Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jos vauva syntyy elävänä abortissa (rv 23-24) niin
Kommentit (224)
No kyllä ne valitettavasti hengissä on kun abortoudaan.Sitten odotellaan että kuolee.
Kannatan naisen oikeutta valita, mutta meillä on mahdollista saada ehkäisy -käyttäkää sitä.
Ja minua myös ärsyttää se moralisointia, että terv.huollon ammattilaiselle on velvollisuus osallistua abortin tekemiseen, eikä voi kieltäytyä kun on ammattinsa valinnut.
Tervetuloa vaan nämä moralisoijat katsomaan näitä elävänä syntyviä sikiöitä ja odottelemaan että toinen kuolee....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä ne valitettavasti hengissä on kun abortoudaan.Sitten odotellaan että kuolee.
Kannatan naisen oikeutta valita, mutta meillä on mahdollista saada ehkäisy -käyttäkää sitä.
Ja minua myös ärsyttää se moralisointia, että terv.huollon ammattilaiselle on velvollisuus osallistua abortin tekemiseen, eikä voi kieltäytyä kun on ammattinsa valinnut.
Tervetuloa vaan nämä moralisoijat katsomaan näitä elävänä syntyviä sikiöitä ja odottelemaan että toinen kuolee....
No kyllä ne vaan pääsääntöisesti kuolleena syntyy, onneksi, tarpeeksi hirveää muutenkin. Harva, jolla ehkäisy pettää, äkkää tehdä abortin rv 20 kieppeillä, kyllä ne ei-toivotut lapset on abortoity rv 12 mennessä. Myöhäisillä viikoilla tehdyt abortit perustellaan lähes poikkeuksetta terveydellisillä syillä, ei sosiaalisilla/elämäntilanteen sopimattomuudella. Ei kukaan tarkoituksella pitkitä raskautta, jotta saisi synnyttää kuolleen lapsen. Kyllä myöhäiselle abortille on aina aika painavat perusteet.
On se ihminen ihmeellinen kun tappaminenkin on oikeutettua lailla. No, niinhän se on sodissakin.
Vierailija kirjoitti:
Down lapsia ei tavallisesti abortoida mutta niissäkin on erilaisia eli joillakin on vain lievä kehitysvamma ja sitten heitä jotka ovat monivammaisia eli synnynnäinen sydänvika, joka yleisin ja muita kehityshäiriöitä. Ne downit jotka abortoidaan ovat juurikin heitä joilla olisi pienimmät elinmahdollisuudet.
Valitettavasti lähes kaikki tiedossa olevat downit abortoidaan. Elinkykyiset ja elämästä nauttimaan pystyvät abortoidaan. Se on surullista. Sydänvika on puolella downeista ja yleensä korjattavissa. Ei todellakaan ole niin, että vain vaikeimmin vammaiset abortoidaan.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="06.02.2011 klo 08:31"]
Olen 3.vuoden sairaanhoidon opiskelija. Tunneillamme törmäsin aiheeseen, joka järkytti minua valtavasti. Keskustelimme abortista, aborttilaista sekä muusta aiheeseen liittyvästä. Tuli puheeksi, miten esim. Venäjällä sikiöitä abortoidaan niin myöhäisessä vaiheessa, että sikiö syntyykin elävänä ja itkien, tarviten vain keskoshoitoa, mutta hänet heitetäänkin roskiin. Järkytyksekseni opettajani totesi, että tätä tapahtuu myös Suomessa, laillisesti. Joskus sikiö abortoidaan aivan viime tipassa (Suomen aborttilain mukaan viikolle 24 saa poikkeustapauksessa abortin tehdä) niin, että tämä syntyy elävänä. Esimerkkinä opettajani kertoi tapauksen, jossa hän oli ollut työvuorossa ja toinen hoitaja oli tullut kysymään, mitä he tekevät, kun abortoitu vauva itkee. Asiaa oli kysytty lääkäriltä, joka oli sanonut ettei lapselle saa tehdä mitään. Suomen laki nimittäin kieltää abortoidun vauvan hoidon, vaikka tämä syntyisi elossa. Miten tämä voi olla mahdollista? Nykyisellä hoitotekniikalla jopa 22-viikkoiset keskoset saadaan pidettyä hengissä ja kehittymään terveiksi lapsiksi. Miksi yhteiskuntamme hyväksyy tällaisen ristiriidan? Jos lapsi syntyy keskosena perheeseen joka todella haluaa lapsen, tämän eteen tehdään kaikki mahdollinen hoito. Mutta jos lapsi syntyy keskosena abortin seurauksena, hänelle ei tehdä mitään, vaan odotetaan, että tämä kuolee. Samaan aikaan voi sairaalassa syntyä kaksi samanviikkoista keskosta: abortoitu, ja kauan haluttu. Jälkimmäistä hoidetaan, ensimmäista ei. Keskoshoito on kallista, mutta onko oikein miettiä kustannuksia kun kyseessä on elämä? Ja eikö muka sillä 24-viikkoisella, abortoidulla, mahdollisesti down-syndroomalapsella ole samaa oikeutta yrittää elää kuin 22-viikkoisella, muuten terveellä? Joskus jopa täysin terve lapsi abortoidaan viime tipassa. Eikä aina ole 100-prosenttista varmuutta kehitysvammalle, joka aborttiin antaa oikeuden viime tippaan asti. Lääkäritkin ovat vain ihmisiä, he voivat erehtyä. Puututaan tähän asiaan. Otetaan yhteyttä kansanedustajiimme. Tehdään vetoumus. En tuomitse aborttiin päätyviä, mutta tällainen julmuus, jossa elävänä syntyvä lapsi murhataan kitumalla, on saatava loppumaan. Ihminen ei ole Jumala, joka tietää, jääkö keskonen eloon vai ei. Aina pitäisi yrittää tehdä kaikkensa säilyttää elämä.
Höpö höpö! Jos myöhäisillä viikoilla tehdään abortti, siihen on haettava lupa. Lupa myönnetään ainoastaan, jos sikiö on elinkelvoton (tyyliin aivot puuttuvat). Ja sikiö tapetaan ensin kohtuun eli mitään eläviä ja itkeviä vauvoja ei todellakaan Suomessa synnytetä kuolemaan.
Höpö höpö itsellesi! Kyllä niitä eläviä vauvoja abortissa syntyy Suomessakin, vaikka se onkin harvinaisempaa.
Tässä juttu myöhäisestä abortista:
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014111718842601
Eikö sinusta ja kaltaistesi mielestä tuossa ollut mitään väärää? Vauva parkaisee ja taistelee hengestään minuuttikaupalla, kunnes kuolee. Vanhemmille tarjottiin kriisiapua ja kätilö traumatisoitui niin, että joutui jättämään kurtsumustyönsä. Ilmeisesti näillä asioilla ei ole mitään väliä. Väitetään, että jos lapsi on ei-toivottu, sairas ja vammainen, on sen parempi olla syntymättä ja että jos kätilö "ei kestä ja pysty hoitamaan hommiaan, mitkä työhön kuuluvat, vaihtakoon alaa."
Näissä väitteissä on paljon ristiriitaisuuksia, joita ei tunnuta ymmärtävän. Ensinnäkin, sikiön vammojen ja sairauksien suhteen voidaan erehtyä, eikä kukaan monissakaan tapauksissa voi varmuudella ennustaa sairauden/vamman astetta. Kukaan ei voi varmuudella myöskään sanoa, etteikö ei-toivotun lapsen elämässä voisi tapahtua käännekohtaa parempaan, kuten kenellä tahansa, jolla on ollut heikommat lähtökohdat elämän alussa. Toisaalta se voi mennä myös toisinpäin. Hyvästä elämän alusta voi seurata käänne huonompaan.
En ymmärrä miksi syntymättömien lasten kohdalla, jotka syntyisivät sairaana/vammaisena tai ei-toivottuna lietsotaan toivottomuutta ja kauhua, mutta esim. vaikeasti masentuneille ollaan antamassa toivoa ja neuvomassa miten voisi helpottaa oloa ja päästä elämässä eteenpäin. Jos masentunut ei heti innostu ja motivoidu neuvoista ym., aletaan syyttämään huonosta asenteesta. Eli, toisaalta suuri osa ihmisistä haluavat nähdä isojenkin vaikeuksien keskellä uskoa ja toivoa paremmasta, mutta toisaalta toivottomuutta ja varmuutta, että jonkun ihmisyksilön elämä on tuhoon tuomittu! Aikamoinen ristiriita, mutta erityisen ärsyttävää on, että ihmiset ottavat Jumalan roolin. Mistä kukaan voi tietää tuleeko jonkun koko elämä olemaan täyttä paskaa? Toki ymmärrän huolen, että jos on huonot lähtökohdat elämälle, kärsimykseltä on vaikea välttyä. Vauvan elämän päättäminen on kuitenkin niin iso asia, ettei sen minusta tulisi kuulua ihmiselle siinä laajuudessa kuin mitä nyt tapahtuu.
Ihmetyttää, kun näissä keskusteluissa ei ikinä puhuta siitä, että esim. vammaisen lapsen pitämiseen vaikuttaa paljon saako perhe tarvittavaa apua ja tukea. Kun siis voivotellaan miten rankkaa vammaisen lapsen hoitaminen on ja miten kauhea kohtalo hänellä on, ymmärtämättä, että jos perheellä on ympärillään hyvä tukiverkosto, voisi se vaikuttaa päätökseen abortista. Lisäksi elämänkatsomus vaikuttaa miten suhtautuu asioihin ja mitkä ovat tärkeitä arvoja. Ongelman ydin on siinä, että vammaisten ja muiden erityislasten vanhemmat jäävät helposti yksin. Tämä kertoo maailmassa vallitsevista arvoista ja asenteista. Heikkoudelle ja henkisyydelle ei ole sijaa, muuten toimittaisiin toisin.
Mitä taas tulee kätilön ammattiin liittyvien työtehtävien hoitamiseen, on järkyttävää että siihen vaaditaan jopa omantunnon vastaisesti tekemään abortti. Kätilön ammattiin kuuluu olla mukana uuden elämän syntymässä ja sen ylläpitämisessä, abortti on ristiriidassa tämän tehtävän kanssa (paitsi silloin kun äidin henki on vaarassa). On myös surullista, jos kokee kutsumusta ammattiin, jossa olisi loistava ammattilainen (hyviä kätilöitä ei todellakaan ole liikaa!), mutta ei voi sitä tehdä kun ei suostu osallistumaan pienen ihmisen murhaan. Sääli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä ne valitettavasti hengissä on kun abortoudaan.Sitten odotellaan että kuolee.
Kannatan naisen oikeutta valita, mutta meillä on mahdollista saada ehkäisy -käyttäkää sitä.
Ja minua myös ärsyttää se moralisointia, että terv.huollon ammattilaiselle on velvollisuus osallistua abortin tekemiseen, eikä voi kieltäytyä kun on ammattinsa valinnut.
Tervetuloa vaan nämä moralisoijat katsomaan näitä elävänä syntyviä sikiöitä ja odottelemaan että toinen kuolee....
Kävin juuri rakenneultrassa rv21+3. Sikiön sydän on pahoin epämuodostunut ja väärässä paikassa. Lääkäri ei antanut toivoa kohdun ulkopuoliselle elämälle. Raskaus oli hyvin toivottu ja kaksi keskenmenoa takana. Toivon todella ettet joudu vastaavaan tilanteeseen koskaan koska oma mielesi voi muuttua. Tuntuu ihan asteen verran pahalle kun mun vauva ihana pieni poika kääntyy, potkii ja möyryää mahassa ja tiedän että hän ei tule selviytymään enkä voi asille yhtään mitään. Tekisikö raskauden jatkaminen siihen saakka kun vauvani antaa kohdussa periksi tai syntyy ns täysillä viikoilla minusta paremman ihmisen?
No me oltais saatu pitää vauvaa sylissä lämpimässä, kunnes menehtyy. Toisilla sydän pysäytetään kohdussa, mutta ilmeisesti jos ei ole mahdollisuuksia selvitä kohdun ulkopuolella kauaakaan, niin toimitaan näin. Meidän vauva oli kuitenkin jo menehtynyt synnytyksen aikana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä ne valitettavasti hengissä on kun abortoudaan.Sitten odotellaan että kuolee.
Kannatan naisen oikeutta valita, mutta meillä on mahdollista saada ehkäisy -käyttäkää sitä.
Ja minua myös ärsyttää se moralisointia, että terv.huollon ammattilaiselle on velvollisuus osallistua abortin tekemiseen, eikä voi kieltäytyä kun on ammattinsa valinnut.
Tervetuloa vaan nämä moralisoijat katsomaan näitä elävänä syntyviä sikiöitä ja odottelemaan että toinen kuolee....
Kävin juuri rakenneultrassa rv21+3. Sikiön sydän on pahoin epämuodostunut ja väärässä paikassa. Lääkäri ei antanut toivoa kohdun ulkopuoliselle elämälle. Raskaus oli hyvin toivottu ja kaksi keskenmenoa takana. Toivon todella ettet joudu vastaavaan tilanteeseen koskaan koska oma mielesi voi muuttua. Tuntuu ihan asteen verran pahalle kun mun vauva ihana pieni poika kääntyy, potkii ja möyryää mahassa ja tiedän että hän ei tule selviytymään enkä voi asille yhtään mitään. Tekisikö raskauden jatkaminen siihen saakka kun vauvani antaa kohdussa periksi tai syntyy ns täysillä viikoilla minusta paremman ihmisen?
Jos sinä, tai joku muu haluaa juttelukaverin, niin mulle saa laittaa viestiä (keskeytys rv 23)
Itse sain muutama vuosi sitten suuren avun vertaistuesta. Tee vaikka anonyymi mailiosoite niin vaihdetaan ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä ne valitettavasti hengissä on kun abortoudaan.Sitten odotellaan että kuolee.
Kannatan naisen oikeutta valita, mutta meillä on mahdollista saada ehkäisy -käyttäkää sitä.
Ja minua myös ärsyttää se moralisointia, että terv.huollon ammattilaiselle on velvollisuus osallistua abortin tekemiseen, eikä voi kieltäytyä kun on ammattinsa valinnut.
Tervetuloa vaan nämä moralisoijat katsomaan näitä elävänä syntyviä sikiöitä ja odottelemaan että toinen kuolee....
Kävin juuri rakenneultrassa rv21+3. Sikiön sydän on pahoin epämuodostunut ja väärässä paikassa. Lääkäri ei antanut toivoa kohdun ulkopuoliselle elämälle. Raskaus oli hyvin toivottu ja kaksi keskenmenoa takana. Toivon todella ettet joudu vastaavaan tilanteeseen koskaan koska oma mielesi voi muuttua. Tuntuu ihan asteen verran pahalle kun mun vauva ihana pieni poika kääntyy, potkii ja möyryää mahassa ja tiedän että hän ei tule selviytymään enkä voi asille yhtään mitään. Tekisikö raskauden jatkaminen siihen saakka kun vauvani antaa kohdussa periksi tai syntyy ns täysillä viikoilla minusta paremman ihmisen?
Jos sinä, tai joku muu haluaa juttelukaverin, niin mulle saa laittaa viestiä (keskeytys rv 23)
Itse sain muutama vuosi sitten suuren avun vertaistuesta. Tee vaikka anonyymi mailiosoite niin vaihdetaan ajatuksia.
Tein s-postin kokkikolmonen3@luukku.com
Keskustelu voi kyllä tulla tarpeeseen..
Vierailija kirjoitti:
olisi inhimillistä sylitellä se vauva loppuun asti, eikä heittää roskikseen.
Jos ei äiti itse sitä kykene tekemään, niin löytyisikö sairaalan henkilökunnasta sydäntä tähän tehtävään?
Ei sitä sikiötä mihinkään roskiin heitetä, oli elävä tai kuollut. Kyllä sen ihan äiti saa syliinsä, jos vain itse haluaa ja useimmiten haluaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä ne valitettavasti hengissä on kun abortoudaan.Sitten odotellaan että kuolee.
Kannatan naisen oikeutta valita, mutta meillä on mahdollista saada ehkäisy -käyttäkää sitä.
Ja minua myös ärsyttää se moralisointia, että terv.huollon ammattilaiselle on velvollisuus osallistua abortin tekemiseen, eikä voi kieltäytyä kun on ammattinsa valinnut.
Tervetuloa vaan nämä moralisoijat katsomaan näitä elävänä syntyviä sikiöitä ja odottelemaan että toinen kuolee....
Kävin juuri rakenneultrassa rv21+3. Sikiön sydän on pahoin epämuodostunut ja väärässä paikassa. Lääkäri ei antanut toivoa kohdun ulkopuoliselle elämälle. Raskaus oli hyvin toivottu ja kaksi keskenmenoa takana. Toivon todella ettet joudu vastaavaan tilanteeseen koskaan koska oma mielesi voi muuttua. Tuntuu ihan asteen verran pahalle kun mun vauva ihana pieni poika kääntyy, potkii ja möyryää mahassa ja tiedän että hän ei tule selviytymään enkä voi asille yhtään mitään. Tekisikö raskauden jatkaminen siihen saakka kun vauvani antaa kohdussa periksi tai syntyy ns täysillä viikoilla minusta paremman ihmisen?
Jos sinä, tai joku muu haluaa juttelukaverin, niin mulle saa laittaa viestiä (keskeytys rv 23)
Itse sain muutama vuosi sitten suuren avun vertaistuesta. Tee vaikka anonyymi mailiosoite niin vaihdetaan ajatuksia.Tein s-postin kokkikolmonen3@luukku.com
Keskustelu voi kyllä tulla tarpeeseen..
Laitan sulle kohta viestiä :)
Oman kokemuksen mukaan todellisuus ei iskenyt vielä edes synnytyksessä vaan vasta sen jälkeen, tsemppiä! Aika auttaa, vaikka alkuun ei siltä tunnukkaan.
Vieläkö joku abortinkannattaja kehtaa sanoa, että se sikiö on pelkkä solumöykky ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän asiaan vielä lisätäkseni. Meidän pieni vauva syntyi geneettisellä raskaudenkeskeytyksellä rv 23+6 9 päivää sithen. Synnytys kesti 36 tuntia. Fyysisellä kivulla ei ollut mitään merkitystä. Henkisesti tein ja teen edelleen kuolemaa. Vauvan tarkempi diagnoosi oli vaikein oikea symmetria eli isomerismi. Ihmiskielellä kerrottuna että jos raskaus olisi jatkunut loppuun ns. täysiaikaisena, mun pieni poika olisi tukehtunut itseensä eikä mitään korjaavaa apua olisi mikään taho pystynyt tuomaan. Jos olisi ollut jokin mahdollisuus siihen että meidän toivottu pieni poika olisi saanut elämän, todella oisi siihen tartuttu. Itsekkään en kannata aborttia, mutta mielestäni tässä tilanteessa tein oikein. Säästin mun rakkaan tuskallisen kuoleman. Hän oli maailman ihanin ja kaunein lapsi. Me vanhempina rakastetaan häntä yli kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Tähän asiaan vielä lisätäkseni. Meidän pieni vauva syntyi geneettisellä raskaudenkeskeytyksellä rv 23+6 9 päivää sithen. Synnytys kesti 36 tuntia. Fyysisellä kivulla ei ollut mitään merkitystä. Henkisesti tein ja teen edelleen kuolemaa. Vauvan tarkempi diagnoosi oli vaikein oikea symmetria eli isomerismi. Ihmiskielellä kerrottuna että jos raskaus olisi jatkunut loppuun ns. täysiaikaisena, mun pieni poika olisi tukehtunut itseensä eikä mitään korjaavaa apua olisi mikään taho pystynyt tuomaan. Jos olisi ollut jokin mahdollisuus siihen että meidän toivottu pieni poika olisi saanut elämän, todella oisi siihen tartuttu. Itsekkään en kannata aborttia, mutta mielestäni tässä tilanteessa tein oikein. Säästin mun rakkaan tuskallisen kuoleman. Hän oli maailman ihanin ja kaunein lapsi. Me vanhempina rakastetaan häntä yli kaiken.
Kirjoitin siis aiemmin rakenneulrtasta saaduista huonoista uutisista. Tässä tarkennusta kaikille jotka pitävät meitä murhaajina.
Ja alkuperäiseen meidän tapauksessa vauva syntyi kuolleena. Eikä häntä todella heitetty roskiin, meitä kohdeltiin ihanasti synnytyssalissa ja saimme olla ja hyvästellä poikaa ihan kaikessa rauhassa ja hänet tuhkataan.
Sanon vielä ihmisille jotka periaatteesta vastustaa raskausenkeskeytystä kokematta sitä itse(varsinkin geneettistä) pitäisin suun ihan supussa.
Luokkalaiseni on kahden lapsen äiti, rinnalla aviomies. Kolmas lapsi oli tulossa. Mies lähti lätkimään aivan tyhjästä, pisti sähköpostia vaimolleen ollessaan muualla että tässä avioeropaperit. Äiti koki, ettei yksin voi kolmea hoitaa. Sai myöhäisen keskeytyksen tällä perusteella. Onko aina siis oltava oikeasti joku rakennepoikkeama?
Ei päätynyt tekemään kuitenkaan keskeytystä, perui viime hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Luokkalaiseni on kahden lapsen äiti, rinnalla aviomies. Kolmas lapsi oli tulossa. Mies lähti lätkimään aivan tyhjästä, pisti sähköpostia vaimolleen ollessaan muualla että tässä avioeropaperit. Äiti koki, ettei yksin voi kolmea hoitaa. Sai myöhäisen keskeytyksen tällä perusteella. Onko aina siis oltava oikeasti joku rakennepoikkeama?
Ei päätynyt tekemään kuitenkaan keskeytystä, perui viime hetkellä.
Raskausviikolle 20 asti saa aborttiluvan valviralta myös sos syiden takia. Mutta 20-24 rv se on mahdollista vain vaikean todetun rakennepoikkeaman vuoksi tai että äidin henki on vaarassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän asiaan vielä lisätäkseni. Meidän pieni vauva syntyi geneettisellä raskaudenkeskeytyksellä rv 23+6 9 päivää sithen. Synnytys kesti 36 tuntia. Fyysisellä kivulla ei ollut mitään merkitystä. Henkisesti tein ja teen edelleen kuolemaa. Vauvan tarkempi diagnoosi oli vaikein oikea symmetria eli isomerismi. Ihmiskielellä kerrottuna että jos raskaus olisi jatkunut loppuun ns. täysiaikaisena, mun pieni poika olisi tukehtunut itseensä eikä mitään korjaavaa apua olisi mikään taho pystynyt tuomaan. Jos olisi ollut jokin mahdollisuus siihen että meidän toivottu pieni poika olisi saanut elämän, todella oisi siihen tartuttu. Itsekkään en kannata aborttia, mutta mielestäni tässä tilanteessa tein oikein. Säästin mun rakkaan tuskallisen kuoleman. Hän oli maailman ihanin ja kaunein lapsi. Me vanhempina rakastetaan häntä yli kaiken.
Kirjoitin siis aiemmin rakenneulrtasta saaduista huonoista uutisista. Tässä tarkennusta kaikille jotka pitävät meitä murhaajina.
Ja alkuperäiseen meidän tapauksessa vauva syntyi kuolleena. Eikä häntä todella heitetty roskiin, meitä kohdeltiin ihanasti synnytyssalissa ja saimme olla ja hyvästellä poikaa ihan kaikessa rauhassa ja hänet tuhkataan.Sanon vielä ihmisille jotka periaatteesta vastustaa raskausenkeskeytystä kokematta sitä itse(varsinkin geneettistä) pitäisin suun ihan supussa.
Kunnon avautuminen vielä ku oikein elämän epäreiluus ärsyttää. Mutta siis ei todella ollut meidän poika "solumöykky" oli 10 varvasta 10 sormea kaikki kohdallaan. Paitsi se hemmetin isomerismi. N 600g ja 30 cm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkalaiseni on kahden lapsen äiti, rinnalla aviomies. Kolmas lapsi oli tulossa. Mies lähti lätkimään aivan tyhjästä, pisti sähköpostia vaimolleen ollessaan muualla että tässä avioeropaperit. Äiti koki, ettei yksin voi kolmea hoitaa. Sai myöhäisen keskeytyksen tällä perusteella. Onko aina siis oltava oikeasti joku rakennepoikkeama?
Ei päätynyt tekemään kuitenkaan keskeytystä, perui viime hetkellä.
Raskausviikolle 20 asti saa aborttiluvan valviralta myös sos syiden takia. Mutta 20-24 rv se on mahdollista vain vaikean todetun rakennepoikkeaman vuoksi tai että äidin henki on vaarassa.
Ei tarvitse olla vaikea poikkeama. Pelkästään mikä tahansa kromosomimuutos riittää, vaikka olisi täysin elinkykyinen lapsi.
Alue: Aihe vapaa
Jos abortoitu sikiö syntyy elävänä, hengittää ja jopa itkee, olisihan se armollisempaa antaa kipulääkettä ja tappaa se vaikka morfiinin yliannoksella kuin antaa kuolla hitaasti itsekseen kylmässä kaarimaljassa - tai roskiksessa. Jos kerran sylissä ei voi pitää. Naurettavaa, että jonkun mielestä myöhäisellä raskausviikolla syntyvä abortoitu on sikiö, toivottu lapsi keskonen, vauva.
Julmaa antaa kitua kuoliaaksi tukehtumalla.
Jos laki kieltää armollisen lähdön tällaisilta, lakia pitää muuttaa.