Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauva perätilassa, eikä halua kääntyä, päädynkö sektioon?
24.01.2011 |
Sikiö on viihtynyt koko raskauden poikittaisessa asennossa. Ihmettelin raskauden puolivälissä, että miksi potkut tuntuvat koko ajan vaain vasemmalla kyljessä ja sitten jossain vaiheessa potkujen jatkona alkoi pää jyskyttää sitten oikealle puolelle.
Nyt loppuvaiheessa jalat alaspäin ja edelleen pyrkii poikittain. Esimerkiksi öisin, kun vauva on akttiivinen, tuntuu siltä, että vatsanahka repeää, kun pitää vaan oikoa itseään vaaka-asennossa.
Jos tyyppi ei suostu kääntymään oikeaan tulosuuntaan, mikä on todennäköisyys, että päädytään sektioon? Yritetäänkö ensin jalat edellä vai tehdäänkö päätös jo ennen?
Kommentit (43)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritettiin kääntää pari kertaa, mutta ensimmäisellä kerralla kääntyi heti takaisin perätilaan ja toisela kerralla ei edes kääntynyt.
lantioni kuvattiin ja sanottiin, että hyvin voi lähteä päretilassa synnyttämään, koska äiti on reipas ja hyväkuntoinen, lantio tilava ja vauva pieni.
Kuuntelin suu auki kun vanhempi mieslääkäri saneli nauhalle, että sovittu potilaan kanssa, että lähdetään yrittämään alatiesynnytystä.
Minulta ei kukaan kysynyt mitään. Synnytin kätilöopistolla ja olen ymmärtänyt, että siellä ollaan erityisen innokkaita perätilasynnytyksiä hoitamaan alakautta. Monessa synnytyssairaalassa se ei tule edes kuuloon esikoistaan odottaville.
Otin asiasta selvää ja minua alkoi pelottamaan lapsen puolesta. Perätilasynnytykseen liittyy paljon enemmän mahdollisia komplikaatiota verrattuna normaaliin synnytykseen.
Lopulta vaadin rv 41+5 sektiota. Sanoin, etten yksinkertaisesti uskalla synnyttää alakautta.
Sain sektion. Vauva syntyi seuraavana päivänä. Hän painoi 4 kg ja päänympärys oli 37 cm, se siitä pienestä vauvasta. Lapsivesi oli vihreää ja vauva oli kakannut siihen.
Mun täytyy sanoa, että vaikka synnytyssairaalassa hienoa työtä tehdäänkin, niin mulla itselläni meni kyllä usko ammattilaisiin ihan täysin. Tuntui, että juttu oli siitä kiinni, että sektio on paljon kalliimpi kuin alatiesynnytys.
No, vauva tokeni antibioottien jälkeen onneksi tuosta.
Sektio on äidille ikävämpi kokemus (minulla tämän jälkeen kaksi normaalia alatiesynnytystä) kuin normaali alatiesynnytys, mutta suosittelen sitä silti sinulle. Juuri siksi, että kyseessä on ensimmäinen lapsesi.
Poikkitila on ihan yleinen termi. Se tarkoittaa sitä, että sikiö on kohdussa poikittain. Silloin turvaudutaan aina sektioon.
kolme nopeaa ja helppoa synnytystä ja selvästi sopivat paikat synnyttämiseen. SILTI aion ehdottomasti valita sektion, jos tämä neljäs on perätilassa synnytyksen aikaan. En mieti edes kahdesti.
Olen vannoutunut alatiesynnytysten puolestapuhuja, mutta silti perötilasynnytyksen riskit ovat niin suuret, että en ikinä lähtisi leikkimään vauvan terveydellä/hengellä vain siksi, että itse mieluummin synnytän alakautta.
AP, älä anna muiden vaikuttaa päätökseesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvan kääntäminen ei myöskään aina onnistu ja siihen liittyy omat riskinsä. Itse valitsin sektion, koska tyttäreni oli perätilassa. Leikkaus sujui hyvin ja paranin nopeasti.
päädyin juuri samasta syystä - esikoinen perätilassa. Lääkärikään ei suositellut alatiesynnytystä. Sektioaika vajaan 2 vkon päästä... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen siis tulossa. Olen melko kauhuissani, kun olen kuvitellut, että ihan perinteisesti tässä mennään. neuvolassa juuri puhuttiin aiheesta ja suosittelivat miettimään vaihtoehtoja. Että olenko valmis perätilasynnytykseen vai miten suhtaudun sektioon.
Kun yhtään en tiedä. Pelottaa leikkaus, mutta pelottaa perätilasynnytyskin.
ap
Mua pelotti todella kovasti ajatus sektiosta. Lopulta pahan raskausmyrkytyksen ja epäonnistuneen käynnistysyrityksen jälkeen mulla siihen päädyttiin. Sektio tehtiin tunnin sisään lääkärin päätöksestä. Onneksi olin ehtinyt saada epiduraalin jo ennen sitä, eli ei tarvinnut nukuttaa.
Itse leikkaus ei ollut kokemuksena mitenkään paha. Jännitin kovasti etukäteen, varsinkin kun mies ei saanut mukaan tulla vaan jäi odottamaan synnytyssaliin vauvaa. Toipuminen myös mietitytti kovasti, pelkäsin jälkeenpäin tulevia kovia kipuja.
Itse leikkaus oli aika nopeasti ohi. Tai siltä se ainakin tuntui. Vauva syntyi n.5min leikkauksen alkamisen jälkeen ja loppu aika meni vauvaa ajatelessa ja sellaisessa onnen tunteessa. Pisimmältä ja inhottavimmalta tuntui heräämössä odotella pari tuntia tarkkailussa. Odotin vain malttamattomana että pääsisin vauvan luokse.
Toipuminen ainakin mulla meni todella hyvin ja yllättävän nopeasti. Minä ainakin sain todella hyvät kipulääkkeet (pyysin myös itse rohkeasti lisää jos tuntui että alkoi tulla enemmän kipuja) sairaalassa ja niiden avulla sängystä nouseminen ja liikkuminen onnistui pikkuhiljaa. Ensimmäisenä päivänä vain vessaan pari kertaa, mutta seuraavana päivänä pystin jo hiukan käytävälläkin kävelemään. Suihkussa käynti teki myös ihmeitä ja tuli todella paljon parempi olo!!
Nyt sektiosta on kohta 3viikkoa. Jälkivuotoa on jonkin verran vielä. Varsinaisia kipuja ei ole enää, mutta pitkältään ylösnouseminen on hankalaa vielä, samoin tietyt asennot liikkuessa sattuvat eli varovasti vielä joudun ottamaan. Käveleminen rajoittuu vielä kauppareissuun autolla, vaunuilemaan en vielä uskalla lähteä.
Kuitenkin musta sektio oli ainakin mulle paljon "positiivisempi" kokemus kuin mitä aluksi ajattelin ja pelkäsin. Ainakin itse sain hyvin apua vauvan kanssa ja kipuihin sairaalassa, toki pyysin apua myös itse jos sitä tarvitsin.
mulle on tehty 1 sektio perätilan takia ja yhen perätila vauvan oon ala kautta saanut. jos vielä joskus tulisi tilanne että pitäs tehä päätös kumpaa kautta vauva tulis niin valitsisin ehdottomasti ala kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielipidettä.
Saattavat tietää asiasta jotain.
Itsellä 3. raskaudessa muksu yllättäen viikkotolkulla tiukasti perätilassa, kunnes tuli aika yrittää ulkokäännöstä. Neuvolassakin meinasivat, että turhaa touhua, mutta antaa yrittää. Että harvoin kuulemma onnistuvat jnejne.
Kääntö oli nopea, miellyttävä ja vauva pysyi oikeassa asennossa synnytykseen asti. Että anna toki yrittää kääntää äläkä kuuntele muiden pelottelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että asiantuntijat olivat suositelleet harkitsemaan sektiota. Kai ne nyt tietävät, jos lapsi on poikkitilassa tai perätilassa, että ei helposti käänny oikeaan asentoon.
Itsellä 3. raskaudessa muksu yllättäen viikkotolkulla tiukasti perätilassa, kunnes tuli aika yrittää ulkokäännöstä. Neuvolassakin meinasivat, että turhaa touhua, mutta antaa yrittää. Että harvoin kuulemma onnistuvat jnejne.
Kääntö oli nopea, miellyttävä ja vauva pysyi oikeassa asennossa synnytykseen asti. Että anna toki yrittää kääntää äläkä kuuntele muiden pelottelua.
TAYS ainakin kääntää mielellään. Kuulemma osa lääkäreistä kääntää vauvan kuin vauvan ja osa ei mitään, joten on paljon lääkärin ammattitaidosta kiinni, siitä ristiriitaiset viestit onnistumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen oli perätila lapsi. Yritettiin kääntää ei kääntynyt. Sektioon mentiin ja kaikki meni hienosti. Toivuin melko nopeasti leikkauksesta. Lääkäri sanoi että ei synnytetä alateitse vaikka olin ekani synnyttänyt normaalisti. Minulla oli syynä että ole lyhyt ;) Jotain hyötyä siitäin on.
Kolmas lapseni oli perätilassa loppuun saakka. En halunnut kääntöyritykseen, koska a) kääntö ei välttämättä onnistu ja on kivulias b) vaikka kääntö onnistuisi lapsi saattaa muljahtaa itse takaisin väärinpäin c) joskus kääntä laukaisee synnytyksen. Valitsin siis sektion, joka oli ensimmäinen kohdallani.
Kaikki meni todella hyvin, toivuin nopeaan ja pystyin hoitamaan vauvaa ihan hyvin leikkaushaavasta huolimatta. Miksi ihmeessä ottaisit riskin, että joku menee pieleen, perätilasynnytys on aina riski? En ainakaan olisi voinut elää sen kanssa, että lapseni olisi voinut vammautua. Sektio siis pelotti etukäteen, mutta päivääkään en ole katunut
Sektioon taidamme päätyä. Jos vauva ei itse käänny seuraavan kahden viikon aikana oikeaan suuntaan niin sektio on edessä. Tällä hetkellä vauva pysyttelee edelleen vaaka-asennossa. Istukka on etuseinässä ja se ilmeisesti vie sen verran tilaa alhaalla edessä, ettei vauva halua tunkea enää sinne päätään.
Yksi läöäkäri oli sektion kannalla suoraan, toinen ehdotti odottelua ja kääntämisen kokeilua, kätilö oli sitä mieltä, että sektio olisi turvallisin. Että ota nyt näistä vaihtoehdoista selvää.
Ap
on erilainen, joten nämä nettikertomukset ovat vain "suuntaa antavia".
Itselläni oli vauva poikittain vatsassa, kun vedet meni. Lääkäri tokaisi vain, että luonto hoitaa hommansa ja vauva kääntyy kyllä oikein päin. Näin kävikin. Synnytys oli helppo ja nopea. Meillä tuo vauva kääntyili vatsassa vielä viikolla 39 ihan täysillä päivittäin. Huvittavinta oli, että sain vauvan kääntämiseen lähteen sairaalaan. Menin sairaalaan, niin vauva oli oikein päin. Seuraava käynti neuvolassa oli vauva väärinpäin. Tämä viikolla 38. Hän syntyi viikolla 39+6
Lapseni syntyi perimässä v.2001 naisten klinikalla. Tarkoitus oli synnyttää Jorvissa, mutta he antoivat minulle heti ajan sektioon. Silloin soitin nkl ;lle ja kerroin, että halusin synnyttää itse mutta Jorvissa ei ole sitä vaihtoehtoa.
Pääsin naikkarille, ottivat röntgenkuvia lantiosta, katsoivat että lapsi mahtuu alakautta ulos ja yritetty vielä kääntää sitä, mikä ei onnistunut. Itse olen tosi hoikka ja lapsi pieni, vain 2600grammaa. Synnytin itse ja synnytys oli eka ja tosi nopea. Lääkäreitä oli paikalla varmuuden vuoksi, mutta kaikki meni hienosti. Vauva oli 12tuntia tarkkailussa tehoosastolla pienen painon takia. Toinen lapsi syntyi normaalisti, mutta hänkin oli pieni. Eli jos haluat synnyttää niin kerro se!
Mulle perätila synnytys oli helpompi, kun toinen tavallinen.
Alue: Aihe vapaa
alatiesynnytystä suositellaan juu aina yrittämään, mutta pitää uskaltaa sanoa, että haluaa sektion. Pahempi jos päätyy yrittämään turhaan ja päädytään just hätäsektioon. Kaikille parempi.