Siirto lastenhuoneeseen - liekö sittenkään hyvä idea...
Eli miten saa lapsen nukahtamaan?
Tyttö 1v9kk oppi kipuamaan pinnasängystä pois joulun aikaan. Yksi aivotärähdys takana - laskeutuminen ei aina ihan jouhevaa :P
Ensin laskettiin pinniksen laita alaspäin, niin pääsi paremmin pois sieltä, kun kerran tuli jokatapauksessa laidan yli. Viikko sitten päätettiin siirtää kokonaan lastenhuoneeseen ison veljen kanssa ja "isojen sänkyyn".
Pinnasänkyynsä on aina nukahtanut suht helposti. Vien sänkyyn, touhuaa jotain hetken ja se siitä. Päiväunet nukkuu siellä edelleen (että poika voi leikkiä päikkäriaikaankin lastenhuoneessa). Iltaisin nukuttaminen on Ongelma.
Tyttö karkailee jatkuvasti lähinnä veljen sänkyyn temuamaan tai sitten leikkimään. Vaikka kuinka väsyttäisi, niin on vaan niiiiiin kiva temuta ja pelmuta ympäriinsä. Viereen jos jäät, niin riehaantuu ihan täysin. Kauheen kiva leikki, kun kiipee sängystä pois ja äiti tuuppaa takaisin yms. Ja toisaalta, poika on tottunut nukahtamaan yksin, niin sekin alkaa sitten höpöttämään ties mitä asioitaan, jos siinä sängyn vieressä istun. Syliin tyttö ei nukahda.
Kaks isompaa ei ole ikinä ollut näin sinnikkäitä karkailijoita...
Kellään mitään vinkkivitosia?
Kommentit (5)
Se meuhuaminen iltaisin johtuu, siitä että lapsi väsyttää itseään. Pitää saada meuhu aikaisemmin aikaiseksi.
Meillä yhde reuhuyökyöpelin annettiin alussa nukkua vanhaan sänkyyn, että muutkin sai nukuttua ja lannettiin sitten nukahtamisen jälkeen uuteen huoneeseen uuteen sänkyyn. Jokunen viikko meni kanniskellessa, ja muksu paineli itse oikeaan sänkyyn. Tottui siihen, kun sieltä aina heräsi.
Ekalta skidiltä otettiin patja pois vanhasta sängystä jätettin pelkkä lakana ja tyynynä oli laukku niin alkoi pikkuhiljaa uusi sänky tuntumaan paremmalta. Ei ole ikinä ns. 'Potkaistu toiseen huoneeseen.' Pikkuhiljaa...vaivihkaa.
jos lapsi karkasi sängystä, aikuinen nosti hänet takaisin vaikka sata kertaa. Kyllä lapsi about tunnissa viimein nukahti. nyt kouluikäisenä ei enää karkaile sängystä.
vaan palauttaa sinne sänkyyn takaisin. Ei puhu lapselle mitään, paitsi korkeintaan "Hyvää yötä" tai "Nyt nukutaan" tms.
Meillä ollut kaikki tuommoisia sängystä karkailijoita alussa kun on isojen sänkyyn siirtyneet. Sinnikkäästi vaan aina vein takaisin, enkä puhellut kummempia. Kyllähän siinä kesti jonkin aikaa, että se sängystä ramppaaminen loppui, mutta loppui kuitenkin.
Voi tietty jotain muutakin konstia koittaa, mikä sopii parhaiten juuri teidän perheelle. Kunhan se on sitten se yksi ja sama linja, mitä noudattaa, vaikkei se heti tuokaan tulosta. Kyllä se sitten jossain vaiheen auttaa kun sitkeesti vaan jatkaa sitä valitsemaansa linjaa. Tällöin lapsi oppii sen tietyn toimintatavan ja oppii luottamaan siihen, että se on aina se yksi ja sama, vaikka kuin kikkailisi.
että kun karkailee veljen sänkyyn herättelemään tätä. Ja lastenhuoneessa ei voi nukuttaa vieressä kun veli häiriintyy?
Eli sitten vielä vanhempien huoneessa pikkuinen nukkuu niin kauan kuin tuo sängystä karkailu loppuu.
Eihän veli saa nukuttua jos siinä ravaa sata kertaa siskoa paimentamaan.
siis pari tuntia o_O Onneks poika on aika hyväuninen ja nukahtaa yleensä kauan ennen siskoaan. Ja siinähän on sit vahtiminen, ettei tyttö pääse herättämään veljeään...