*¤*¤* KISSANKULMAN naisten HELMIKUU *¤*¤*
Kommentit (59)
pikkusen esitietoja... :) eli miulla on -01,-03,-05,-08 syntyneet lapset 37vee mies ja 2 koiraa joista toinen saattaa olla tiineenä sekin :) sekä kissa &kani, raskaushan on jo yhdeksäs (on tullut koettua tuulimunat,keskenmenot) tässäkin raskaudessa oli ensimmäisinä kuukausina veristä vuotoa mutta kaikki näkyi jatkuvan siitä huolimatta.eka (rv12) ultrassa nähtiin yksi vauva seuranansa kysta... se on n.3x4cm kokoinen,kyselisinkin onko muilla ollut kystia raskauden aikan ja mitä niille on tehty,tai onko ne vaivannut?
jatkoja toivottaa pissukka ja masuasukas 28+5
ps.synnytän PKKS
Uusille tervelua mukaan ja suru uutisia saanneille voimia jatkoon.
Kamala mahatauti takana. Kaikki lapset sairasti sen yksi sunnutaina ja kolme muuta sairastu maanantai ja tiistain välisenä yönä. Oli vauhdikas yö, juniori oksentaa mahallaan nukkuessaan ilman että itse herää. Minä kiskon pojan ylös ettei vedä oksennusta henkeen ja tämä raukka itkee kun herätetään kesken unien. Mies sairastui tiistai iltana, minä olin ainut joka säästyi taudilta. On se kumma että tauti alkaa aina yöllä, ei saanut äiti juuri nukuttua kun silloin kun kukaan ei oksentanut niin silloin ei uskaltanut nukahtaa jos vaikka joku oksentaa. Loppuviikko sitten toivuttiin taudista ja yritettiin nukkua univelkaa pois.
Maanantaina oli rakenne ultra, kaikki rakenteet ok ja muutenkin vastasi viikkoja hyvin. Pieni poika siellä hyöri. Vauva uutinen julkistettiin mummolle, sisaruksille ja mun tädille.
Lapset otti uutisen kohtalaisen hyvin vastaan esikoinen on oikea vauva fani, joten oli ihan onnessaan. Kakkonen olisi halunnut kuulemma mieluummin siskon, mutta haki kohta ultra kuvan omaan huoneeseen ja katseli sitä siellä. Kolmonen on ihan onnessaan, sanoi että vauvasta tulee Eemeli ja juttelee mahalle vähän väliä. Kertoo mitä kaikkea on tehnyt. Todella söpöä. Juniori ei oikein tainnut ymmärtää koko juttua, vaan sanoi että hankitaan mieluummin sarvipää nukke kun siinä on nappeja joita voi painaa.:)
Tuleva mummi laittoi täyden hössö vaihteen päälle. Kesäloma on haettu lasketunajan lähettyville, vaunupeitto on tulossa ja vaatteita on jo katsottu. Paremmin suhtautuivat kuin olin uskonut. Tädin kommentti oli, että onko varmaa ettei sitä kuudetta enää tule.
Nyt jotenkin tuntuu että tulee meillekin sitten pieni käärö. Lapset haluaisi hakea vauvanvaatteet jo varastosta ja jos totta puhutaan niin haluan minäkin.:) Pitäähän ne tsekata ennen kuin tekee lopullisen päätöksen että otetaanko pakkaus vai puhdasta rahaa. Tällä hetkellä kallistun rahan puoleen.
Nyt kuitenkin juniori on jo niin väsynyt että kitisee tuossa vieressä joten lähdemme nukutus hommiin. Taitaa äitikin nukahtaa samalla on sen verran uuvelo.
mama ja topias rv 20.5
Voi Aotearoa... minä en osaa sano mitään mistä olisi jotain järkeä. Ei tätä ymmärrä... Vihaksi pistää, perkele. Suoraan sanottuna. Kaikki maailman piripäät lisääntyy ilman ongelmia, mutta sitten kun jotkut OIKEESTI haluaa lasta ja tarjoaisi rakkautta ja hellyyttä niin EI!!! Olen tosi tosi tosi pahoillani :((( Suuri myötätuntoinen halaus.
Uusille onnitteluja ja tervetuloa!!
Mulla oli jälkitarkastus ja kaikki oikein hyvin! Palautunut olen kuulemma "uskomattoman" hyvin, kohtu palautunut ihan pingispalloksi ja lantionpohja toimii. Paino on siinä missä viimeksi ollut tosiaan 20:nä :)) Sain sterilisaatioon lähetteen ja sitä nyt sitten odotellessa... jännää!!!! Luvan seksiinkin siis sai, mutta kuten olikohan Katajalh joka kirjoitti, ei voisi vähempää kiinnostaa koko touhu!!! EI VAAN YHTÄÄN NAPPAA. Meillä onkin nyt ollu sit sellaset kivat 8kk selibaatti tähän, OHHO!! Mustakin tuntuu että mua ei huvita enää ikinä... saa nähä!
Urheilua olen tosiaan harrastanu nyt sen 7h/vko ja että se tuntuu nupissa hyvälle!!! Ei paljoa jaksa v*tuttaa kun käy hikoilemassa kunnolla. Satsasin kunnon suksiinkin, pääsee tonne järven jäälle hiihtelee :)
Samuli on ihana :)) Oikea hurmuri. Juttua tulee ja hymyilee niin että ikenet loistaa!! Yöt nukkuu 10-12h syömättä ja päivällä syö sitten kun hevonen!!! Korviketta menee sellaset 1,3dl, neuvolasta sano että voisin alottaa maissivelliä antaa korvikkeen kanssa, mutta en mä vielä... toinen on vasta huomenna 2kk.
Aika kuluu, ja se on ihanaa!!!! lapset kasvaa ja sekin on ihanaa!!!! Tottakai kun ne illalla nukkuu, niin pieni haikeus välillä iskee että enkö ikinä enää saa kokea odotusta, synnytystä ja sitä kaikkea, mutta sitten aamulla kun tää rumba alkaa niin eipä ole yhtään haikea olo!!!!
Sellasta, nyt tää mami vetäsee kitusiin aamupalaa ja lähtee tonne pakkaseen lenkille :)
Jaksamisia.
mami ja samuli, huomenna 2kk
SELIBAATTI 8KK??
Ihanko totta puhelet vai höynäytitkö?
En usko...en...ei kai nyt sentään...?
R.
SELIBAATTI 8KK??
Ihanko totta puhelet vai höynäytitkö?
En usko...en...ei kai nyt sentään...?
R.
Meillä tosin vasta 7kk - kun raskausaikana ei saanut "harrastaa" heikon kohdunkaulan takia ja synnytyksen jälkeen ei ainakaan vielä ole ollut tippaakaan kiinnostusta tai edes mahdollisuutta miettiäkään mokomia harrasteita. Väsyttää molempia niin mielettömästi, vauva nukkuu huonosti ja herättelee minua, 2v nukkuu huonosti ja herättelee molempia, 6v allergikolla on huonoja öitä.... no ehkä tämä joskus tasaantuu - eipä tarvi miettiä mitään ehkäisyjä.
No niin asiasta toiseen, meillä oli eilen ristiäiset ja "Anselmista" tuli sitten Leevi virallisestikin.
Kaunista viikkoa kaikille!
Katjalah + Leevi 2kk+
vaan ihan totta puhun :) !!!! tämän kuun aikana, en nyt päivää ole muistiin laittanut, tulee 8kk täyteen.
Mua ei raskaana huvittanut yhtään, ja nyt synnytyksen jälkeen ei näköjään sitäkään!!
totta joka sana.
mami
Koetetaanpas ennättää!
Aotearoa, pahoittelen niin paljon, kun vaan voi. Tuntuu niin kamalan epäreilulta! *halaa*
Pissukalle tervetuloa, onpa kiva saada PKKS-äiskä mukaan messiin :) Itse asustelen noin 20km päässä Joensuusta tai siis joensuulainenhan tässä ollaan vissiin jo kolmatta vuotta..
Mitäs meille? Ristiäiset vietettiin lauantaina ja se piti kiireisenä viime viikon PLUS että taas räkätautia, vain muksuilla toistaseksi, pienen lämmön kera. Aarollakin on nuha, ei kovin paha kylläkään. Perinteisesti en itse leiponut juhlaan mitään, vaan anoppi, äitini, isäni ja vaimonsa, mummoni ja Aaron kummitäti huolehtivat tarjottavista. Juhlat sujuivat mallikkaasti ja kastettava koisi isin sylissä koko toimituksen ajan, päätä kastaessa hieman kädet heilahti.
Vaikka tykkään talvesta enkä jaksa valittaa yleensä säästä, niin nyt on sanottava, että tympii jo. Päivisin -25 pitää meidät sisällä ja mullei ikuna oo ollut näin kuiva iho :( Vaan näköjänsä alkais lauhtumaan, nyt on pilvistä ja lunta sataa hiljalleen.
Aaron kanssa sujuu yhä leppoisasti. Nukkuu porskuttaa yöt, varmaan 2-3 kertaa imetän. Niin ja äidin vieressä nukkuu.. Pinnasänky on yhä koskematon, tai siinä on äp-laatikko, jossa Aaro on nukkunut ehkä 15min yks päivä :/ Päivällä tuppaa vetelemään sikeitä sitterissä taikka siellä meijän sängyssä.
Viime ke oli lääkärinla. Herran mitat 6400g ja 60cm, iho kuivahko, ei muuta "moitittavaa". Eikä miunkaan jälkitarkastuksessa ihmeitä. Minipillerit otin, kuten ennenkin.
Petipuuhista; täällä on intoa molemmilla, vaan sitä aikaa ei. Minua kortsu inhottaa, joten sillä ei oltu kuin kahesti synn. jälkeen. Ja nyt kun pitkästä aikaa päästäis ilman kumia, niin kerran tossa kerettiin ja nyt aloin tyypillisesti vuotamaan pillerien aloituksesta. Ja onhan meillä tuo vajaa 2-kuinen ehkäisy, joka osaa heräytyä lähes heti, kun tulee edes puhe :D
4- ja 2-vuotiailla on nyt aika rankka vaihe, toinen karkailee ja riehuu, pienempi läpsii ja lyö, tappelevat lahjakkaasti keskenäänkin. 4v on myös Aaroa kohtaan aika rajuotteinen. Tietty kulunut viikonloppukin oli erilainen, joten höyrytys jäi päälle heillä.
Jaahas, työt kutsuu. Ananas ja Aaro Aapeli 7vko
Eilen illalla Reeta oli todella itkuinen ja kosketukselle arka. Tuntui että ei ollut meidän tyttö. Lähdin näyttämään päivystykseen kun ajattelin että yö on ihan hirveä jos se on noin kivulias. Mittasivat heti kuumeen - 39,4 pyllystä :( Labra ei näyttänyt vielä mitään. Ei kun osastolle suonen sisäiseen antibiottiin. Ei ollut pissassa mitään- ainakaan toistaseksi.
crp oli tänäaamuna 50 eli jokin tulehdus on jossain. Ja kuume on edelleen korkealla ja kivulias ja kosketusherkkä.. Surettaa kun juuri ollaan päästy kotona olemisen makuun niin taas jouduttiin takaisin...
Pirre ja Reeta 6vko huomenna
Itkujen itku, voi pientä Reetaa :(
Toivottavasti toipuu pian ja pääsette kotiin, halaus sulle Pirre..
Toi on meilläkin iso pelko et jotain tollasta tulee, voi kurjuus :(
Ei olla päästetty vieraitakaan kylään, olen siis kotona koko ajan Sofian kanssa.
wattu ja Sofia 2kk
Tosi kurja juttu:/ jaksamista Reetalle ja teille kaikille, pikaista paranemista pikkuiselle!!
Sais joo lauhtua ja äkkiä tää ilma!!
Nyt parina päivänä onneks aurinko lämmittäny niin, et oon laittanu neitosen ulos nukkumaan puolen päivän jälkeen, hyvin on 4h unet siellä vedelly;) meinaa tuntua jo, ettei saa mitään päivisin tehtyä, kun vähän väliä käväs hereillä sisällä nukkuessa. Mun itkarien lämpömittari näyttäny vaunun kopan lämpötilaks n. +10 astetta, et ei siellä niin kylmä onneks vauvalla ole, mitä ulkona pakkasta.
Aika menee kiitämällä, alkaa jo joulukuiset tontut olla sen 2kk, meilläki ens viikolla täyttyy. Sama aika tuntu niiin pitkältä vielä raskaana ollessa, nyt ei ehi perässä pysyä ajan kulun kanssa! Tätä menoa ihan pian jo kesä;)
ootellaan, et sää tälle päivälle vähän lauhtuis ja lähetään pesueen kera laskettelurinteille pulkkailemaan ja makkaraa paistelemaan:) vähän jotain äksöniä hiihtolomalaisille:)
aurinkoista päivää kaikille:D
mami@6 ja Janessa
Reetalla on b streptokokki. On saanut se minulta synnytyksessä. En ollut itse tietoinen että kannan tota mutta ottivat näytteen silloin kun jouduin sinne supistusten takia. Ei auttanut antibiotti minkä se sai heti synnytyksen jälkeen. Nyt edelleen on kuumeessa ja crp on vielä nousussa. Antibiotit vaihdettiin ja voimistettiin. Tänään jaksoi jo syödä ja oli piteämpi.
Pelkään kuollakseni että se saa aivokalvontulehduksen tai että vointi romahtaa... saati sitten mitä se on ehtinyt tehdä tuhoja pikkuneidille sisäisesti....
Pitää vain jaksaa olla positiivinen vaikka helvetin rankkaa se on :(
Pirre ja reeta tasan 6 vkoa
Voi kun Reeta nyt paranisi pian!!
Kurjaa on kyllä:/ voi toista pikkuista! Toivotaan ettei mitään pahempia nyt enää tule! Paranemisia!!
Mami@ ja nuhainen poppoo
Reetan vointi siis jo parempi. crp laskenut. Kova antubiottikuuri päällä niin sillä kuin nyt mullakin :( Kävin tänään päivystyksessä kun oli sellainen höntti olo ja vähän niin kuin pissattais.. no tulos tuli: vahva pissatulehdus. Onneksi ehdin saada lääkkeet ajoissa ettei käynyt kuten viime kesänä kun jouduin osastolle munuaisaltaan tulehduksen takia. EI mulla oireile pissatulehdus kuin höntillä ololla mutta se olo voi tulla mistä vain. Summassa sitten kalastan sitä vti:tä.
Pirre
Nyt on kyllä ihan pakko tulla jo moikkaamaan kaikkia! Uusia on tullut, miten ilahduttavaa, kulmat ei hiljene, päinvastoin :) Ja kaikki "vanhatkin" jaksaa vielä heilua, hyvä hyvä. Pidetään "kulmat kasassa" naiset!
Pienet tytöt on kotiutuneet, ja Reetalla pikkasen murheita siellä. Tsemppiä nyt pienelle sissille ja paranemisia, kuin myös äidille. Tuo vihulainen on jyllännyt mullakin silloin kun Milonaa odotin ja antibioottia silloin minäkin sain. Onneksi siitä ei silloin mitään ylläreitä tullut. Harmillista, että se nyt teille sattui, kun toinen muutenkin jo kokenut kovia :(
Aotearoalle täältäkin iiiiso syli! Niin kovasti minäkin iloitsin, kun luin, että on tärpännyt ja kyyneleet tuli silmiin, kun taival ei jatkunutkaan... Pakko on vaan uskoa, että se onnistuu vielä, että siellä itäisi sellainen taistelija, joka sinnittelisi maaliin asti :) bd bd bd Hurjasti peukkuja sille!
Ihana lukea, että mamiof voit paremmin ja luonnon omat "lääkkeet" sinulle selkeästi tuo liikkuminen. Kateudesta vihreänä luin tuosta liikkumisesta ja painosta. Minä en liiku juuri autoa pidemmälle, on tainnut pari kiloa synnytyksen jälkeen tulla lisääkin painoa, mutta niin mulle käy aina imettäessä. Se onkin iso murhe itsellekin, kun tuntuu, ettei ole muuta kuin pelkkä "möykky"... Ei huvita itteesä laitella yhtään, hyvä kun pesulle jaksaa raahautua. Päälle laittaa jotain "säkkejä" vaan kaapista ja koko itsetunto on pelkkä raapaisu vaan. Ja samalla kaavalla täälläkin mennään, eipä ole peitot pöllynneet synnytyksen jälkeen kertaakaan, eikä kyllä täälläkään ole minkäänlaista motivaatiota, vaikka toinen enemmän tai vähemmän yrittää asiasta vihjailla. Jälkitarkastus mullakin jo takana, mut eipä siitä nyt paljoa viisastunu, kun mulle ei missään nimessä sovi ne minipillerit ja muuta ei saa kun imettää. Ja tosiaan niin varmana kun olin menossa minäkin sinne sterilisaatioon, niin olen kyllä tyystin moiset mietteet ainakin nyt haudannut. Aina vaan kamalammalta tuntuu ajatus, että tässä olisi minun viimeinen pienoinen... Hulluksi varmaan tullut täällä mökissä istuessa :)
Olipa ihana tunne aamulla kun katto mittariin! Kovin on pakkasia pidellyt, mutta täytyy tunnustaa, että meillä ne on vaikuttaneet korkeintaan minun jo ennestäänkin olemattomiin ulkoiluihin. Laurea on nukkunut pihalla joka päivä, hyvissä pukeissa ja raa'alta ilmalta suojattuna, ja yleensä sellaset neljästä tunnista ylöspäin. Muutamia kertoja saanut herätellä, kun nukkuis ihan puolille öin...
Rakenteeltaan on kyllä ihan päinvastainen kuin meidän muut lapsoset, paino menee lievästi miinuksella (-6), 2kk neuvolassa oli karvan yli viisi kiloa. Käytiin KYS:ssä tarkastuksessa tuossa alkuviikosta, kun neiti saa tosi kiivaita itkukohtauksia. Vyöhyketerapiassa käytiin ja terapeutti sanoi, että vatsassa on häikkää ja imeytymisessä ongelmia, ja siihenhän tuo painonnousu minustakin viittaa. Syö kuitenkin hyvin, ja olen lypsämällä kattonut, että sellaset puoltoista desiä per "säkki" evästä tulee (ei kyllä yleensä syö kun yhen tissin vaan syöttökerrallaan) Olen kokeillut maidotonta dieettiä ja maitohappobakteereja, mutta oli tässä päiviä, että tyttö itki useaan otteeseen silmät turvoksiin :( Sanoin sille lekurillekin, että kyllä minä sen huudon muuten jaksan, mutta kamala olo toisen takia, kun näkee, että sattuu. Otattivat kasan verikokeita (se se vasta kamalaa olikin!) ja nyt sitten ootellaan tuloksia, että löytyykö niistä jotain parempaa selitystä, kuin "lievä imeytymishäiriö". Nyt tässä kyllä muutama päivä menny vähän paremmin, kun haetutin ukolla cuplatonia (kaikkea täytyy kokeilla), jos se nyt siitä on parantunut. Välillä on kyllä sellanen olo, kuin ei lapsia aiemmin olisikaan, kun ei tiedä miten toista voisi auttaa! Muuten tyttö on kanssa aivan unelma, hymyilee ja napittaa suurilla silmillään. Kovasti tykkää sisarusten äänistä ja vaikka tuo puolitoista vuotias välillä "hoitaa" aika riskistikin, ei kauheasti pienistä välitä.
Muuten ollaan kyllä saatu elellä "jännittäviä aikoja". Meille hyökkäsi enterorokko, alko kolmoselta muutaman tunnin kuumeella (meni siis hällä sillä ohi), sit tuli neloseen niitä näppyjä aivan koko kroppaan (ei suuhun, eikä kuumetta) aivan järkyttäville rakoille asti ja samalla melkein tuli isäntään näppylöitä ja ne sitten vaan levis ja levis ja paheni. Lopulta tilanne oli se, että kädet rupes menemään ihan mustiks ja kävelystä ei tullut enää mitään, joten ei kun KYS:iin. Esikoisella oli kanssa yhtenä päivänä kuumetta, mutta kakkosella tuli kanssa näppyjä lähinnä käsiin ja jalkoihin. Paljastui ukonkin viljelystä sitten, että enteroahan sekin sitten oli, mutta olivat lekurit sanoneet, etteivät ole koskaan nähneet moista reaktiota, sitä oli käyny siellä "ihastelemassa" opiskelijoita laidasta laitaan. Edelleen on tuolla nelosella "arpia" ympäri kehoa ja miehellähän kuoriutu nahkat kokonaan sekä käsistä että jaloista...
Minä tuosta kurimuksesta selvisin "säikähdyksellä", mutta onnistuin saamaan sellaisen rintatulehduksen, että luulin kuolevani! Koskaan ei ole tuota tautia minussa ollut, ja toivottavasti oli viimeinen moinen! Kuume paukahti yli neljäänkymppiin ja sellanen patti oli tuossa tissin kupeessa, että melkein joutu käsi suorana sivulla kulkemaan. Kahden viikon antibiootit kehiin, ja hullun raivolla tyhjennystä tosta kipeestä utareesta... Kyllä kuulkaa saletisti natsaa :D
Hiihtolomia täällä nyt odotellaan ja Keski-Suomeen kaiketi tie vie, jos ei mitään takapakkia taas tule. Ensi viikolla on vielä tiukkaa touhua edessä, kun on Milonan KYS-käynti pissaongelmien takia ja itellä terapia. Joskus oikeasti tuntuu, että onko tässä mitään järkeä, kun kaikilla jotain "häikkää", että ollaanko annettu lapsille jotenkin "pilaantuneet" geenit? Aika pieniä kuitenkin nämä meidän "murheet" kai kuitenkin on...
Niin ja vielä pakko kertoa, että meidän "erikois"kakkonen saa nyt sitten lähetteen ensin Foniatrian polille, jossa selvitellään testeissä löytyneiden kielellisten ongelmien laajuus + mahdollinen diagnoosi ja sitten Lastenpsykiatrian polille, missä arvioidaan tunnepuolen murheiden laatu. Aika mittavat tutkimukset siis luvassa, mutta mun olo on lähinnä huojentunut, että Eeli saa kuitenkin apua ja saadaan itekkin eväitä arkeen ja tulevaisuutta silmällä pitäen toivottavasti paljon välineitä.
Mutta nyt on pakko lähteä taas kurkistelemaan, haluisko typynen mahdollisesti heräillä, kun on puolen päivän jälkeen tuonne pihalle menny nukkumaan... Yöuniin ei ole kyllä nuo hurjimmatkaan nukkumiset ihme kyllä vaikuttaneet, syö kerran yleensä yöllä ja toisen kerran sit ihan aamutuimaan, ja aika usein tuo kaikista pyhistä päätöksistä huolimatta aamulla löytyy tuolta meidän sängystä :D Mutta palaillaan, PIAN!
Omppunen ja Laurea Aino Aleksantra kohta jo 3kk, ihan kauheeta!!!
Otin tänään sairaalassa Reetasta kuvan. Onnellinen se ainakin näyttää olevan.
Pirre
ja lapsista 3/5 koulussa. Esikoisen asioita mennään taas suunnitteleman ja juttelemaan ensiviikolla. Päivät on muutenkin aika ohjelmoituja, ekaluokkalaiselle tehdään vuorostaan psyk. tutkimuksia perheneuvolassa kouluongelmien vuoksi (ja äiti kuskaa), toisikon kouluasiat vaatii myös jatkuvaa tavoitettavissa oloa, palavereja silläkin saralla on tiedossa. Tytöllä ei onneksi ole mitään suurempia murheita tällä hetkellä.. Lisäksi nuo iltojen harrastuksiin kuskaamiset työllistää. Oikeasti enhän mä ehtisi tästä millään töissä käymäänkään. Mitenköhän sitä itsensä lokakuun jälkeen elättäisi, että saisi pyöritettyä myös tätä kotirumbaa??
Meillä päivät kuluu vaan hirveällä vauhdilla. Ainoa hiljainen hetki on tämä päivän 3-4 tuntia, jotka tonttupoika nukkuu vaunuissa. Illat menee edelleenkin lähinnä kitistessä, sylissä ollen ja tissillä nukkuen. Aika rankkoja nuo illat kyllä on.. eikä sillä ole mitään merkitystä annanko korviketta enemmän tai vähemmän illan aikana. JOten en sitten ole antanut kuin kerran, ennen yöunille menoa.
Ristiäisiä koitan pikkuhiljaa järjestellä. Mies on töissä 9-20 lähes päivittäin, joten kaikki jää mun harteille. Ja iltaisin ei tosiaan saa tehtyä mitään. Onneksi mun pari serkkua tulee auttelemaan, toinen tuleekin jo keskiviikkona! Ja tytön kummitäti lupasi ottaa yhden piirakan leipomisen huolekseen :) Joten eiköhän tämä tästä lähde sujumaan taas.. Nimikin ollaan saatu päätettyä, mutta paljastan sen vasta ristiäisten jälkeen. Loppujen lopuksi päätin sen lasten kanssa, mieheltä kysyin sen verran ,että kelpaako, ja jos ei niin ehdota parempaa. NO ei ehdottanut, joten tämä sitten jää.
Reetalle ja Pirrelle pikaista paranemista! Ja kyllä nuo pikkuneidit vaan oli suloisia
Ja voi miten surullista Aotearoa :( Oikein kovasti jaksamista sulle, ei ole elämä aina reilua ei :(
Mami@lle tsempit rintatulehduksen kanssa, toivottavasti alkanu helpottaan, ei varmasti kiva vaiva.
Tänne kuuluu ihan hyvää, nukutaan ja syödään. Paitsi eilen käytiin silmäpolilla ja olihan kauhee tutkimus, surku kävi pikkuista, onneks kuitenki silmät terveet eikä enää moiseen tarvi mennä!
Neuvolantätikin kävi alkuviikosta 2,5kg mennyt nyt rikki :) Aivan ihanan suloinen pikkuinen neiti ja niin tyytyväinen!
Painon puolesta sais ulkoillakin, mut pakkasten laantumista ootellessa...tilasin kantoliinan ja ulkoillaan alkuun liinassa, eipä niitä vaunujakaan saada kun joskus enskuun lopussa vasta, no sillon ainakin jo varmasti kivat ilmat ulkoillakin paremmin ja sujuupa se liinassakin.
Hiukan olen pakkaillut tavaroita, olis enskuun aikana se muuttokin, vihdoinki!
Jahas ruokailuaika...
wattu