Tarkastakaa alakoululaistenne tehtäväkirjat

Minä olen ainakin huomannut, että lapsen koulussa opetetaan vain hyvin vaatimaton minimimäärä tietoa. En oletakaan, että lapsi koulussa oppisi kauheasti asioita. Minä koen velvollisuudekseni, että itse opetan lapselle asioita, joita haluan hänen oppivan. Se, mitä koulu opettaa, on sitten mukava ekstra siihen lisäksi ja koulun opetus on vain helpottamassa minun työtäni. En todellakaan ajattele, että koulun velvollisuus on kasvattaa ja kouluttaa lapseni.

olen luullut olevani kummajainen kun olen kertonut muille äideille näistä ajatuksistani.

Tärkeä aihe uudelleen näkyviin.

Laittaisin muuten ketjun menemään postilla meidän koulun opettajanhuoneeseen! Linkkiä tuskin kannattaa lähettää, taitaa jäädä katsomatta.



Mutta tämä on tärkeä asia, jota liian moni vanhemmista ei tiedä! Pitääkö pitää tämäkin ketju ylhäällä, niin päästään sitten kolmen vuoden päästä ehkä johonkin laatumediaan kertomaan huolemme lastemme opetuksesta ;-)

Keskustelussa nousi esille, että opejohtoinen opiskelu on vanhanaikaista, tehotonta ja aikaavievää. En ymmärrä tätä väittämää ollenkaan! Nykyään vaaditaan jo ihan pikkuisilta alakoululaisilta liiallista oma-aloitteellisuutta, itseopiskelua ja ongelmalähtöistä opiskelua, johon ne rääpäleet eivät varmasti ole vielä valmiita. Tän päivän muotijuttu on koko koulu- ja opiskelumaailmassa tuo itseopiskelu, joka on varmaan osana opiskelua hyvä juttu mutta pelkkänä opiskelutapana ihan mahdoton. Miten se opejohtoinen "taululta katsominen" voi nyt olla yht'äkkiä ihan p***ka systeemi? Kaikki alle 25-v ovat koulunsa käyneet näin ja oppineet asiat ihan yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin tän päivän lapset. OK, pitää opettaa etsimään tietoa itse, kun sitä on netin välityksellä tarjolla miljoona kertaa enemmän kuin silloin 80-90 -luvulla kun itse koulunpenkkiä kulutin, mutta ei kai kaikkea oppimisvastuta voi vyöryttää lasten päälle? Mielestäni opetuksen interaktiivisuus, omatoimisuus, tiedon itsehaku ja yksilöllistäminen on mennyt hiukan liian pitkälle... Eläköön "vanha kunnon" tapa opiskella :)

koulun pitää ottaa huomioon muuttuva yhteiskunta ja antaa lapsille valmiuksia toimia siinä. Sillä "vanhalla kunnon tavalla" ei välttämättä pärjää 10-20 vuoden päästä.

Ja se opejohtoinen taululta katsominen palvelee juuri niitä oppilaita, jotka osaavat ja seuraavat opetusta - ne, joilla on vaikeuksia eivät saa siitä yhtään mitään.

Tavallisillakaan perusopetuksen ryhmän oppilailla ei ole välttämättä samat kotitehtävät. Jos tuntia käytetään opettajajohtoiseen tehtävien tarkistamiseen, pitäisi kaikilla olla samat kotitehtävät. Kaikki oppilaat eivät tee edes samasta kirjasta tehtäviä. Tarkistuskirjoja luokista löytyy kyllä. Minä opettajana otan vastuun omasta opetuksestani ja teen sen silloin parhaaksi näkemälläni tavalla. Jos tarkistaisimme yhteisesti kaikkien kotitehtävät, ei uusien asioiden opetteluun jäisi tarpeeksi aikaa. ope

Minun lapseni luokassa tehtävät tarkistetaan silloin tällöin yhdessä, joskus itsenäisesti tarkistuskirjasta, joskus ei ollenkaan. Minä tarkistan ne kotona. Vastausten ei tarvitse olla täydellisiä (paitsi matematiikassa), mutta asia pitää ymmärtää!



Yhdelle opettajavastaajalle sanoisin, että alakoulussa ei pidä olla laajoja esseekysymyksiä missään kokeessa, ei historiankaan.

kaikkeen opetukseen asenteella "mitä välii". Jos vanhemmat eivät koskaan tarkasta lastensa läksyjä, voivat olla miltei varmoja, että kovin hyvää koulumenestystä ei jatkossakaan ole odotettavissa. Alakoulussa luodaan pohjaa myöhemmälle ja jos pohja jää heikoksi, niin se on voi voi.

Eivät viitsi tarkastaa lasten tehtäviä, eivät viitsi valvo välitunteja, koulu alkaa vasta yhdeksältä ja päättyy jo klo 12!

Loppu ajan kahvittelevat ja shoppailevat :(

tässä nyt puhutaan koko ajan siitä, että 1/3 oppilaista ei kuitenkaan tarkista niitä tehtäviään, niin turha niitä on tarkistaa? Miksi sen 2/3 pitää sitten kärsiä siitä?



Ja sitten kuitenkin tässäkin ketjussa on moni opettaja sanonut, että tehtävät tarkastetaan joka kerta, mutta se vie aikaa eikä se takaa oppimista jne. Tässähän on puhuttu siitä, ettei tehtäviä tarkisteta OLLENKAAN. Se, että ne tarkastetaan edes jotenkuten (vaikka luetellen pelkät vastaukset tai "pistokokeet") on kyllä varmasti parempi kuin ei tarkastamista ollenkaan.



Eihän mikään metodi voikaan olla pomminvarma, muttei siihen vedoten voi asioita jättää tekemättä kokonaan. Mikä ihmeen idea esimerkiksi matematiikan tunneilla on, jos sitä oppimista ei odoteta ja jollain tavalla valvota JOKA IKINEN TUNTI. Miten lapsi, joka on keksinyt päästään vain numeroita tehtäviin vastauksiksi, voisi tietää kokeessakaan yhtään vastausta (paitsi sattumalta). Eihän matematiikan kokeen pitäisi mikään lottoarvonta olla.

Tarkoitus ei varsinaisesti ollut "lietsoa sotaa" vanhempien ja opettajien välille. Tärkeintä olisi mielestäni se, että vanhemmat ymmärtäisivät tilanteen ja osaisivat reagoida siihen haluamallaan tavalla.



Meilläkin on monta vuotta menty kotitehtävät tarkastamalla. Mutta tämä ei näy riittävän. Toivoisin, että koulussa olisi tästä kerrottu, niin olisin osannut kiinnittää asiaan huomiota aikaisemmin.



ap