Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eroaisitko, jos olisit minä? Mitä tekisit tilanteessani?
23.01.2011 |
Mieheni ilmoitti viime viikonloppuna jättävänsä minut. Hän on stressaantunut työstä ja kotitöistä. Pian hän halusi perua tuon jättämisensä. Hän oli tullut sanoneeksi niin pahoja asioita, että minun on ollut vaikea antaa anteeksi ja luottaa häneen. Mies kuitenkin pyysi tilaisuutta näyttää, mitä hän minusta oikeasti ajattelee, miten arvostaa ja rakastaa.
Eilen illalla mies joi liikaa, ei kaatokänniin mutta puhe takelteli, tavarat putoilivat kädestä ja hän horjahtelikin vähän. Hän tietää, että en pidä hänestä juoneena, siitä on puhuttu lukuisia kertoja. Sanoin, että olen pettynyt. Nyt kun olisi ollut aikaa näyttää niitä todellisia tunteita ja viettää aikaa yhdessä.
Mies lähti ulos ja jutteli naapurin kanssa 3 tuntia yöllä. (Nuo yöjuttelut ovat tapana naapurustossamme.) Sitten hän tuli kotiin, meni toiseen kerrokseen sohvalle nukkumaan ja alkoi kuorsata niin kovaa, että en voinut nukkua. Lapsikin kertoi heränneensä siihen. En saanut miestä edes huutamalla vieressä ja heiluttamalla hereille. Näin hän siis näytti, miten minua arvostaa; hän joi, vaikka inhoan sitä, ei viettänyt aikaa kanssani, vaan naapurin kanssa ja vei minulta taas yöunet ja pilasi viikonloppuni. Nyt hän sanoo, että ei osaa sanoa mitään.
Jaksaisitko minuna vielä? Kun mies on pyytänyt uutta mahdollisuutta ja käyttäytyy heti näin, tunnen itseni aivan arvottomaksi nollaksi hänen elämässään. Miten opastaisit minua?
Kommentit (93)
että hänen käytöksensä häiritsee yhdessäoloa. Nyt emme elä ns. normaaliarkea, vaan suhteemme on selvitystilassa, mies pyysi minulta vielä mahdollisuutta. Minusta alkoholimia on se, että valitsee vuosikaudet kaljan lipittämisen vaimonsa sijaan. Arvojärjestys on minusta silloin väärä, kun on valmis riskeeraamaan avioliittonsa. En kiellä häneltä alkoholia, vain humalassa olemisen kotona.
ap
Onko teillä mitään yhteistä elämää? Onko teillä tasavertainen parisuhde? Vai sinäkö sanelet kodin säännöt ja naputat sit jos mies tekee toisin?
Miten sinä panostat parisuhteeseen? Käyttekö missään, vaikka leffassa, syömäss, lenkillä, ravintolassa tai lomasella kaksin?
Oletko sinä myös vaimo vai pelkästään äiti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä vaadit mieheltä vielä tunteita ja yhteistä aikaa, kun hän on täysin uupunut... Moni uupuu nykyään työelämän vaatimuksista aivan totaalisesti. Saattaa joutua jopa puolen vuoden sairaslomalle. Anna miehellesi aikaa ja rauhaa toipua, anna tehdä omia juttuja. Jos et osaa metelissä nukkua, ovi kiinni ja tulpat korviin. Ole onnellinen, että mies vielä tulee kotiin. Joku saattais lähteä hermoja parantelemaan jo paljon kauemmaksi. Ole tukena ja kuuntele murheita. Alkoholista voi keskustella sitten kun tilanne on normalisoitunut
Jos haluat jatkaa, älä odota että vain mies voisi korjata sen mitä teillä on, siihen tarvitaan teitä molempia. Molempien tarvitsee myös purkautua, jos öinen helpotti miestäsi, hyvä hänelle.
teillä on vastakkain sinun tahto vs. miehen rentoutumiskeino. Siinä se selvitystila.
Mikä sinua ärsyttää siinä miehen kaljanlipityksessä? Oletko alkoholistiperheestä? Käyttäytyykö mies väkivaltaisesti?
Aika raskasta se on varmaan miehelle, kun tietää että ei täytä sinun kriteerejä. Munatkin kutistuu. Miehuus menee.
Sinun pitää itse miettiä, että miten tärkeää sinulle on se ettei toinen lipittäisi kaljaa milloinkaan, eli tekisi juuri niin kuin määräät. Jos et kestä sitä että toisella on joitakin sinusta riippumattomia tarpeita, niin sitten sinun varmaan pitää erota. Anteeksi.
Eivät kaikki ole samanlaisia kuin sinä että itsetunto on kiinni miehestä. Sitten ripustaudutaan kaiken maailman kusipäihin ja pilataan oma ja lasten elämä.
Olen ollut sinkkuna kohta 8 vuotta. Että se siitä samanlaisuudesta. Mutta lähipiirejä seuranneena tiedän, että aika harva tähän yksinäisyyteen pystyy. Joten aika tavallisesti se mies ilmestyy kuvioihin ennemmin tai myöhemmin. Jotkut on sitten joskus sanoneet että oli se alkuperäinen sentään aika hyvä mies, sen arvoa vaan ei silloin tajunnut...
"Kiitti" muuten puolueellisesta ja syyttävästä asenteestasi.
... missähän kohtaa minä sanoin että itsetunto on miehestä kiinni...
Mä olen mieheni vaimo ja lasteni äiti, pidän huolta ulkonäöstäni ja yritän puhua miestä kiinnostavia asioita. Hän ei ole kiinnostunut oikeastaan mistään, mitä voisi tehdä yhdessä. On sanonut, että tulee mukaan, jos varaan liput jne., mutta emme voi keskustella kokemuksesta, eikä mies järjestä mitään oma-aloitteisesti. Se on minun tehtäväni ollut aina. Onko tosiaan niin, että minun pitäisi yrittää vielä enemmän, että mieheni voisi osoittaa arvostaa minua enemmän. Mä en taida edes tietää, mitä vielä voisin tehdä. -ap
että hänen käytöksensä häiritsee yhdessäoloa. Nyt emme elä ns. normaaliarkea, vaan suhteemme on selvitystilassa, mies pyysi minulta vielä mahdollisuutta. Minusta alkoholimia on se, että valitsee vuosikaudet kaljan lipittämisen vaimonsa sijaan. Arvojärjestys on minusta silloin väärä, kun on valmis riskeeraamaan avioliittonsa. En kiellä häneltä alkoholia, vain humalassa olemisen kotona. ap
Onko teillä mitään yhteistä elämää? Onko teillä tasavertainen parisuhde? Vai sinäkö sanelet kodin säännöt ja naputat sit jos mies tekee toisin? Miten sinä panostat parisuhteeseen? Käyttekö missään, vaikka leffassa, syömäss, lenkillä, ravintolassa tai lomasella kaksin? Oletko sinä myös vaimo vai pelkästään äiti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko viaton siihen, että miehelläsi on paha olla?
Minun miehelläni ei koskaan ole tarvetta olla pois minun luotani, mutta en juuri koskaan nalkuta hänelle. Meidän perheessä arvostus on molemminpuolista ja sellainen periaate, että kotitöistä ei saa tapella.
Oletko viaton siihen, että miehelläsi on paha olla?
Minun miehelläni ei koskaan ole tarvetta olla pois minun luotani, mutta en juuri koskaan nalkuta hänelle. Meidän perheessä arvostus on molemminpuolista ja sellainen periaate, että kotitöistä ei saa tapella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei tuossa ole mitään sellaista mitä ei voisi halutessaan kovalla työllä korjata.
ehdottomasti kannatan terapiaa, teillä on suhteessanne solmu joka tarvitsee aukaisun, miehelläsi voi olla sydämmellään asioita joita ei osaa sanoiksi pukea, siltä ainakin vaikuttaa tuo juominen ja muu..
se että teillä on perhe pitäisi olla tärkein asia, ja sen vuoksi teidän tulisi hakea apua. jos mies ei suostu mene yksin, sekin auttaa!
olen itse kokenut oikean parisuhdehelvetin, väkivaltaa alkoholia pettämistä kaikki ainekset eroon on ollut monesti, meillä oli aivan kamala 7 vuoden kriisi.. viimeisenä keinona menimme terapiaan, kävimme siellä 1,5 vuotta. välillä oli paremmin välillä ei. opimme kuitenkin uudestaan rakastamaan, antamaan toisillemme anteeksi, opimme riitelemään oikein, opimme puhumaan asioista. olemme tietoisia kumpikin siitä miten paljon työtä se vaatii että on hyvä olla, mutta että se on sen arvoista.
voimia sinulle.
Hän ei ole kiinnostunut oikeastaan mistään, mitä voisi tehdä yhdessä.
niin onpa se asia varmaan ollut sinulla tiedossa naimisiin mennessännekin?
Arvostatko sinä miestäsi? Yleensä metsä vastaa niinkuin huudetaan.
Ja kun kysyt että mistä sen tietää milloin pitää erota, niin kyllä sen tietää. Sitä ei tarvi vatuloida ja vatkata, sen vain tietää. Jos sitä vatuloida pitää, niin silloin ei pidä erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tilaisuus ja ainoa mahdollisuus olla yhdessä ja hoitaa parisuhdetta. Arkemme on kovin kiireistä. Suhteessamme ei ole selvitystila sen vuoksi, että mies juo vaan ihan muista syistä. Hän jätti ja halusi pian perua sen, eli palata takaisin. En ruodi tässä kaikkea. -ap
teillä on vastakkain sinun tahto vs. miehen rentoutumiskeino. Siinä se selvitystila. Mikä sinua ärsyttää siinä miehen kaljanlipityksessä? Oletko alkoholistiperheestä? Käyttäytyykö mies väkivaltaisesti? Aika raskasta se on varmaan miehelle, kun tietää että ei täytä sinun kriteerejä. Munatkin kutistuu. Miehuus menee. Sinun pitää itse miettiä, että miten tärkeää sinulle on se ettei toinen lipittäisi kaljaa milloinkaan, eli tekisi juuri niin kuin määräät. Jos et kestä sitä että toisella on joitakin sinusta riippumattomia tarpeita, niin sitten sinun varmaan pitää erota. Anteeksi.
En ruodi tässä kaikkea. -ap
Mut miten sitä voi odottaa saavansa neuvoja, jos ei kerro kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja.
Mutta ehkä sinä olet jo riittävästi neuvoja saanutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta viime vuosina se on tihentynyt ongelmaksi. Ennen minua hän kuulemma joi rutkasti. Terapiaan mies ei suostu, hän ei usko siihen. Minusta se olisi hyvä ajatus, koska uskon, että voisimme "tulkin" avulla keskustella puhdistavasti, jos siis sellaisen terapeutin löytäisimme. Arvostan miestäni paljon, kehun häntä myös muille usein ja vuolaasti, hänen kuultensa. -ap
Olen kiitollinen kaikista vastauksista, kuitenkin toivoisin, että ei tehtäisi sellaisia päätelmiä minusta, jotka eivät viesteistäni välity. -ap
En ruodi tässä kaikkea. -ap
Mut miten sitä voi odottaa saavansa neuvoja, jos ei kerro kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja. Mutta ehkä sinä olet jo riittävästi neuvoja saanutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tilaisuus ja ainoa mahdollisuus olla yhdessä ja hoitaa parisuhdetta. Arkemme on kovin kiireistä. Suhteessamme ei ole selvitystila sen vuoksi, että mies juo vaan ihan muista syistä. Hän jätti ja halusi pian perua sen, eli palata takaisin. En ruodi tässä kaikkea. -ap
en siis tarkoita että normaalia ja hyväksyttävää, vaan että silloin kun on itse ihan hukassa suhteessa niin tekee mieli erota ja sitten tajuaa ettei sittenkään. se ON raskasta. ihan kamalaa kun ei tiedä koska taas tulee eroilmoitus toiselta tai koska se taas tulee itselle mieleen. sellaisesta kannattaisi yrittää jutella, ja sopia "pelisäännöt" eroamiselle, että se tarkoittaa oikeasti jotain kun ilmoittaa eroavansa, ei sitä voi niin vain perua sanoja ja satuttaa muita ihmisiä ympärillään...
eikä sekään että mies ei osaa olla kanssasi vapaa-aikana ole yllättävää. se vaatii opettelua, teidän pitäisi sitkeästi yhdessä opetella olemaan yhdessä, kahdestaan.
Mikä on sinun käsityksesi yhteisestä ajasta? millä tavoin haluaisit hoitaa parisuhdettanne yhteisenä aikana? oletko varma siitä miten mies kokee ajatuksesi parisuhteen hoidosta ja yhteisestä ajasta? tiedätkö se voi olla hyvinkin ahdistavaa jos ajatukset eivät täsmää, mies voi oikeasti olla ahdistunut ja pelätä yhteistä aikaanne. hän ei välttämätää muista että kanssasi voi olla hauskaa(?) ja mukavaa, hän saattaa paeta sinua pulloon, naapuriin..
en tarkoita että vika olisi sinun, mutta pitäisi ymmärtää kumpaakin osapuolta, kummankin haluja, pelkoja, toiveita.. keskustella asioista.
t. pariterapiaa ehdottanut
Monien ihmisten mielestä viikonloppuun kuuluu humala ja sammuminen, ja se on ok, jos ei hakkaa perhettä.
No minusta lasten ei kuulu katsella jatkuvaa kaljan kiskomista, ja ihmetellä, miksi isi ei herää.
Ja ymmärrän hyvin, että tuollaisessa tilanteessa tuntuu, että alkoholi on ykkönen, perhe/parisuhde kakkonen.
En osaa ap neuvoa - joku keskusteluapu voisi olla paras vaihtoehto. Jos antaisit miehelle vaihtoehdot, 3kk selvin päin tai lähtee parisuhdeterapiaan (vaikka ei siihen uskoisi)?
saa mainita, ellei ole tosissaan lähtemässä. Siksi tämä onkin niin raskasta. Teemme yhteisiä sopimuksia, jotka vain minä pidän. Mietin tuota, miksi mies pakenee luotani. Ehkä kysynkin häneltä. Alkuviikosta perumisensa jälkeen mies sanoi, että hän viihtyy kanssani, koska saan hänet nauramaan ja koska olen älykäs ja ihana, seksikäs nainen. Olen ymmälläni. -ap
mutta viime vuosina se on tihentynyt ongelmaksi. Ennen minua hän kuulemma joi rutkasti. Terapiaan mies ei suostu, hän ei usko siihen. Minusta se olisi hyvä ajatus, koska uskon, että voisimme "tulkin" avulla keskustella puhdistavasti, jos siis sellaisen terapeutin löytäisimme. Arvostan miestäni paljon, kehun häntä myös muille usein ja vuolaasti, hänen kuultensa. -ap
pakotat. sinne terapiaan. itsekkin pakotin, ja oikeastaan mies sitten itse halusikin sinne. tilanne oli sellainen että meillä oli väkivaltainen riita, jonka jälkeen sanoin miehelle että se on terapia tai ero. meni 4 kuukautta ja lähdin kotoa lasten kanssa. mies "havahtui" varasi ajan terapiaan itse. siitä alkoi parantumisemme... en tarkoita että sinun tulee lähteä kodistanne, mutta mielestäni voit hyvin vaatia miestä terapiaan. kysyt häneltä miten hän haluaa perheenne elävän, yhdessä vai erikseen? miten hän haluaa oman tulevaisuutensa näyttävän, onnelliselta sinun kanssasi vai ei? mitä hän haluaa? sopikaa että haluatte yhteisen onnellisemman tulevaisuuden, haluatte yhteisen perhe-elämän, lapsellenne onnellisen perheen, hyvän kodin. haluatte keskusteluyhteyden, ahluatte pitää hauskaa, haluatte hyvää seksiä haluatte toisianne!? sitten teidän täytyy tehdä asialle jotain ja sopia että menette terapiaan. kerro miehellesi että olet kuullut hyviä tuloksi terapiasta, ja että ketään ei tuomita sielä, hän saa sanoa omat murheensa mielipiteensä jne. täysin keskeyttämättä puolueettomalle henkilölle joka AUTTAA teitä jos vain haluatte.
t. 29
Mistä löysitte teidän terapeuttinne? -ap
kertoa taustoja. Ärsyttävää nyhtää lisätietoja pikkuhiljaa, koska jos olisit jo aloituksessa kertonut kokonaistilanteen, olisin vastannut aivan toisin.
Jos haluaa neuvoja, kunnon aloitus taustoineen selkeästi eikä mitään pikkutipoittain kerrottavia lisäyksiä. Hyvin hankala on neuvoa "oikein" jos kysyjä ja vastaaja puhuvat oikeastaan ihan eri tilanteesta.
Alue: Aihe vapaa
Eivät kaikki ole samanlaisia kuin sinä että itsetunto on kiinni miehestä. Sitten ripustaudutaan kaiken maailman kusipäihin ja pilataan oma ja lasten elämä.