..Jokainen synnyttäjä on erilainen.Varsinkaan ensisynnyttäjä ei tiedä yhtään mitä tuleman pitää joten minusta on ainakin väärin kätilön taholta tuomita yms.Itsellä on niin alhainen kipukynnys että varmasti aion ottaa vastaan kaikki mahdolliset kivunlievitykset.Minusta valmennuksissa pitäisi korostaa jokaista synnyttäjää yksilönä ja kannustaa kuuntelemaan omaa kehoa eikä paasaamaan mistään erityisestä tavasta synnyttää..
Tämä on tietenkin vain minun mielipide.Älkööt kukaan siitä suuttuko. :)
Minusta on ok kertoa puudutusten vaihtoehdoista, lempeistä kivunlievityskeinoista, mutta on eri asia, miten asiasta kertoo ja miten omaa kantaansa tuo esille. Jos tässä valmennuksessa on tullut sellainen olo, että kätilö väheksyy puudutuksia käyttäviä äitejä, olisi minusta voinut asiasta keskustella jo siinä paikan päällä eikä murista jälkeenpäin. Niin voihan asiasta tehdä valitusta myös osastonhoitajalle tai ylihoitajalle, mutta eikö kätilö olisi saanut kaikista parhaimman palautteen juuri siinä paikan päällä ja asiasta olisi voitu keskustella, mitä hän todella tarkoittaa puheillaan.
Tyhmää on joka tapauksessa syyllistää äitejä, jotka kivunlievityksiä haluavat. Kyllä tässä maassa tiedetään, mitä " myrkyt" sisältävät ja ettei niistä koidu haittaa äidille ja syntyvälle lapselle.
Jos joku haluaa synnyttää luomuna niin se on hatun noston paikka, mutta ei tee äidistä mitenkään parempaa ihmisenä tai synnyttäjänä. Eikö pääasia ole kuitenkin se terve vauva?
Jotenkin olen itse tullut siihen käsitykseen kaikesta eri tahoilta lukemastani ja kuulemastani, ettei äidin kovat kivut suinkaan edistä synnytyksen sujuvuutta ja lapsen terveyttä, vaan jopa päin vastoin. Eli paitsi turha kipulääkkeiden käyttö MYÖS turhan sisukas luomuilu voivat olla lapselle haitallisia.
Jokainen meistä on paras äiti omalle lapselleen ja osaa toivottavsti kuunnella oman kehonsa viestejä, torjua turhat läkketieteelliset puuttumisyritykset mutta myös pyytää ja ottaa vastaan apua jos tilanne sitä vaatii.
Minusta kätilöt/terveydenhoitajat yms. eivät saisi puolustaa omaa näkökantaansa liian voimakkaasti vaan synnyttäjille pitäisi kertoa kaikista vaihtoehdoista. Joillekin luomusynnytys käy, toisille ei. Varsinkin jos kyseessä on pitkä kivulias synnytys, voi epiduraali ja parin tunnin kivuttomuus olla vain hyvästä.
Itselläni on epiduraalista kaksi täysin erilaista kokemusta. Ekalla kerralla ei toiminut ollenkaan ja toisella taas toimi tosi hyvin.
Minusta kivunlievityksestä kannattaa puhua, mutta myös puhua siitä, että sillä saattaa olla vaikutusta lapseenkin. Eiköhän jokainen tiedä sitten kun oma kipukynnys alkaa olla sietokyvyn rajoilla ja tarvitsee jotain lievitystä.
minusta on ihan paikallaan järisytellä ihmisiä ajattelemaan asioita. Synnytyskin on semmonen asia joka jakaa mielipiteet täysin vastakkaisiin, joten ajattelua saa aikaan vain räikeästi kärjistämällä. Siitä lienee nytkin ollut kyse.
Veikkaisin melko suoraan, että moisesta valmennuksesta suuttuivat tasan ne, jotka ovat etukäteen suunnitelleet haluavansa kaiken mahdollisen lääkityksen heti kun vain saa. Ei kipua, ei kärsimystä, mahdollisimman helppoa, tuntemuksetonta touhua. En halua kärsiä, kipu ei kruunua kirkasta jne??
Jossain määrin kipu kuuluu aina synnytykseen, myös nykyisin. Ihmisillä on vain niin lääketieteellistynyt tapa nähdä asioita, pieneenkin vaivaan pitää heti saada apua eikä mitään olla valmiita kärsimään. Ihmisillä on lisäksi hyvin voimakas tarve saada kontrolloida tapahtumia ja itseään, ja pelätään hirveästi tilanteita joissa näin ei voi tehdä. Ei ole yhtään luottamusta, että luonto hoitaisi asian itsestään ja että itsestäkin löytyisi uskomattomat voimavarat kunhan vaan tohtisi antautua tilanteeseen.
Toki puudutukset puoltavat paikkaansa, kun ne annetaan oikeille henkilöille oikeaan aikaan. Silloin niistä on hyötyä, ne nopeuttavat synnytyksen kulkua ja auttavat äitiä jaksamaan. Rutiinisti kaikille ja varsinkin liian aikaisin annettuna niistä on haittaa, ne voivat hidastaa synnytyksen kulkua poistamalla luonnolliset tuntemukset elimistöstä ja vauvakin ehtii saada melkoiset annokset. Tuoreessa Lääkärilehdessä oli artikkeli, että epiduraalien lisääntymisen myötä on rapakon takana lisääntyneet samassa suhteessa myös pihtisynnytykset. Ei ne niin vaarattomia toimenpiteitä ole, kuin yleisesti luullaan.
Kätilö pääsi kuitenkin tavoitteeseensa, eli herätti teidät ajattelemaan asiaa. Voimakas suuttumus ja puolustusreaktiokin kertoo jostain, ja siinä on lisää miettimisen aihetta...
auringonkukka80:
tuntuu, että myrkkyjä työnnetään pienimpäänkin nipistykseen avuksi ja puudutuksia tyrkytetään liikaakin...ja sitten vielä sellainen asia, jota monikaan ei ehkä tule ajatelleeksi: voi myös käydä niin että mitkään kivunlievitykset eivät tehoa!!!
itse esikoista synnyttäessä minulle pistettiin lihakseen petidiniä sekä litalginia, ei vaikutusta kipuun. petidin vei " kärjen" supistuksista n. 15 minuutiksi, mutta silti olivat hyvin kivuliaita ja olo oli kuin pahassa humalassa.
epiduraalipuudutus auttoi vain toiselle puolelle ja senkin 15 minuuttia myös, lisäyksestä ei hyötyä.
(synnytys kesti kaikkiaan yhdeksän tuntia.)eli lääkityksestä huolimatta voi " joutua synnnyttämään luomuna" !
miettikääpä sitä!ja lopuksi, käsi sydämellä: kumpi on tärkeämpää, ajatella pienokaisen parasta vai ottaa myrkkyä kipuun, joka on kuitenkin vain hetkellinen kipu ja loppuu lapsen syntymään?
ja vielä: oletko ajatellut että lapsen syntymän jälkeenkin kehossa on monenlaisia kiputiloja, jotka on vain kestettävä, koska kipulääkitystää ei voi imetyksen aikana ottaa? vai asetatko silloinkin omat kiputilasi lapsen edelle?
tiedän, että tällainen kirjoitus aiheuttaa monissa närää, mutta halusin aiheuttaa tällä pohdiskelua, en vihaa.
itse aion synnyttää tämän toisen, vielä mahassa olevan lapseni " luomuna" eli korkeintaan ilokaasua käyttäen, toivottavasti saan siihen mahdollisuuden, ettei tarvitse tehdä sektiota!
LUOMUVALMENNUS KUNNNIAAN!
Itse kokisin niin, että sairaalan ja julkisen terveydenhuollon piirissä annettu synnytysvalmennus kuuluisi nojata nykyisiin lääketieteellisiin käsityksiin ko. asioista, ei kätilön henk. koht. mieltymyksiin.
Nämä luomuvalmennukset ja " hörhöilyt" ovat sitten ihan oma sektorinsa ja niitä kaipaaville kyllä varmasti löytyy tilaisuus käydä oppia ottamassa yksityisesti.
Itse kuulun semihörhö-osastoon, joten käyn myös vesisynnytysvalmennuksessa. Mutta haluan saada myös oikean tiedon lääketieteellisistä vaihtoehdoista ja toimenpiteistä, joita voi vastaan tulla.
Ja minun kokemuksen mukaan muuten nimenomaan luomuilijat ovat useimmiten niitä, jotka vääntävät pitkälliset toivomuslistat synnytyksestä ja sen kulusta ja ovat jälkikäteen pettyneitä, jos asiat eivät menneet heidän toivomallaan tavalla...
Eli olen sitä mieltä, että ap:n valmennus ei ollut onnistunut. Tekisin valituksen, jos olisin asemassanne.
:)Katala
Keskustelu pani taas vähän miettimään! Asioista voi tietysti olla jokainen mitä tahansa mieltä haluaa, mutta eikö olisi syytä ottaa tietyt tosiasiat huomioon. Mistä kipu johtuu? Kun lihas joutuu tilaan, jossa sen verenkierto heikkenee, se ei saa happea ja tämä tunnetaan kipuna. Sama tapahtuu, kun lihas kramppaa. Syntyessään vauva painaa äitinsä lantionpohjan lihaksia ja välilihaa eli siis kaikkia lihaksia matkansa varrella. Tästä johtuu, että näissä lihaksissa verenkierto heikkenee ja ne saattavat jopa krampata. Kun lihas joutuu tällaiseen tilaan se ei välttämättä rentoudu ilman lääkitystä (vrt. hankala niska- hartia jäykkyys, joka laukeaa vain lääkkeellisesti). Oletan, että osaksi kipulääkkeitä käytetään juuri tämän fysiologisen seikan estämiseksi. Kun lihakset pysyvät rennompina, myös vauva pääsee kulkemaan paremmin synnytyskanavan läpi. Tämä siis myös en takia, että vauvan olisi helpompi syntyä ei sen takia, että synnyttäjällä olisi parempi olla.
Mutta kuten sanoin, jokainen saa olla mitä mieltä haluaa, mutta tiettyjä tosiseikkoja ei voi muuttaa. Itse toivon saavani tulevassa synnytyksessä sen avun mitä kätilö parhaaksi näkee vauvan ja osittain myös minun kannaltani. Oli se sitten mitä tahansa.
..mutta kyllä mun mielestä toi auringonkukka kirjotti ihan asiaa..ja itse asiaan perehtyneenä oon sitä mieltä että noita mömmöjä ja puudutuksia annetaan ihan liian helpolla ja liian paljon..synnytys on maailman luonnollisin asia johon liittyy synnytyskipu.synnytyskipu auttaa lapsen maailmaan ja loppuu kun seinään kun lapsi on syntynyt.itselläni kokemus lähes luomusta synnytyksestä (kohdunkaulan puudute 9 cm:ssä, 35 min ennen lapsen syntymää), ja hyvä sellainen..paraneminen oli nopeaa, lapsi heti syntyessään virkeä ja hyväntuulinen, hyväuninen ensimmäisinä päivinä (ja edelleen 1 v 7 kk), maito nousi hyvin ja lapsi jaksoi imeä pirteänä vastasyntyneenä hyvin.. anteeksi vaan kanssasisaret, mutta en voi käsittää miksi jotkut haluaa kaikki mömmöt ettei joudu kokemaan niin ihanaa ja mahtavaa asiaa kun oman lapsensa syntymä!?ja etenkin kun ne päätetään jo haluta ennen kun synnytyksestä on tietoakaan...etukäteen jo aliarvioidaan oma keho ja sen voimavarat...
omasta puolesta pakko sanoa sekin että kun kivun tuntee synnyttäessä osaa myös varoa ponnistamasta väärin tms..ja ei tule repeämiä...jolloin luontaisesti keho paranee nopeesti..keho hoitaa asiat omalla tavallaan ja varmaan jokaisen naisen kroppa pystyy synnyttämään jos on pystynyt tulemaan raskaaksikin..
hiukan luottamusta itseen ja omiin voimavaroihin, kanssaodottajat ja ei millään pahalla..
näitä keskusteluja ymmällään lukeva anni rv 14+
Oletko ihan todella sitä mieltä, ettei repeämiä synny, jos ei ole puudutteita?!
Ja jos luonto hoitaa täydellisesti kaiken ja kivusta on vain hyötyä= lääketiede on mielestänne turhaa, niin miksi sitten nykyään on lapsikuolleisuus ja lapsivuodekuolleisuus aika huomattavasti matalammalla tasolla, kuin vaikka 70 vuotta sitten, jolloin ei vielä lääketiede liikaa synnytykseen puuttunut?!
Ei asioita voi ajatella noin yksioikoisesti!
Eikä voi sanoa, että koska MINULLA oli jokin niin ja näin, niin KAIKILLA se menisi samoin tavoin...
Tieto on aina hyväksi, fanaattisuus ei koskaan!
Edelleen asioita astetta laajemmalla perspektiivillä katsasteleva,
:)Katala
ei se synnytys ilman kipulääkkeitä tee äitistä sankaria, vaan että se kipu josta seuraa jotain jännittynyttä oloa saattaa huom! saattaa hidastaa ja vaikeuttaa synnytystä. Mutta tämä kätilö ei myöskään tyrkyttänyt kipulääkkeitä vaan sanoi että kyllä sen jokainen äiti sitten paikan päällä tietää mitä haluaa ja mitä ei halua. Ja ei näitä lääkkeitä käytettäisi jos ne ei olisi turvallisia, lääketide on kehittynyt paljon sitten 70-luvun. Itse henk.kohtaisesti toivoisin pystyväni synnyttymään luomuna, mutta en ole sen kummemmin suunnitelllut. Ajatellut vain että jos tarvitsen kipulääkettä ni sitten sitä pyydän. En aio rääkätä itseäni kivulla ja hankkia jotain synnytysmasennusta kamalan synnytyksen johdosta.. vaikka voihan sekin tietty tulla muutenkin...
etteivät puudutteet ole täysin riskittömiä sen enempää äideille kuin vauvoillekaan. Aika harvinaista on, että komplikaatioita puudutteista tulee, mutta se on mahdollista.
Ja tietysti asiat voi ilmaista monella eri tavalla, eikä ap:n kertoma kuulosta parhaalta mahdolliselta ;).
Ja kerronpa vielä, että mulle kävi niin, ettei anestesialääkäri (Kättärillä) onnistunut laittamaan mulle epiduraalia (tunnin yritti!) ja hermostui ja alkoi minua sättimään ja syyttämään asiasta.. hohhoi.. Lopulta tuikkasi sitten spinaalin. Että noinkin voi käydä ;).
En laske itseäni sen enempää luomuilijaksi kuin minkään sortin hörhöilijäksikään. Olisin niin kovin vain halunnut koittaa synnytystä pelkän ilokaasun turvin. Väärä tarjonta ja pitkittynyt I vaihe kuitenkin saivat suunnitelmat muuttumaan. Kätilöni (NKL!) puolusti lääkkeettömyyden toivettani viimeiseen asti, kunnes itse totesin että jospa epiduraali auttaisi edistymään. Tunnin päästä olinkin jo sectiossa ja sitä mömmöjen määrää mikä minuun pumpattiin! Penoisen lääkitys virheen takia sain vielä ylimääräisiä kipulääkityksiä niin että jälestäpäin hirvittää. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Mielestäni valmennuksessa kovin voimakkaat luomuasenteen eivät ole soveliaita. Asiallisesti kerrottuna on ok jos annetaan ymmärtää että synnytyskipu on " luonnollista" , mutta äitihän sen päättää yhteistyössä kätilön kanssa. Ainakin tämä olisi ihanteellista. Kipu on subjektiivinen kokemus. Itse olisin saanut epiduraalin vaikka heti salin ovella, mutta sain pitää päätösvallan ja ihanan, ymmärtäväisen ja keskustelevan kätilön.
anni1978:
..paraneminen oli nopeaa, lapsi heti syntyessään virkeä ja hyväntuulinen, hyväuninen ensimmäisinä päivinä (ja edelleen 1 v 7 kk), maito nousi hyvin ja lapsi jaksoi imeä pirteänä vastasyntyneenä hyvin..
Synnytys ilman puudutteita/lääkityksiä ei ole mikään tae edellä mainituista asioista, lapset ovat yksilöitä, nykyisillä puudutus/kipulääke vaihtoehdoilla (lukuun ottamatta joissakin tapauksissa petidiini) tuskin on vaikutusta noihin asioihin.
anteeksi vaan kanssasisaret, mutta en voi käsittää miksi jotkut haluaa kaikki mömmöt ettei joudu kokemaan niin ihanaa ja mahtavaa asiaa kun oman lapsensa syntymä!?
Puudutteita/kipulääkkeitä synnytyksessä saava äitikö ei koe lapsen syntymää?! Ja kruunu kirkastuu...
omasta puolesta pakko sanoa sekin että kun kivun tuntee synnyttäessä osaa myös varoa ponnistamasta väärin tms..ja ei tule repeämiä...
Ja kuten jo joku edellä mainitsi, luomuna synnyttäminenkö ehkäisee repeämiltä?!
keho hoitaa asiat omalla tavallaan ja varmaan jokaisen naisen kroppa pystyy synnyttämään jos on pystynyt tulemaan raskaaksikin..
Voi kun asia olisikin näin, silloinhan sektioita ei koskaan tarvittaisi eikä synnytys komplikaatioita tulisi.
näitä keskusteluja ymmällään lukeva anni rv 14+
-tälläisiä kommentteja ymmällään lukeva (ja kivun lievitystä synnytyksessä käyttänyt, virkeän, hyvätuulisen ja hyväunisen pojan äiti) Kiana
Ja alkuperäiseen aiheeseen, eiköhän synnytysvalmennuksen tarkoitus ole kertoa mitä synnytyksessä tapahtuu, mitä vaihtoehtoja äidillä on, halusi sitten luomusynnytyksen tai mahdollisuuden käyttää kivun lievitystä.
kittykatti79:
Ihmisillä on vain niin lääketieteellistynyt tapa nähdä asioita, pieneenkin vaivaan pitää heti saada apua eikä mitään olla valmiita kärsimään.
Jos lääketieteelliset keinot ovat mahdollisia, miksi pitää tuoda omaa vastakkaista käsitystä niin *tin voimakkaasti esille????
Ainakaan synnytyspelkoiselle ja muillekin kivunlievitystä suunnittelevalla ei tuollainen näkökulma aiheuta kuin lisää hammasten kiristystä ja itseensä uskomisen heikentymistä, jopa huonommuuden ja alemmuuden tuntemuksia.
Minä KUVITTELIN, että kärsien saisin luomusynnytyksestä kirkkaamman kruunun. Ja p*skat. Kun on voimakkaat lihakset ja yhtä voimakkaat kivut, ei synnytys edennyt. Siinä rytäkässä väkisin vääntäen katkesi luita, onneksi ei hermovammoja tullut. En tuon kokemuksen jälkeen ole yhtään vakuuttunut,että luomusynnytys olisi millään muotoa parempi vaihtoehto kuin kunnon kivun lievitys, mikä on tämänhetkiseen kokemuspohjaani perustuen myös hoitoeettisesti ja kaikkien käypähoitosuositusten mukainen. Hyvä kivunlievitys huomioi myös WHO:n yksilölähtökohtaisen kuntoutumisen synnytyksestä ja siten vähentää jälkikomplikaatioita!
Että minun mielestäni luomusynnyttäjät ja kivunlievitystä vieroksuvat voivat pitää mielipiteensä sisällään. Omaa oletettua " paremmuuttaan" on tässä tilanteessa mielestäni turha julistaa.
nimim. kokemuksella puhun
...mömmöistä ja myrkyistä, kun kyse on kipulääkkeistä? Samoista aineista ei varmasti kukaan puhuu samalla nimellä jos käyttää niitä esim. syöpäkivun hoitoon.
ONko jollain antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä että äidin kipulääkkeiden käyttö jotenkin haittaa syntyvää vauvaa? Itse en tällaiseen nimittäin ole törmännyt.
Jos meillä on nykyään mahdollisuus tehdä jotakin helpommin kuin ennen (vrt. kaikki naiset synnyttivät ennen ilman myrkkyjä ja miljoonat vielä nykyäänkin), miksi emme käyttäisi kipulääkettä? Oma luottamukseni lääketiedettä kohtaan ei ehkä ole mikään täysin luottava, mutta kipulääkkeiden kohdalla (myös synnytyksessä) uskon lääketieteeseen ja siihen, että lääkkeet joita käytetään ovat turvallisia niin minulle kuin lapselleni.
Jos joku ehdoin tahdoin haluaa synnyttää luomuisti niin antaa mennä, mutta mielestäni tämä on odottavan äidin päätös, ei synnytysvalmennuksen kätilön.
Kuulostaa lähinnä pelottelulta! Kannattaa varmaan ilmoittaa asiasta jollekin korkeammalle taholle tekemällä valitus. Odotusaikana tarvitsee tukea, eikä saarnoja. Muutenkin tuo tuleva synnytys jännittää varmasti monia aikalailla. Onko lähistölläsi muita synnytysvalmennusryhmiä, joihin voisit mennä? Tuntuu harmilliselta jos tilaisuus siihen jää käyttämättä.