Kauhea olo, kun on "tunne-vaikea" tilanne. Tunnen olevani huono äiti! :(

Jos siis onnistun sopimaan ystäväni kanssa, että voin hänen luonaan käydä suihkussa, niin asia helpottuisi. Ja mielelläni näen sen vaivan lapseni ja itseni vuoksi. Harrastan kumminkin vain kerran viikossa, joten mitään kauheaa ongelmaa ajankäytönkään kanssa ei asiasta tulisi. Ja tallivaatteet voin säilyttää muissa kuin sisätiloissa.



Meillä oli vasta lastenpolille aika, mutta lääkäri ei halunnut vielä alkaa prick-testejä tekemään (kyseessä pääasiassa ruoka-allergiat).



Itseä vähän säväyttää tässä se, että äitni oli myös allerginen hevoselle. Mutta hänen seurassaan kesti olla noin tunnin hevosvaatteidenkin kanssa, ennenkuin hänen rintaansa alkoi painaa, niinkuin asian ilmaisi.

Otan kauhean raskaasti lapseni oireet, koska ne alkavat n.10min altistumisesta ja ovat erittäin näkyviä, eli paljon ärhäkkäämpiä kuin äitini oireet joista äitini kovasti valitti. Äitini on allerginen myös kissoille ja koirille, mutta ilmeisesti altistumisen myötä on tottunut koiriin ja heillä kotonaan nykyään 3 koiraa. Omalla kohdallani asiassa sekoittuvat mukavasti keskenään siis syyllisyys allergeenin kantamisesta ja toivo allergisoinnin laantumisesta altistumisen myötä.



Tälläisiä ajatuksia.



-AP

että itse pääset harrastuksesi pariin..?

Tänään allerginen reaktio lapsellani oli mieto verrattuna ensimmäiseen reaktioon, jolloin allergisointi kesti 2 päivää yskänä (silmäoireet helpottivat heti kun ymmärsin tuulettaa ja laittaa lapsen hengittämään raitista). Ensimmäisellä kerralla en heti ymmärtänytkään mistä oli kyse, ja meillä ei ollut antihistamiiniakaan tietysti käytössä.

-AP

että lapselle täytyisi syöttää lääkkeitä joka kerta tullessani kotiin tallilta, vaikka olisin käynyt ystäväni luona suihkussa ja sulkenut vaatteeni pussiin jättäen ne muualle säilytettäviksi, niin lopetan harrastamisen. Minusta suunnitelma B:n testaaminen ei ole lapsen laiminlyömistä.



Vai mitä mieltä olet nro. 23?



-AP

tehdä niin, että ei tuo ollenkaan mitään talli-vaatteita tms. kotiin? Että vaihtaa tallivaatteet jossain muualla kuin kotona.. Lähtee kotoa normivaatteissa ja palaa puhtaana niissä. Autoonkaan ei silloin pääse hevospölyt..

olenko väittänyt, että kyseessä on laiminlyönti?



Itse en tosin ryhtyisi edes testaamaan asiaa jos lapsi saa noinkin pahoja oireita että lääkitykselle joudutaan (ja varsinkin, jos oireet ilman lääkitystä tuon kaltaiset). Kuinka monta kertaa ajattelit lapselle lääkkeitä syöttää ns. turhaan tuota kokeilua tehdessäsi? Tai vastaavasti kuunnella rahisevaa hengitystä lasta "siedättäessäsi"?



Itse odottaisin muutaman vuoden ja harrastaisin sillä välin jotain muuta.

Jos kerran harrastuksesi tekee lapsen sairaaksi niin mitä tuossa on edes miettimistä?

Nyt tuntuu, että rakas harrastukseni on 'väärin', koska se aiheuttaa lapselleni niinkin herkästi allergisen reaktion. On todella inhottavaa huomata tilanne. Sattuu lapsen takia, sattuu itseni takia. Odotin mielestäni kauan ja keskityin kotiin sekä lapsiin täydellisesti, ja nyt kun haluaisin palata todella rakkaan harrastukseni pariin, huomaan että se sairastuttaa lastani! :(

Mutta uimahalli tai kuntosali? Harrastaisit viikonloppuna että paremmin ehdit käydä tallilla ja uimahallissa.

että itsekin olen hevosharrastaja ja koiranomistaja, jonka lapsuusperheessä oli allergisia ihmisiä, joiden takia piti aina vähän vekslailla vaatteiden kanssa. Olisi hirveä tilanne, jos oma lapseni allergisoituisi eläimille.



Mutta olen oikeastaan silti sitä mieltä, että en altistaisi pientä lasta allergeeneille, enkä rasittaisi ystävyyssuhdetta sillä että hipsisin kerran viikkoon suihkuun heille. Odottaisin siihen että lapsi on vähän vanhempi, ja osaisi itse ottaa kantaa siihen miltä tuntuu. Voihan olla, että lapsesta itsestäänkin tulee hevoshullu.



Sinänsä harrastaminen on ihan ok, jos siitä ei lapselle isoja oireita tule. Eli jos on mahdollista hoitaa harrastaminen niin kuin tässä nyt on ehdotettu, esim. tallille kulkeminen jollain muulla kuin omalla autolla, vaatteiden vaihto ulkona tai uimahallissa, suoraan suihkuun, ja jos lapsen kunto pysyy tällaisella systeemillä hyvänä, niin sitten on ihan ok. Eli koittaisin kyllä pari kertaa vielä, mitä käy jos toimin niin huolellisesti kuin mahdollista, ja sitten vielä toiseen kertaan mitä käy jos toimin niin huolellisesti kuin mahdollista ja lapsella on ennaltaehkäisevä lääkitys. Ja sitten arvioisimme uudestaan onko oikein harrastuksen takia pitää lasta lääkityksellä. Tai jos lääkitystä ei tarvita, arvioisin uudestaan minkälaiset varotoimenpiteet riittää.



Muita vinkkejä, lapsi voisi olla jossakin hoidossa tai ulkona siinä vaiheessa kun tulet kotiin, jotta ehdit käydä suihkussa ja tuulettaa sisätilat. Tai sitten omassa huoneessaan nukkumassa suljetun oven takana. Tallilla ollessa voi pitää hiusverkkoa tai jotakin vastaavaa viritystä, jotta pölyä ei tarttuisi niin paljon hiuksiin (toki hiukset pitää pestä, mutta saattaa sitä pölisemistä suihkuun mennessä hieman hillitä). Ja harrastukseen voisi koittaa etsiä sellaisia ulottuvuuksia, jotka ei vaadi tallilla oloa tai hevosiin koskemista. Lukisin kirjoja, surffaisin netissä, kävisin ehkä ulkoilmatapahtumissa, joissa hevoset ei ole niin lähellä. Ja sitten vain koittaisin ajatella niin, että kymmenenkin vuotta menee nopeasti, joskus vielä tulee päivä jolloin voin ihan vapaasti vaikka asua tallilla, jos haluan.

Nro 23:lle:

Testaisin asiaa kaksi kertaa. Vaikka tietysti esittämääsi kysymykseen odotat ilmeisesti vastausta, joka ei anna harrastukselleni minkäänlaista mahdollisuutta jatkua edes senkään verran.



Aikuiseksi olen jo kasvanut, koska osaan myös sopeutua hyvin todennäköiseen tilanteeseen, siihen että harrastamiseni loppuu. Ja vaikka se sitten loppuu, niin tunnen varmasti surua ja menetystä. Aikuisena kestän senkin, koska tiedän sen olevan lapselleni parhaaksi.



Voisin kokeilla sitä, että lähtisin puhtaissa vaatteissa ja tulisin puhtaissa vaatteissa puhtaana muutenkin kotiin. Voisin harkita uimahallissa käyntiä, voisin samaan nippuun ottaa pienet uinnit myös. Ihan hyvä idea kun ajattelen, sopii kokeilla... sen 2 kertaa!

mutta vastaan omalta kannaltani. Olen itse tosi pahasti allerginen hevosille. Suurinpiirtein riittää, että näkee sen hevosen :). Joskus olen ollut esim. samassa bussissa ratsastusvaatteissa olevan kanssa, ja oireet alkavat heti. Olo tukala ja kurja..



Ymmärrän, että haluat harrastaa ja koska olen itsekin äiti, tiedän että sitä kaipaa jotain omaa. Harmi, että tilanteesi on juurikin tuollainen, että on vaikea harrastaa sitä mitä eniten toivoisi.



Enpä usko, että allergiakohtauksista lapsellesi mitään pitempiaikaista ongelmaa on, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että se reaktio on tosi kurja! Enemmän olisin huolissani siitä, että jos lapsesi joutuisi harrastuksesi vuoksi syömään jatkuvasti allergialääkkeitä. Nykyäänhän hoitolinja on siedätys, eli toisaalta voi olla hyväkin, jos lapsi altistuu jonkun verran hevoselle.



Minusta on ihan hyvä että käyt kokeilemassa ratsastusta niin, että peseydyt muualla ja säilytät hevoskamppeet poissa lapsen ulottuvilta. Jos tästä huolimatta lapsi allergisoituu, niin ehkä sitten on tosiaan parasta luopua hevosista, niin kurjaa kuin se onkin. Itsekin olen miettinyt asiaa aika paljon, kun tyttäreni on kiinnostunut hevosista ja haluaisi ratsastaa. Onneksi hän on vielä niin pieni, että asia ei ole ajankohtainen. Mutta vaikeaa tulee olemaan silloin, jos hän isompana edelleen haluaa olla hevosten kanssa tekemisissä.