Tarkastakaa alakoululaistenne tehtäväkirjat
Olen aika järkyttyneenä seurannut alakoululaistemme samaa opetusta. Minulla on kaksi koulussa ehkä hieman keskimääräistä paremmin pärjäävää lasta.
Kotiläksyt olen tarkastanut lähes aina. Viimeaikoina olen selaillut tehtäväkirjoja (äidinkieli, ruotsi, englanti) vähän laajemmin. On paljastunut, että molemmilla lapsilla kirjat pullollaan väärin koulussa tunneilla tehtyjä tehtäviä.
Opetusmetodi ainakin meidän koulussamme on nykyään seuraava:
- asia opetetaan
- lapset tekevät itsenäisesti tehtäviä
- annetaan kotiläksyt ja lähdetään välitunnille
Näitä kouluaikana tehtäviä harjoituksia ei tarkasteta ollenkaan. Tämän olen opettajalta varmistanut. Kyse ei ole lasteni saamattomuudesta tai väärinkäsityksestä.
Tehtäviä ei kuulemma kannata tarkistaa, koska suuri osa lapsista ei jaksa siihen keskittyä. Menee se aika ihan hukkaan. Virheet jäävät oppilaiden kirjoihin, mikäli niihin kotona ei kiinnitetä huomiota.
Jos siis lapseni ei jotain asiaa ole ymmärtänyt, niin so not. Mielestäni kuitenkin tämä tehtävien tarkastaminen on oppimistapahtumana erittäin tärkeä. Siinä ne virheet korjataan, ja varmistetaan, että lapsi tosiaan oppii asian oikein.
Onko teillä tietoa, onko tämä nykyään yleinenkin käytäntö? Meillä ei siis ainakaan vain yhden opettajan käytössä.
Kommentit (50)
Olen opettaja, ja kyllä minä aina tarkastan oppilaiden tehtävät. Se on mielestäni erittäin tärkeä osa oppimisprosessia, kuten apkin kirjoitti. En käsitä tällaisia verukkeita, että "kun oppilaat eivät kuitenkaan itse korjaa virheitään niin ei sitten tarkasteta ollenkaan. " Yhtä huono selitys on mielestäni se, että ei ole aikaa tarkastaa kaikkien oppilaiden tehtäviä. No en minäkään niitä kaikilta oppilailta erikseen tarkasta, vaan yhdessä käydään ne läpi piirtoheittimeltä tai dokukameralta. Näin toimitaan myös kahdeksanvuotiaan tyttäreni luokassa. Minusta mennään ihan metsään, jos koulussa odotetaan, että vanhemmat ovat vastuussa tehtävien tarkastamisessa. Kyllä opettajan tehtävä on siitä huolehtia ja tietenkin opettaa lapsia ottamaan itse enemmän ja enemmän vastuuta omien tehtävien tarkistamisesta. Toki jotkut pidemmät kirjoitustehtävät yms. pitää tarkistaa erikseen kaikilta mutta esim. monet matikan ja kielten tehtävät voi ihan hyvin tarkastaa yhdessä, siten, että lapsi itse on viime kädessä vastuussa siitä, että tehtävät tuli korjattua.
ja tunnilla tehdytkin. Nyt oman ekaluokkalaisen kohdalla huomaan, ettei mitään tarkasteta. Matikanlaskutkin välillä aivan päin seiniä. Ja kyseessä ihan fiksu kaveri.Huomaan, että monia asioita ei ole edes kunnolla opetettu matikassa, oletetaan kai, että vanhemmat laskevat tehtävät kotona lasten kanssa.
juuri. Mikä autuaaksitekevä asia se metodin uutuus on, jos se tarkoittaa sitä, että kukaan ei kuitenkaan opi mitään? Olkoon opettajajohtoinen metodi miten vanhanaikainen ja "tehoton" tahansa, niin jos sillä kuitenkin opitaan, niin eikös se ole hyvä asia? Enkä oikein ymmärrä, miten metodi, jolla oppii vaaditut asiat, voi olla tehoton, jos verrataan tapaukseen, jossa ei edes tiedetä mitä pitäisi oppia.
Hyvä oppilas pärjää tällä tavoinkin, mutta heikompien oppiminen on kyseenalaista!
Miten sinä, jolla läksyjen väärin tekeminen vaikuttaa numeroon arvioit, jos tarkemmalla ohjauksella oppilas selviytyykin tehtävistään ja oppii asian. Onko numero siltikin huonompi?
aina ei sitäkään kannata uskoa ihan suoralta kädeltä, mitä lapsi sanoo. Suoraan sanoo huolenaiheensa opettajalle, eiköhän jokainen parhaansa yritä ja auta lapsia oppimaan.
Tästä on puhuttu opettajan kanssa.
1. Itse huomasin tilanteen
2. Lapsi kertoi, että ei tarkasteta
3. Opettaja vahvisti lapsen kertoman 100%:sti
ap
harvinaisen hyödyllinen aloitus sulla. En ole enää vuoteen, kahteen tarkastanut läksyjä esikoiselta (neljännellä luokalla), enkä puoleen vuoteen kuopukselta (tokalla luokalla pienryhmässä).
Mutta juttelenpa nyt asiasta lasten kanssa. Jos todella on niin, ettei tehtäviä tarkisteta, niin pakkohan minun sitten on taas alkaa. Muuten lapsi ei opi kunnolla.
Tästä on puhuttu opettajan kanssa.
1. Itse huomasin tilanteen
2. Lapsi kertoi, että ei tarkasteta
3. Opettaja vahvisti lapsen kertoman 100%:stiap
teillä on sitten huonosti asiat, mutta ehkä olet jostain lukenut, että oman kokemuksen perusteella ei kannata vetää johtopäätöksiä koskemaan kaikkia muitakin. Eikä tarvitse marmattaa, että opettajat huutaa lisää palkkaa jne naurettavaa. Ei meillä opetusharjoittelussa suinkaan opetettu, että nykyään ei sitten tehtäviä tarkasteta, eikä sillä ole väliä, oppiiko ne mitään vai ei. Aika yksinkertainen olet, jos tuollaista kuvittelet ja kehität siitä jonkin yleisen metodin.
Tästä on puhuttu opettajan kanssa. 1. Itse huomasin tilanteen 2. Lapsi kertoi, että ei tarkasteta 3. Opettaja vahvisti lapsen kertoman 100%:sti ap
teillä on sitten huonosti asiat, mutta ehkä olet jostain lukenut, että oman kokemuksen perusteella ei kannata vetää johtopäätöksiä koskemaan kaikkia muitakin. Eikä tarvitse marmattaa, että opettajat huutaa lisää palkkaa jne naurettavaa. Ei meillä opetusharjoittelussa suinkaan opetettu, että nykyään ei sitten tehtäviä tarkasteta, eikä sillä ole väliä, oppiiko ne mitään vai ei. Aika yksinkertainen olet, jos tuollaista kuvittelet ja kehität siitä jonkin yleisen metodin.
kyllä tässä on aika moni kertonut tuon olevan yleistä ja jopa puolusteltukin moista metodia. Ja jos suurin osa opettajista vielä kuitenkin tarkastaa tehtävät, niin eihän siinä sitten ole mitään ongelmaa. Tässä nyt vain varoiteltiin, että näinkin voi käydä.
Tästä on puhuttu opettajan kanssa. 1. Itse huomasin tilanteen 2. Lapsi kertoi, että ei tarkasteta 3. Opettaja vahvisti lapsen kertoman 100%:sti ap
teillä on sitten huonosti asiat, mutta ehkä olet jostain lukenut, että oman kokemuksen perusteella ei kannata vetää johtopäätöksiä koskemaan kaikkia muitakin. Eikä tarvitse marmattaa, että opettajat huutaa lisää palkkaa jne naurettavaa. Ei meillä opetusharjoittelussa suinkaan opetettu, että nykyään ei sitten tehtäviä tarkasteta, eikä sillä ole väliä, oppiiko ne mitään vai ei. Aika yksinkertainen olet, jos tuollaista kuvittelet ja kehität siitä jonkin yleisen metodin.
Auttaisiko, jos hengittäisit hetken ihan rauhallisesti?
t. (tarvittaessa) ihan asiallinen ap, joka kyllä närkästyy perusteettomista väitteistäsi
Ja nämä opettajat vielä huutavat, että raskasta työtä ja lisää palkkaa kun kotiväen pitää paikata koulun opetus.
Jos vanhemmat hoitaisivat sen KASVATUSTEHTÄVÄNSÄ, niin ehkä opettajilla olisi enemmän aikaa keskittyä siihen opettamiseen...
Jos vanhemmat paikkaavat koulun opetuksen puutteita, niin eiköhän vielä suuremmissa määrin opettajat yrittävät epätoivoisesti kompensoida vanhempien laiminlyöntejä lastensa kasvatuksessa!
Käyn aina lähes kaikki tehtävät yhdessä läpi tunnilla. Siitä huolimatta n. 1/3 ei katso tarpeelliseksi korjata virheitään. Vaikka asiasta puhutaan jok akerta ja painokkaasti. Valitettavasti nykyään oppilaat monet ovat niin mukavuudenhaluisia ja lyhytnäköisiä, etteivät ymmärrä, miksi tuo tehdään.
Siis mitäpä teen:
1) Käyn kaikkien tehtävät läpi, jolloin uuden oppimiselle ei jää juurikaan aikaa. (Saanko aina ohjelmoitua järkevästi muiden hommat siksi aikaa.)
2) Annan "laiskimusten" jäädä oman onnensa nojaan, jos eivät näe omaa parastaan. Koulun jälkeen ei voi jättää, koska osa kyydeissä.
3) Ehdotuksia vanhemmilta????
Toinen mitä ihmettelen on kokeet. Kun katson lapseni kokeita ja kysyn mikä olisi ollut oikea vsataus niin oppilas vastaa että ei hän tiedä. Eikö kokeita korjatessa voi laittaa väärän vastauksen kohdalle oikeaa vastausta? Eli ihan turhaa on kokeetkin, eihän niistä mitään opi.Ihme tyyliä nykyisin. No minä tarkistan aina läksyt ja katson ne kokeetkin ja selitän mikä niissä on mennyt väärin. Vaikka kyllä edes nuo asiat pitäisi hoitua koulussa. Mitä siellä tehdään oppimisen suhteen?
Opettajana käyn kokeita palauttaessani kokeiden oikeat vastaukset oppilaiden kanssa läpi. Matematiikan kokeisiin kirjoitan usein oikean vastauksen, mutta esim. historian esseekysymykseen en. Olisi aika hullu urakka kirjoittaa esim. 16/28 koepaperista puuttuvat asiat. Laajaan esseekysymykseen kun harvoin osataan vielä alakoulussa vastata täysin oikein ja kaikki seikat huomioiden.
Oletan, että oppilaat osaavat kertoa puuttuvat asiat kotona vanhemmilleen. Jos eivät osaa, niin sitten voi asiaan perehtyä koealueen parissa lisää.
Myös minä koen melkoisena ongelmana sen, että isoa osaa oppilasta ei kiinnosta pätkääkään tehtävien tarkistus, jos ne käydään opejohtoisesti läpi. Sen pystyn vaatimaan, että luokassa on hiljaisuus tehtävien tarkistuksen aikana, mutta en kyllä pysty tarkkailemaan, katsooko yksittäinen oppilas 25 oppilaan luokassa juuri sitä tehtävää, mitä tarkistetaan...Pienten kanssa tuo opejohtoinen tarkistus on myös äärettömän hidasta.
Minä kierrän tunnin aikana tarkistamassa oppilaiden laskuja niin paljon kuin ehdin, mutta yleensä aika moni tarvitsee myös apua tehtävien tekemiseen, joten ihan varmasti en kaikilta ehdi kaikkia laskuja tarkistaa. Tehokkaimmaksi olen huomannut se, että kiertää nopeahkosti luokkaa ja katso "tärppejä" joka oppilaalta. Jos ne ovat oikein, todennäköisesti lapsi on ymmärtänyt asian ja mahdolliset virheet muissa tehtävissä ovat huolimattomuusvirheitä. Kotitehtävät tarkistetaan aina tavalla tai toisella kokonaan, vaikka siihen aikaa kuluukin.
opettelemme myös paljon lisää koulussa opeteltavasta aiheesta. En ymmärrä vanhempia, jotka eivät ole kiinnostuneita lapsensa koulumenestyksestä ja ylipäätään menestyksestä elämässä. Nyky-yhteiskunnassa kilpailu on kovaa ja tavoitteellinen opiskelu kannattaa aloittaa jo pienestä pitäen.
Minä olen ainakin huomannut, että lapsen koulussa opetetaan vain hyvin vaatimaton minimimäärä tietoa. En oletakaan, että lapsi koulussa oppisi kauheasti asioita. Minä koen velvollisuudekseni, että itse opetan lapselle asioita, joita haluan hänen oppivan. Se, mitä koulu opettaa, on sitten mukava ekstra siihen lisäksi ja koulun opetus on vain helpottamassa minun työtäni. En todellakaan ajattele, että koulun velvollisuus on kasvattaa ja kouluttaa lapseni.
ope ei tosiaan ehdi tarkastaa kaikkien läksyjä. lapsi oppii lähes kaiken kotona. näin se nykyään menee. onneks ei ole oppimisvaikeuksia tällä 7 vuotiaalla! en tiedä miten muiden lasten käy jotka eivät pärjääkkään??
Käyn aina lähes kaikki tehtävät yhdessä läpi tunnilla. Siitä huolimatta n. 1/3 ei katso tarpeelliseksi korjata virheitään. Vaikka asiasta puhutaan jok akerta ja painokkaasti. Valitettavasti nykyään oppilaat monet ovat niin mukavuudenhaluisia ja lyhytnäköisiä, etteivät ymmärrä, miksi tuo tehdään. Siis mitäpä teen: 1) Käyn kaikkien tehtävät läpi, jolloin uuden oppimiselle ei jää juurikaan aikaa. (Saanko aina ohjelmoitua järkevästi muiden hommat siksi aikaa.) 2) Annan "laiskimusten" jäädä oman onnensa nojaan, jos eivät näe omaa parastaan. Koulun jälkeen ei voi jättää, koska osa kyydeissä. 3) Ehdotuksia vanhemmilta????
Tarkastakaa ne tehtävät yhdessä. Jos 1/3 ei tarkasta omiaan, niin ei voi mitään. Ei jokaista normaalioppilasta voi tietenkään "kädestä pitää" jatkuvasti. Se enemmistö oppilaista ansaitsee kuitenkin mahdollisuuden oppia (myös omista virheistään).
Tavallisillakaan perusopetuksen ryhmän oppilailla ei ole välttämättä samat kotitehtävät. Jos tuntia käytetään opettajajohtoiseen tehtävien tarkistamiseen, pitäisi kaikilla olla samat kotitehtävät. Kaikki oppilaat eivät tee edes samasta kirjasta tehtäviä. Tarkistuskirjoja luokista löytyy kyllä. Minä opettajana otan vastuun omasta opetuksestani ja teen sen silloin parhaaksi näkemälläni tavalla. Jos tarkistaisimme yhteisesti kaikkien kotitehtävät, ei uusien asioiden opetteluun jäisi tarpeeksi aikaa.
ope
Mä käyn läksyt aina tunnin aluksi läpi. Muistutan joka kerta, että vastauksia tulee täydentää tai korjata, ja yritän katsoa, että oppilaat niin tekevät. Tuo mainittu 1/3 ei korjaa eikä täydennä, ellei vieressä vartioi ja m,elkein kädestä pitäen ohjaa kirjain kirjaimelta korjausta. Loput korjaavat, täydentävät ja oppivat oikein hyvin.
vanhemmat, varmasti kukaan opettaja ei voi mennä takuuseen, että oppilas korjaa tehtävät huolellisesti ja oik,ein. Se jää oppilaan vastuulle. Muuten uutta asiaa ei ehtisi opettaa ja se 2/3 kärsisi. Jos oma lapsi on laiskan puoleinen, kannattaa ilman muuta tarkkailla kotona läksyjen tekemistä, kuten toki muutenkin toisinaan.
Itse äitinä kyllä toivon, että ope tarkistaa läksyt. Aika kamalaa, jos näin ei ole. Eivät lapset vielä ole sillä tavalla itseohjautuvia, että he saisivat noin vain oikeat vastukset vihkoonsa. Jos ap:n käytäntö on yleinen, niin enpä ihmettele, miksi toisinaan tulee yläkouluun laumoittain lapsia, joiden perustiedot asioista ovat todella heikot.
Toisaalta, pidän itsestäänselvänä, että kodin velvollisuus on jonkin verran paikkaillakin tuntityöskentelyssä saatujen tietojen vajetta. Osa oppilaista, luultavasti myös omani, haaveilee tunneilla, keskittyy ikkunasta nnäkyvään tapahtumaan tms.
aina ei sitäkään kannata uskoa ihan suoralta kädeltä, mitä lapsi sanoo. Suoraan sanoo huolenaiheensa opettajalle, eiköhän jokainen parhaansa yritä ja auta lapsia oppimaan.