Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko kellään (ollut) narsistista miestä? Kerro esimerkkejä, mikä on väärinkohtelua!

Vierailija
24.01.2011 |

Tiedän, että narsismi on kulunut sana ja sitä käytetään väärin. Korostan,että käytän sanaa "narsistinen", en narsisti. En siis etsi esimerkkejä miehestä, joka on täysi kahjo psykopaatti, vaan etsin esimerkkejä ihmisestä, joka vaikuttaa täysin normaalilta, mutta kyse onkin erittäin taitavasta naamiosta.



Erosin tannoin pitkästä liitosta. Olen potenut paljon syyllisyyttä kaikesta. Sitten luin kirjan, jossa käsiteltiin narsismia ja minuun kolahti. Mieheni käyttäytyi paljolti samalla tavalla. Nyt poden sitä, miten en ole voinut ymmärtää, ettei hän kohtele minua kunnioittavasti ja normaalisti??????

Kommentit (73)

Vierailija
61/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

haukkui kaikki entiset naisystävänsä että ne olivat olleet kylmiä, tunteettomia hyväksikäyttäjiä. Hän ei välitä lapsistaan, mutta vieritti syyt siitä exiensä niskoille. Hän oli kuin tietosanakirja, neuvoi kaikkia ylimielisesti ja valehteli itsensä taitavasti ulos tilanteista joissa toimi väärin. Hänen maailmassa noudatettiin hänen omia lakejaan. Muissa oli aina vikaa, mutta jos joku kritisoi häntä niin se oli aina kateutta häntä kohtaan. Hän uskoi useiden ihmisten kadehtivan häntä. Minä olin suhteessa hänen kanssaan vaikka hän oli naimisissa. Olin silloin nuori ja kokematon. Vaimoaan hän haukkui vainoharhaiseksi siinä vaiheessa kun vaimo vihdoin alkoi epäillä hänen pettävän. Se kuvaa hyvin hänen luonnettaan!

Vierailija
62/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos he kohtaavat toisen, niin tykkäävätkö he siitä? Vai pitävät itsekeskeisenä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

(Olinkohan vastaaja nro 30?)



Ajatus jäi askarruttamaan ja päädyinkin sitten etsimään netistä, aloin olla jo ihan ahdistunut kun mitään ei tullut vastaan - kunnes tajusin kokeilla tyttönimeä ja sillä hänet löysin lopulta. Havaitsin että hänhän on jossain vaiheessa eronnut siitä tyypistä. Luojan kiitos! Ja hymyilee nyt niin valoisasti Facebookissa. Lapset ovat varmaan jo isoja ja elämä vaikuttaa hymyilevän, kaverini näyttää palanneen vanhan harrastuksensakin pariin... Tuskin rohkenen ottaa enää yhteyttä, mutta iloitsen tästä tiedosta kyllä vielä kauan aikaa.



Tuskinpa olet täällä tätä lukemassa, vanha ystäväni... mutta kaikille teille muillekin, jotka olette keränneet voimanne ja päässeet kurjista puolisoistanne eroon: hatunnosto. Todella sydämeni pohjasta. Ja teille muille paljon voimia. Ansaitsette niin paljon parempaa, ja uskon ja luotan että sen vielä saatte.

Vierailija
64/73 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen täällä palstalla, koska hommaforumillasi ei jaeta ohjeita niiden vuoroviikoin yksin hoitamieni lasten tarpeita koskeviin kysymyksiini.

Vierailija
65/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun mieheni ja lasteni elämässä tulee ensinnä mies itse. Sitten työ. Seuraavaksi miehen lapsuuden perhe. Sitten ehkä omat lapsensa. :(



Mies luulee kaikkien olevan hänelle kateellisia. kaikki muut ovat laiskempia ja tyhmempiä ja arvottomia, jos heistä ei ole miehelle suoraa hyötyä.



Yrittää erottaa minut ystävistäni ja lapsuuden perheestäni, esim lapsia täytyy viedä hänen vanhemmilleen vierailulle joka viikko, mutta minun vanhemmilla ei saada käydä tai alkaa kova mökötys. Kavereilla saan käydä, jos otan aina lapset mukaan, hän ei koskaan pitäisi lapsia, jotta minä pääsisin jonnekin. Minun suku ei muutenkaan ole mitään kuin pelkkiä laiskoja punikkeja... Sinällään hassua, että oma sukunsa on täynnä vanhoja skp:läisiä, mitä ei todella löydy meidän suvusta, heh.



Minun ammatti ei ole mitään eikä myöskään minun taloon tuomat rahat (vaikka ansaitsen enemmän kuin hän!).



Saa raivokohtauksia sekä minulle että lapsille. Rikkoo tavaroita suuttuessaan ja haukkuu minut sellaisialla sanoilla, etten kehtaa edes niitä toistaa. Pyytää aina jälkeenpäin anteeksi MUTTA myös selittää, miten minun mikä milloinkin tekemiseni raivokohtauksen aiheutti.



Ei osaa tuntea minkäänlaista empatiaa ketään kohtaan, ei edes omia lapsiaan.



Äärettömän mustasukkainen, jos vahingossa katson jota kuta miestä liian pitkään, seuraa järjetön syyttely ja haukkuminen.



Tässä monia asioita meidän elämästä. Miksi sitten olen lähtenyt tämän miehen kelkkaan? Koska aikoinaan varmaan hiveli se, miten hän kehui ja kohteli mua, osaa nimittäin halutessaan olla todella hurmaava ja sinnikäskin oli mua piirittäessään.

Vierailija
66/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun mieheni ja lasteni elämässä tulee ensinnä mies itse. Sitten työ. Seuraavaksi miehen lapsuuden perhe. Sitten ehkä omat lapsensa. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

- Mies ei tee kotitöitä, koska ei (omasta mielestään) sotke

- Ei hoida lasta koska minulle maksetaan siitä

- Haukkuu ja arvostelee ulkonäköni ja vaatteeni. Myös kaverini ovat rumia tai eivät minkään näköisiä

- Väittää ja vänkää asioista, saa helvetinmoiset kilarit, ja jossain vaiheessa tajuaa (joskus) että minä olin oikeassa (Tämä ei varmaan kuuluu narsistiseen luonteeseen, myöntäminen?)

- Valehtelee. Valehtelee edelleen vaikka on jo jäänyt kiinni

- Vainoharhainen epäilee minua koko ajan jostain pettämisestä, seläntakana puhumisesta jne. Tosiasiassa tekee itse seläntakana sellaista mikä ei ole hyväksyttävää ja kertoo kaikille miten laiska ja vittumainen akka hänellä on. Useat, etenkin naispuoliset uskovat. Pitävät itseään pelastavina enkeleinä, no en voi muuta kun toivoa että vievät tuon "ihanan" mieheni minulta...

- Ei tarjoa koskaan apua. Jos joudun pyytämään johonkin apua, olen säälittävä ja avuton.

- Rahat asiat rempallaan

- Paljon suhteita takana

- Sanoo että minä olen tehnyt hänestä tällaisen. (kts edellinen kohta, ei uskottava väite)



Tällaista meillä. Ja aivan saakelinmoinen homma on muuten päästä eroon! Jos osa ihmettelee että miksi naiset ovat tuonkaltaisten miesten kanssa. Sossuille menee kuulemma kertomaan, myönsi että valheita, mutta sanoo että sossut uskoo. Uhkailee tietenkin myös väkivallalla. Lapsi välikappaleena. En vain tajua että kuinka se lapsenhoito siinä vaiheessa kun erotaan alkaa kiinnostamaan yhtään sen enempää...



Paljon voimia kohtalotovereille! Lämpimät onnittelut hyvästä valinnasta niille kenellä on tavallinen, kunnon mies!

Vierailija
68/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

narsistisia piirteitä kyllä.



Hänellä oli kaapissa omat (herkku)ruuat, joihin minä en saanut koskea.



Minun piti palvella häntä (kaataa kahvia, hakea puuttuvia juttuja, tehdä eväät töihin...)



Hänellä oli oikeuksia joita mulla ei ollut.



Hän antoi minulle aina käytöksestäni ja olemuksestani palautetta, kun oltiin oltu jossain kylässä. Aina negatiivista. Loppujen lopuksi en uskaltanut puhua missään enää mitään.



Hän pyrki eristämään minut ystävistäni.



Hän hakkasi minua. Sen lisäksi hän petti minkä kerkesi ja epäili siitä minua.



Hän kohteli minua vieraiden aikana erityisen epäkunnioittavasti ja ilkeästi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Useat arviot kertovat, että 1-5%.



Jo yksi prosentti kertoisi, että yksi sadasta on narsisti. Todennäköisesti määrä on suurempi. Jokainen meistä tietää tai tuntee jollain tasolla satoja ihmisiä. Että voipi laskea kuinka monta narsistia tuntee, ja esim. montako heitä on suomessa tuolla arviolla.



Muuten narsistin mielestä jo "pidän kuin kukkaa kämmenellä" -määritelmä tarkoittaa narsistin mielessä määriteltyä todellisuutta. Siihen sisältyy siis narsistista käytöstä ihan samoin kuin siihen "käyttäydyin narsistisesti" -määrittelyyn.



Vierailija
70/73 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

oikeita narsisteja on mm. politiikassa ja johtotehtävissä

narsisti tarvitsee hovin ja ihailijoita

- jos ei ihaile on vihollinen

= musta/valkoajattelu/ splittaus tyypillistä

- toisten hyväksikäyttöä omien etujen ajamiseen- ei kaihda keinoja

Tästä johtuen myös opettajissa on narsisteja ihan liikaa. Itse olen kärsinyt siviilielämässä yhden narsistin kiusanteosta, ja hän on ammatiltaan - opettaja ja lisäksi ohjaa lasten harrastustoimintaa.

Narsistilla on palava halu hakeutua tehtäviin, joissa hän saa huomiota ja valtaa. Ymmärtäähän sen, miten palkitsevaa on olla jatkuvasti lukuisan silmäparin kohteena ja vielä saa olla siellä se "kuningas", joka määrää tahdin. Narsistin unelma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/73 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En vaam välittänyt, en minä mitään koskaan tehnyt, loukkasin kyllä puheissani joskus, koska koin ylemmyydentunnetta ja katkeruutta häntä kohtaan. Sanoin vaikka, että noin huonoa naista kotihommissa ei varmasti ole olemassakaan. Tosin hänen kohdallaan se taisi olla tosi :), sillä minä tein meillä kotityöt. Hän olisi halunnut kanssani naimisiin, minä en lainkaan jne. Mielestäni me molemmat menetimme monta hyvää vuotta ja varmasti hän nyt pitää minua narsistina ja haukkuu minua minkä ehtii, no eipä haittaa, sillä nyt olen onnellinen ja saan olla hienon ihmisen kanssa yhdessä.

kun sellaisen kanssa olit, josta et välittänyt...kerrassaan typerää touhua. Tuskinpa nykyinen vaimosikaan pystyy kaltaisesi idiootin kanssa onnellinen olemaan.

Vierailija
72/73 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on nyt vasta suhteen päättymisen jälkeen valjennut, että ex-vaimoni käytös sisälsi ja sisältää runsaasti narsistisen persoonallisuushäiriön mukaista käytöstä.

Esimerkiksi mm. seuraavat:

- Yhteys minun ystäväpiiriini katkaistiin täysin seurustelun aikana, koska he olivat "tyhmiä". Ystäväni olivat yleisesti koulutetumpia ja sivistyneempiä kuin exäni

- Vaimoni arvosteli ja arvotti kaikkea ja kaikkia jatkuvasti. Usein tämä tapahtui heti, kun kyseinen ihminen nousi esimerkiksi ravintola pöydästä mennäkseen vessaan

- Minä en tehnyt mitään oikein. Hän imuroi minun perässäni "koska et sä osaa edes imuroida", täytti tiskikoneen uudestaan jälkeeni, koska "tää on ihan väärin täytetty", mitätöi ja kielsi kaikki mielipiteeni auton hankinnasta vapaa-ajan harrastuksiin. Näkemykseni eivät kelvanneet, vaan näennäisen yhteisenä aloitettu prosessi päättyi aina siihen, miten "sä et osaa sitte mitään, sä oot ihan surkee, aina mun pitää tehdä kaikki". Myös kaikki tuttavamme kuulivat luonnollisesti miten "se ei saa sitten mitään asiaa tehtyä". Enpä tietenkään niin että se olisi häntä tyydyttänyt

- Suhteemme loppuaikoina tämä koski myös ja erityisesti seksuaalisuutta - viimeisen viiden vuoden aikana meillä ei ollut lähes lainkaan seksiä, hän pihtasi, säännösteli ja käytti vähäistäin (kerta/vuosi) kauppatavarana, ja nukuin olohuoneessa, koska "se nyt on sulle sopivampi paikka". Seksiä meillä ei ollut, koska "sä nyt vaan oot niin surkee sängyssä, ja ei se tunnu miltään"

- Sama säännöstely koski myös kaikkea kosketusta ja keskustelua. Vaimo päätti mitä puhuttiin, miten ja milloin. Hän sanoi yleensä oman mielipiteensä, eikä jäänyt kuuntelemaan minun sanomisiani, koska "mulla ei ole sulle enää ikinä mitään sanottavaa". Jos yritin koskea tai halata, hän sanoi "Älä koske minuun, näpit irti minusta tai mä huudan" tai "Sulla ei ole mitään oikeutta koskea minuun enää ikinä"

- Hän yritti manipuloida minua raivostumaan ja väkivaltaiseksi. Muista esimerkiksi kerran kun hän löi minua avokämmenellä poskelle keittiössä, seisoi edessäni metrin päässä ja sanoi halveksien "No mikä nyt, Pasi (nimi muutettu), ookko sä niin pikkupoika ettet edes uskalla lyödä mua". Kerran löinkin, ja kadun sitä aina.

- Aamusta iltaan kuulin miten surkea ja mitätön ihminen olen, miten minusta ei tule koskaan mitään, miten en ole mikään mies jne.

- Hän ei koskaan myöntänyt olleensa väärässä missään tai pyytänyt vapaaehtoisesti anteeksi. Vika oli aina muissa, yleensä minussa.

- Kaikki arvostelu ja paha puhe tapahtui pääsääntöisesti niin, että läsnä oli vain kaksi ihmistä, minä ja hän. Jos arvostelun kohde kuului jotenkin yleiseen kielenkäyttöön, esim "Tuolta meidän Pasilta ne jää ne vaatteet joka paikkaan" sen saattoi sanoa myös silloin kuin muita oli läsnä. Tyypillistä oli siis täydellinen Jekyll/Hyde -tilanne kodin ja julkisten tilanteiden välillä.

- Eromme jälkeen hän kulki (ja kulkee todennäköisesti yhä) mustamaalaamassa minua kaikille, ja kaikki tuttavamme ovat yhä täysin vakuuttuneita siitä, että minä olin ja olen suhteemme ihmispaholainen

Olen ollut äärimmäinen onnellinen siitä, että lähdin kävelemään. Yksi hyvä tunnusmerkki on myös se, että narsisti ei lähde uhrinsa luota. Uhri lähtee, jos jaksaa.

Joku katkeroitunut/mustis mamma on ottanut vähän liian tosissaan miehensä exästään kertomat jutut ja kertoo nyt niitä täällä muka miehen roolissa LOL

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/73 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


- Hän yritti manipuloida minua raivostumaan ja väkivaltaiseksi. Muista esimerkiksi kerran kun hän löi minua avokämmenellä poskelle keittiössä, seisoi edessäni metrin päässä ja sanoi halveksien "No mikä nyt, Pasi (nimi muutettu), ookko sä niin pikkupoika ettet edes uskalla lyödä mua". Kerran löinkin, ja kadun sitä aina.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yhdeksän seitsemän